Kommentti: Velkakeinottelu voi päättyä kuin pyramidihuijaus – kyyneliin

Julkaistu:

Velkavetoinen keinotteluhuuma millä tahansa markkinoilla muistuttaa lopulta pyramidihuijausta. Kummassakin helpon rahan tekeminen päättyy kyyneliin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Verkostomarkkinoinnin, ketjukirjeen tai vaikka sijoitusklubin kaapuun naamioitu pyramidihuijaus voi tuottaa perustajilleen ja varhaisille osallistujilleen muikeita tuottoja, mutta vain aikansa.

Lopulta pyramidihuijaukset päättyvät poikkeuksetta kyyneliin ja hampaiden kiristelyyn ja joskus myös syytteisiin.

Klassinen pyramidikuvio voi toimia alulle panijoidensa ja sisäpiirinsä rahakoneena vain niin kauan kuin mukaan tulee aina vain lisää uusia ”jäseniä” ja varsinkin heidän ”jäsenmaksujensa” alati kasvava rahavirta.

Pyramidi on perustajiensa lypsykone ja yhä uudet ”jäsenet” ovat lypsettäviä. Rahan lypsäminen sujuu niin kauan kuin mukaan onnistutaan houkuttelemaan kaiken aikaa kasvava määrä uusia lypsettäviä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta lypsykone sammuu, kun uusien lypsettävien virta ehtyy. Ja näin käy ennen pitkää vääjäämättä, vaikka mukaan lähtisi joka ikinen ihminen maan päällä. Mistään ei enää löydy uusia maksajia sen jälkeen, kun kaikki ovat jo mukana.

Ja kun uuden rahan virta ehtyy, lakkaa pian myös tuotoiksi naamioitu rahan jakaminen. Seuraavaksi koittaa tappioiden, pettymysten ja kyynelten aika. Eniten katuvat ne, jotka uskoivat helppoon rikastumiseen kyllin lujasti lähteäkseen loppusuoralla mukaan velkarahalla.

Pörssiosakkeilla tai vaikka sijoitusasunnoilla keinotteleminen harvoin on samanlaista laitonta huijaamista kuin pyramidihuijaukset.

Mutta varsinkin kansanhuvin mittoihin yltynyt keinotteluhuuma päättyy ja huumaa lisäävät hintakuplat puhkeavat yleensä samoista syistä ja samaan tapaan kuin pyramidit kaatuvat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keinotteluhuumasta paisuneet rehellisetkin kuplat puhkeavat sen jälkeen, kun yhä uusien keinottelijoiden ja alati kasvava velkarahan virta ehtyy.

Nyt tällainen kelju käänne lähestyy useita voimakkaimmin velkavetoisia markkinoita maailman suurimmilta osakemarkkinoilta useiden länsimaiden asuntomarkkinoille. Niillä velkakeinottelu uhkaa päättyä kuin pyramidipeli, kyyneliin.

Suomen asuntomarkkinat – ja niillä onneaan koetteleva velkakeinottelija – kuuluvat riskiryhmään.

Suomen asunnot superkuplan sivujuoni

Velkavetoinen keinottelu osakkeilla, asunnoilla tai vaikka nykytaiteella on tyystin toista maata kuin kyseenalaiset pyramidihuijaukset. Suurin osa keinottelijoista ja muista sijoittajista lienee rehtiä ja tarmokasta väkeä eikä suinkaan huijareita.

Mutta silti: osake- ja asuntomarkkinoissa näkyy ilman huijareitakin aika ajoin pelottavan paljon pyramidikuvioiden piirteitä.

Pyramidihuijausten ja ketjukirjeiden piirteet nousevat esiin ja korostuvat suunnilleen kymmenen vuoden välein ja viimeistään finanssisyklin lähestyessä taas uuden kuplavaiheensa loppuhuipennusta.

Mitkä tahansa markkinat alkavat toimia pyramidikuvion tavoin sen jälkeen, kun pitkäjänteinen sijoitustoiminta on väistynyt taka-alalle ja lyhytjänteinen keinottelu on asettunut ohjaimiin.

Näin käy sen jälkeen, kun velkavetoinen keinottelu ja ennen kaikkea uuden velkarahan alati kasvava virta kyseisille markkinoille on alkanut määrätä hintakehityksen suunnan ja tahdin.

Velkavipujen synnyttämä kurssinousu kantaa yhä korkeammalle ja vipujen paisuttamat kuplat paisuvat yhä suuremmiksi, mutta vain aikansa.

Hintanousun aikana rahan tekeminen sujuu melkein keneltä tahansa, jonka kantti kestää riskejä ja jonka usko helppoon rikastumiseen on kyllin luja velkakeinotteluun.

Mutta velka- ja keinotteluvetoisilla markkinoilla hintojen nousua ja helppoja voittoja riittää vain niin kauan kuin ”mukaan” tulee kaiken aikaa kasvava määrä uusia keinottelijoita ja alati paisuva määrä uutta rahaa.

Juuri näin näyttää käyneen pian kymmenen vuoden ajan maailman suurilla osakemarkkinoilla ja muilla finanssimarkkinoilla. Esimerkiksi osakekurssit ovat vuosien ajan nousseet paljon voimakkaammin kuin pörssiyhtiöiden tulokset tai varsinkaan kansantaloudet ovat kasvaneet.

Finanssimarkkinat näyttävät irtautuneen reaalitalouden arkitodellisuudesta, sillä talouskasvu tai yritysten kannattavuuden kasvu selittää tuskin puolta viime vuosien kurssinoususta. Loppu on peräisin finanssimarkkinoiden erityyppisten velkavipujen kasvusta.

Eniten finanssimarkkinoille on virrannut uutta rahaa ja velkakeinottelun polttoainetta maailman suurista keskuspankeista. Samaan aikaan useilla eri markkinoilla paisuukin paraikaa keskuspankkien ja keinottelijoiden yhteinen superkupla.

Yksi tämän superkuplan sivunäyttämöistä on Suomen asuntomarkkinoilla.

Maailmalla kaikkien aikojen velkavipu

Pelkästään Yhdysvaltain, euroalueen, Japanin ja Kiinan keskuspankit ovat kymmenen viime vuoden aikana pumpanneet maailman finanssimarkkinoille uunituoretta rahaa lähemmäs 15 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria vastaavan määrän.

Samaan aikaan maailman kaikkien julkisten ja yksityisten velkavastuiden yhteismäärä on paisunut hilkkua vaille 240 000 miljardiin dollariin. Se on enemmän kuin milloinkaan ennen ja noin 70 000 miljardia dollaria enemmän kuin kymmenen vuotta sitten juuri ennen finanssikriisiä.

Velkaluvut ovat peräisin kansainvälisen rahoitusalan järjestön Institute of International Financen vastikään julkistamasta velkaraportista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ilmaissut huolensa maailman nopeasta velkaantumisesta ja suuriin velkamääriin liittyvistä riskeistä.

Finanssi- ja talousjärjestelmässä vellovat velkamäärät ovat jo niin suuria ja ne ovat kasvaneet niin valtaisalla voimalla, että koko maailman viime vuosien talouskasvun ja finanssimarkkinoiden kurssinousun voi tulkita saaneen voimansa tästä kaikkien aikojen velkavivusta.

Historiallisten mammuttimittojen velkaantuminen herättää parhaillaan perusteltua huolta esimeriksi siksi, että keskuspankit ovat jo ryhtyneet kiristämään rahahanojaan. Siksi myös talouteen ja finanssimarkkinoille virtaavan uuden velkarahan määrä alkaa seuraavaksi ehtyä.

Kukaan ei tiedä, miten maailmantalouden kaikkien aikojen velkavipu toimii ja mitä taloudessa tapahtuu sen jälkeen, kun keskuspankkien rahaelvytys on loppu ja ne alkavat imuroida rahaa pois markkinoilta.

Taloustiedon kokoamiseen ja analysointiin erikoistunut Haver Analytics -yhtiö on laskenut suurimpien keskuspankkien julki lausumista aikeista, että uuden rahan virta keskuspankeista kuivuu tämän vuoden kuluessa ja kääntyy ensi vuodesta alkaen imuksi.

Kuinka suuri vaikutus keskuspankkirahan tulvimisella onkaan ollut eri markkinoiden hintakehitykseen ja talouden kasvuun, kääntynee vaikutus ensi vuoden kuluessa käänteiseksi.

Tätä rahoitusolojen vuosikausiin suurinta käännettä ei kukaan mainosta esimerkiksi Suomen asuntomarkkinoilla. Mutta silti sama käänne ulottuu ja tuntuu meilläkin – ja se vetää pohjaa pois velkakeinottelulta.

Suomen velkaiset kotitaloudet riskiryhmää

Rahoitusolojen kiristyminen heikentää yhä uusien keinottelijoiden intoa ja mahdollisuuksia lähteä mukaan mille tahansa velkavetoisille markkinoille. Sen jälkeen heikkenevät vuoron perään kysynnän kasvu, hintanostetta – ja taas uusien keinottelijoiden into lähteä koettamaan onneaan.

Tämä rahavirtojen suunnanmuutosten vaikutus ulottuu ja tuntuu kaikilla maailman velkavetoisilla markkinoilla ja velkavetoisissa talouksissa.

Kyse ei suinkaan ole mitenkään pelkästään Suomea tai Suomen asuntomarkkinoita koettelevasta ilmiöstä. Mutta meikäläiset rahoitusolot ovat niin tiukasti nivoutuneet osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, että suuren maailman rahavirtojen käänteet tuntuvat väistämättä meilläkin.

Eivätkä rahavirtojen käänteen pelkästään tunnu meillä, vaan niistä koitunee meikäläisille asuntomarkkinoille ja -keinottelijoille vielä enemmän ja kovempaa päänsärkyä kuin useimmissa muissa länsimaissa.

Sattumoisin Suomi on yksi niistä kuudesta Länsi-Euroopan maasta, joiden kotitalouksien velkaisuus ja velkaantumisen vauhti ja tapa vilkuttavat punaista varoitusvaloa jo ennen kuin rahoitusolot ovat alkaneet kiristyä.

Varoitusvalot vilkkuvat luottoluokitusyhtiö DBRS:n vastikään laatimassa laajahkossa kotitalouksien velkakestävyyden koeponnistuksessa. Sen mukaan Suomen kotitaloudet kuuluvat jo riskiryhmään, vaikka eivät ole aivan yhtä velkaisia kuin muiden Pohjoismaiden kotitaloudet.

Joidenkin muiden maiden vielä raskaampi velkaantuminen on laiha lohtu, jonka vastapainoksi Suomen kotitalouksien velkariskejä kasvattaa velkojen sitominen lähes pelkästään erittäin lyhytaikaisiin ja nopeasti muuttuviin viitekorkoihin ja selvästi ansiokehitystä nopeampi velkaantumisen vauhti.

Sen sijaan, että Suomi voisi jotenkin ihmeen kaupalla säästyä rahoitusolojen kiristymiseltä, voi käänne koetella meikäläisiä asuntomarkkinoita ja keinottelijoita jopa keskimääräistä karummin.

Viimeistään tuohon käänteeseen päättynee keinottelijoiden into virittää yhä rohkeampia velkavipuja asuntokauppoihinsa. Näin päättyisi taas yksi huuma niin kuin päättyvät pyramidihuijaukset, yhä uusien pelureiden ehtymiseen – ja kyyneliin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    2. 2

      VM: Suomen talouskasvun kova vauhti hiipuu – kestävyysvaje uhkaa tulevaisuudessa

    3. 3

      Jaakko sai Pendolinon vessassa idean, joka kerää kohta amerikkalaisten haukut yhteen paikkaan

    4. 4

      Sedu Koskisen ravintolalla maksuvaikeuksia – Makkaratalo kimpussa

    5. 5

      Suomi lyhentää valtionvelkaansa – valtiovarainministeri yllättyi, Nordean pääekonomisti ei: ”Olen ihmetellyt ministeriön vaisua talousnäkymää”

    6. 6

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    7. 7

      Palkasta on voinut saada vaikka tonnin etukäteen – tulorekisteri uhkaa sysätä förskotit historiaan

    8. 8

      ÅF:n hallussa on nyt yli 71 prosenttia Pöyrystä – ei korota ostotarjousta

    9. 9

      Pohjois-Karjalan Kirjapainon yt-neuvottelut päättyivät – potkut 22 työntekijälle

    10. 10

      SAK:n kysely: Aktiivi­mallista kärsivät etenkin yli 55-vuotiaat työttömät – ”Eläke­kertymä­vuodet jäivät kokematta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomi lyhentää valtionvelkaansa – valtiovarainministeri yllättyi, Nordean pääekonomisti ei: ”Olen ihmetellyt ministeriön vaisua talousnäkymää”

    2. 2

      Palkasta on voinut saada vaikka tonnin etukäteen – tulorekisteri uhkaa sysätä förskotit historiaan

    3. 3

      HS: Suomi lyhentää valtion­velkaa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Orpo yllättyi

    4. 4

      Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin – velkoo Jethro Rostedtin kanssa yli 850 000 euron saatavia

    5. 5

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    6. 6

      Jaakko sai Pendolinon vessassa idean, joka kerää kohta amerikkalaisten haukut yhteen paikkaan

    7. 7

      Ekonomisti: Valtionvelan lyhennys, eli ”mukavat jouluterveiset” – nyt on aika kerätä puskuria

    8. 8

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    9. 9

      SAK:n kysely: Aktiivi­mallista kärsivät etenkin yli 55-vuotiaat työttömät – ”Eläke­kertymä­vuodet jäivät kokematta”

    10. 10

      VM: Suomen talouskasvun kova vauhti hiipuu – kestävyysvaje uhkaa tulevaisuudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    4. 4

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    5. 5

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    6. 6

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    7. 7

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    8. 8

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    9. 9

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    10. 10

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    11. Näytä lisää