38-vuotias mies, astma ja asuu yksin: kapitaatiokorvaus 101 € – katso taulukosta, miten hinta lasketaan

Ministeriö ja THL kokosivat pika-aikataululla tiedotustilaisuuden, jotta poru ihmisten hintalaputtamisesta tai pisteytyksestä sote-keskuksissa loppuisi. Katso, miltä kustannuksesi voisi näyttää tulevaisuudessa.

Yksittäisen asiakkaan kapitaatiokorvaukset eivät THL:n mukaan tule palveluntuottajien tietoon.

13.4.2018 7:08

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL avasivat sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapausmallin kapitaatiokorvausta lisää torstaina. Tarkoituksena oli hillitä puhetta suomalaisten pisteytyksestä ja hintalaputtamisesta ja hälventää huolia tietosuojaongelmista.

THL oli tehnyt esimerkkilaskelman, joka kertoo, miltä kansalaisten jako erilaisiin kustannuskategorioihin voisi tulevaisuudessa näyttää (ks alla esimerkkejä).

Tältä malli voisi näyttää

Ideana on, että jokaiselle sote-keskukseen kirjautuneelle lasketaan painokertoimet eli tarvetekijät. Niiden perusteella määräytyy kapitaatiokorvaus eli hinta, jonka maakunta maksaa Kelan kautta sote-keskukselle.

Kertoimien tarkoitus on, että mitä enemmän asiakas maksaa sote-keskukselle, sitä enemmän hän saa rahaa. Kela maksaa sote-keskukselle asiakkaiden luokitusten perusteella kiinteän yhteissumman korvauksina. Tällä mallilla uskotaan riskin niin kutsuttuun kermankuorintaan vähenevän.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Esimerkiksi 68-vuotiaan diabeetikkonaisen kertoimet lasketaan yhteen ja summalla kerrotaan maakunnan kiinteän korvauksen perushinta. Hänen korvauksensa olisi 194 euroa.

Jokainen asiakas kuuluu johonkin korvauskategoriaan jollakin hetkellä. Muutoksia, joita tulee asukkaiden ikääntymisestä, sairauksien puhkeamisesta tai asuinpaikan vaihdoista, päivitetään kerran vuodessa.

Esimerkkilaskelman tiedot pohjaavat vuosia vanhaan aineistoon. Kela kerää uutta aineistoa ja tutkimustietoa, jonka pohjalta uudet tarvetekijät määritellään aikanaan kapitaatiokorvauksia varten. Alkuvaiheessa kapitaatiolaskelma on karkea ja käsittää ainostaan iän, sukupuolen ja Kelan erityiskorvattavat sairaudet.

Kun tietosisältö ja laskentamallit kehittyvät, mukaan on tarkoitus ottaa yksilötasolla muitakin kriteereitä eli sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus siviilisääty, ja lisäksi tavoitteena on hyödyntää tietoa työterveyshuollon käytöstä.

Jos et näe esimerkkilaskelmaa yllä, voit katsoa sen täältä.

Paljon kysymyksiä yhä auki

THL ja STM painottavat, että yksittäisen asiakkaan elämäntilannetta kuvaavat tiedot, kapitaatiokorvaus ja sen painokertoimet eivät tule palveluntuottajien tietoon.

Käytännössä kertoimet ja luokat vahvistetaan kuitenkin asetuksella, ja ne tulevat julkisiksi.

Näin ollen jokainen yksittäinen asiakas – tai palveluntuottaja – pystyy yksilöimään asiakkaan kapitaatiokorvauksen perustietojen perusteella.

Todellisuudessa kapitaatiohintalappu ei myöskään kerro vielä, kuinka kalliiksi kuntalaisen hoito todellisuudessa palveluntuottajalle käy. Kapitaatiokorvaus on oikeastaan vakuutusmaksu, jonka viranomainen maksaa tuottajalle. Todelliset kustannukset jäävät palveluntuottajan maksettavaksi.

Jos et näe esimerkkilaskelmaa yllä, voit katsoa sen täältä.

Palveluntuottajat eivät lain mukaan saa valikoida asiakkaita. Miten ne käytännössä palvelevat eri maksuluokkien asiakasryhmiä tai tekevät asiakashankintaa liikevoittoa tavoittelevina yrityksinä, jää nähtäväksi.

THL:n mukaan sairauskertomuksia ei saa käyttää, eikä Kelalla ole oikeutta saada potilasarkiston tietoja, vaan tiedot kootaan olemassa olevista kansallisista rekistereistä.

Se, muodostuuko Kelalle loppujen lopuksi uusikin rekisteri, jäi myös epäselväksi. Myös kuntalaisen korvauskriteeristön välittyminen eri tietojärjestelmästä toiseen jäi teknisiltä yksityiskohdiltaan paljolti auki.

Jos et näe esimerkkilaskelmia yllä, voit katsoa ne täältä.

Pisteyttämistä tehdään jo

Ministeriön tilaisuudessa puhunut STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila huomautti, että ihmisten pisteyttämistä tehdään jo muualla ilman, että siitä nousee suurta porua. Opetushallinnon puolella erityislapset on hintalaputettu, mutta ”kukaan ei kyseenalaista sitä”, Varhila huomautti.

– Kun uuteen järjestelmään mennään, maakunnille alkaa kertyä tietoa siitä, mikä on palveluiden kustannus. Jollakin aikajänteellä meillä on myös asiakaskohtainen tieto olemassa. Tähän perustuvat myös muualla maailmalla olevat vakuutuspohjaiset järjestelmät, joissa vakuutukselle ja asiakkaalle lasketaan joku hinta.

– Kuin auton vakuuttaminen.

– Ei autoakaan vakuuteta rekisterinumeron perusteella vaan muilla tekijöillä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?