Taloyhtiön yhtiöjärjestystä oli muutettu: 30 000 euron remontti meni maksukyvyttömän lapsiperheen piikkiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Taloyhtiön yhtiöjärjestystä oli muutettu: 30 000 euron remontti meni maksukyvyttömän lapsiperheen piikkiin

Taloyhtiön järjestystä oli muutettu. Näin remonttikulut sälytettiin yksin lapsiperheelle.

Taloyhtiön järjestystä oli muutettu. Näin remonttikulut sälytettiin yksin lapsiperheelle.

Julkaistu: 5.4.2018 11:20

Asianajaja kertoo, että asuntokaupoissa käydään harvoin läpi vastuuasemaan liittyviä asioita. Syytä olisi.

Lapsiperheen onni uudesta kodista ei kestänyt pitkään. Ikävä totuus paljastui Jyväskylästä paritalo-osakkeen ostaneelle perheelle vain kahdeksan kuukautta kauppojen jälkeen.

Perhe osti asunnon neljän osakkeen asuntoyhtiöstä elokuussa 2015. Kesäkuussa 2016 järjestetty yhtiökokous paljasti perheelle yllätyksen. Muut osakkaat ilmoittivat, että perheen asuntoa koskeva remontti menee lähes täysin uusien asukkaiden piikkiin.

Remonttikustannukset eivät jakautuneetkaan asunto-osakeyhtiölain olettamasääntöjen mukaan, kuten perhe kuvitteli. Yhtiössä olikin voimassa vuonna 2012 rekisteröity uusi yhtiöjärjestys, jossa vastuita oli muutettu.

Uudessa yhtiöjärjestyksessä oli päätetty, että jokainen osakkeenomistaja vastaa muun muassa oman asuntonsa ulkoseinien kantavista rakenteista ja ulkopinnoista. Pykälä kävi kalliiksi lapsiperheelle, sillä asunnossa on maanvastainen seinä, jonka korjauskulut nousivat sähkö-, putki- ja muine töineen sekä selvittelykuluineen liki 29 600 euroon.

Vuonna 1990 perustettu yhtiö otti remonttia varten pankkilainan, jonka hoitaminen sälytettiin lapsiperheen vastuulle huoneistokohtaisella rahoitusvastikkeella.

Perhe vei asian käräjille

Perhe ei sulattanut muiden osakkaiden päätöstä, joten asiaa päädyttiin puimaan Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Perhe katsoi yhtiöjärjestysmääräyksen loukkaavan osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta ja vaati liki 30 000 euron remonttilaskua yhtiön maksettavaksi.

Lisäksi perhe vaati yhtiön maksamaan heille virheiden selvittelystä ja remontin valvonnasta yhteensä liki 2 600 euroa.

Kanteessaan perhe vetosi muun muassa yhtiöjärjestyksen määräyksen tulkinnanvaraisuuteen. Kunnossapitovastuun siirtämisestä osakkaille ei kanteen mukaan kerrottu yksiselitteisesti. Epäselvää oli perheen mukaan myös se, onko asunnon maapaineseinä ulkoseinien kantava rakenne ja kenen vastuulle kuuluu rakennuksen alapohjarakenne.

Yhtiö kiisti vaatimukset. Asunnon perheelle myynyt pariskunta oli aikanaan hyväksyneet uuden yhtiöjärjestyksen, joten yhtiön mukaan uudet asukkaat eivät voi saada myyjiä parempia oikeuksia.

– Kantajat ovat voineet ennakoida mainitun yhtiöjärjestyksen määräyksen vaikutukset huoneistoa ostaessaan, yhtiö kuittasi vastauksessaan väitteet yhdenvertaisuuden loukkaamisesta.

Yhtiö korosti myös, että ”asuinhuoneiston ulkoseinien voi maallikkokin ymmärtää koostuvan muistakin osista kuin ulkoseinien ulkopinnoista ja kantavista rakenteista”.

Koska lapsiperheellä ei ollut varaa maksaa remonttilainaa, on 30 000 euroa mennyt kolmen muun osakkaan piikkiin.

Yksi osakkaista toimi yhtiön isännöitsijänä

Oikeudessa kuultu asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä toimiva osakas kertoi, että yhtiöjärjestyksen muuttuneella pykälällä haluttiin siirtää vastuita yhtiöltä osakkeenomistajille.

Isännöitsijän mukaan ”on haluttu asua niinkuin omakotitalossa”. Kaikkia huoneistoja on pidetty tasavertaisina. Yhdenvertaisuuden väitettyyn loukkaukseen ei yhtiöjärjestystä muutettaessa kiinnitetty mitään huomiota.

Oikeus ratkaisi riidan vastaajan hyväksi, sillä yhtiöjärjestyksen päätös oli pätevä. Päätös ei oikeuden mukaan myöskään ole selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

– Kantajilla ei ole ollut tulkinnanvaraisuudesta huolimatta perusteltua syytä olettaa, että korjauskustannukset olisivat yksiselitteisesti yhtiön vastuulla.

Riidatonta asiassa oli se, että lapsiperheen vanhemmat ovat maksukyvyttömiä. Oikeus punnitsi koko prosessia ja päätyi siksi kohtuullistamaan vanhempien kontolle tulleita yhtiön oikeudenkäyntikuluja.

Pariskunnan maksettavaksi tuli näin 4 000 euroa 12 500 euron sijaan. Yhtiön tappio oli siis 8 500 euroa.

Remontin lopullinen maksaja on silti yhä hämärän peitossa, sillä pariskunta voi valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Toinenkin vaihtoehto on, sillä pariskunta on laittanut vireille toisenkin riita-asian samasta asiasta. Tässä kanteessa vastaajina ovat kyseisen asunto-osakkeen myyjät.

Myyjät katsovat, etteivät ole velvollisia maksamaan korjauskuluja. Myös myyjien mukaan oikea maksajataho olisi ollut yhtiö.

Koska oikeus oli yhtiön vastuusta toista mieltä, seuraavaksi käräjillä riitelevät myyjät ja ostajat keskenään.

Yleisesti voi sanoa, että asuntokaupoissa käydään harvoin läpi vastuuasemaan liittyviä asioita.

Ostajapariskunnan asianajaja myöntää yhtiöjärjestyksen tulleen kantajille yllätyksenä.

– Yleisesti voi sanoa, että asuntokaupoissa käydään harvoin läpi vastuuasemaan liittyviä asioita. Ostajan olisi hyvä selvittää, millainen hallitus talossa on, ja onko vastuissa mitään poikkeuksia, asianajaja kertoo.

– Näitä asioita voi olla hankala nähdä.

Tuoreimmat osastosta