Aivotutkija kertoo, miten muuttaisi työelämää – väärät tavat ovat tuhoisia aivoille

Julkaistu:

Aivotutkija Katri Saarikivi tietää, miten muuttaisi nykyistä työelämää. Osa ihmisistä tekee töitä kuin he olisivat koneita, koska paikallaan istuva ja ruutua tuijottava työntekijä on muka hyvä työntekijä. Oikeasti asia on toisin.
Työelämän muutos on kestopuheenaihe. Moni miettii omia töitään: millaiseksi toimenkuva muuttuu, muuttaako digitalisaatio oman alan töitä rajusti ja käykö lopulta niin, että robotti vie työt. Töissä vietetään vuorokaudesta noin kolmannes, joten toivottavaa olisi, että töissä olisi hyvä olla. Varsinkin, kun työntekijän tuntemuksilla on suuri vaikutus työn tulokseen.

Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi, 34, tietää, miten hyvä työyhteisö toimii ja miten aivot haluaisivat tehdä töitä. Joten kysytään häneltä.

Katri Saarikivi, jos saisit muuttaa ihmisten tapaa tehdä töitä, mitä ottaisit nykyisestä työelämästä pois ja mitä toisit lisää?

– Ottaisin pois sen, että tavoitellaan tiettyä paikkaa ainoastaan, koska se näyttää hyvältä CV:ssä. Ja sen, että haluaa vallanhimon vuoksi esimiesasemaan ja alaisia, vaikka itse työ tai ihmiset eivät juuri kiinnosta.

– Lisäisin mahdollisuuksia järjenkäyttöön. Niin, että päätöksiä voisi tehdä enemmän siellä, missä työ tehdään. Silloin ongelmia ratkaisevat ja työtä kehittävät ne ihmiset, jotka parhaiten asiasta tietävät.

Saarikivi sanoo, että nyky­työelämässä eivät enää ole kilpailu­kykyisiä vain organisaatiot, joissa ajatellaan, että vain harvat tietävät ratkaisut ja saavat tehdä päätöksiä. Niin toimien päätöksenteko on nopeasti muuttuvassa maailmassa liian hidasta ja lisäksi työn­tekijöille osoitetaan, ettei heidän kykyynsä ratkaista ongelmia uskota.

– Miten tuollaisissa organisaatioissa voi osoittaa työntekijöille arvostusta, Saarikivi kysyy.

Häntä kannattaa kuunnella, sillä hän tutkii vuorovaikutusta työelämässä teknologian yleistyessä.

Ihminen osaa paljon sellaista, mitä kone ei osaa

Kollektiivista älykkyyttä vaaditaan ihmisiltä yhä enemmän, Saarikivi sanoo. Sillä pelkistettynä: jos ongelmaan tiedetään jo valmiiksi ratkaisu, asian voi ohjelmoida ja antaa koneen tehtäväksi. Ihmisten kontolle jää monimutkainen, luovaa ajattelua vaativa ongelmanratkaisu. Useimmiten tähän eivät yhdet aivot riitä.

Saarikivi puhuu paljon empatiasta, joka on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Jotta empatia toimisi hyvin, se edellyttää tarkkaavaisuutta, motivaatiota ymmärtää ja aikaisempaa kokemusta.

– Empatia auttaa toisten ihmisten ongelmien ratkaisussa. Mitä paremmin ymmärrät esimerkiksi asiakkaan ongelmia, sitä paremmin pystyt häntä auttamaan, Saarikivi sanoo.

 

Koneelle on vaikeaa opettaa vuorovaikutusta, ja siksi ihmiselle jäävät aina ne työt, joissa vuorovaikutus on keskiössä.

– Empatiataidot ovat myös kaiken vuorovaikutuksen perusta. Koneelle on vaikeaa opettaa empatiaa, ja siksi ihmiselle jäävät aina ne työt, joissa laadukas vuorovaikutus on keskiössä.

Vaikka voi tuntua yllättävältä, oikein käytettynä empatia on yrityksille mahtava kilpailuvaltti.

– Monet suomalaisetkin yritykset toimivat kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja asiakkaat ovat ronkeleita. Se yritys, joka osaa puhutella asiakasta oikein ja saa kiinni ongelmista, joihin asiakas toivoo ratkaisua, on voittaja. Näiden asioiden ymmärtämiseksi tarvitaan empatiataitoa.

– Lisäksi empatia on keskeinen tekijä jaetussa ongelmanratkaisussa. Se ennustaa kollektiivista älykkyyttä. Jos tiimin jäsenet luottavat toisiinsa, he uskaltavat esittää hyvinkin luovia ongelmanratkaisutapoja.

Osaatko ajatella omia ajatuksiasi?

Saarikiven selittämänä empatia tuntuu asialta, jota jokaisen yrityksen olisi syytä miettiä. Moni ajattelee silti, että empatia on jotain pehmeää, joka ei sovi työelämään. Mitä Saarikivi vastaa ihmisille, jotka ovat sitä mieltä, että töissä käytetään järkeä ja tunteita muualla?

– Tunteet ovat aina päällä ja ohjaavat toimintaamme monin tavoin. Esimerkiksi jos ihminen saa aivovaurion ja tunteita säätelevät aivojen osat vaurioituvat, kaikenlainen päätöksenteko vaikeutuu huomattavasti.

– Vaikka tunteita ei saa pois päältä, viisasta on osata kyseenalaistaa omia ajatuksiaan, Saarikivi sanoo.

Jos sen taidon osaa, ymmärtää esimerkiksi rekrytointitilanteessa, että joku hakijoista tuntuu selvästi muita paremmalta, koska muistuttaa itselle mieluista ihmistä. Tämän jälkeen pitää vielä arvioida, onko hakija myös taidoiltaan ja ominaisuuksiltaan paras.

(Juttu jatkuu kuvan alla.)


Miten aivot haluavat tehdä töitä?

Aivotutkijalta on pakko kysyä, miten meidän pitäisi tehdä töitä, jotta aivot voisivat hyvin.

– Aivot tykkäävät, kun niitä käytetään. Aivot tykkäävät niin sanotusta kognitiivisesta kuormasta. Jos sitä syntyy asiasta, joka häntä kiinnostaa ja jos palautumisesta pidetään huolta.

– Nyt moni tekee työtä tavalla, joka on väärällä tavalla aivoille kuormittavaa, Saarikivi jatkaa.

Tällä hän tarkoittaa monille tuttua noidankehää: työpäivä venyy, työstressi kroonistuu, työpäivän aikana ei pysty tai muista pitää taukoja, päivä kuluu tietokoneen ruutua tuijottaen. Lopulta nipistetään yöunista, että vuorokauteen jäisi hetki omaa aikaa.

– Tämä on tuhoisaa sekä aivojen terveydelle että luovuudelle ja laadukkaalle kommunikaatiolle. Mutta meillä on yhä työkulttuuria, jossa paikallaan istuva ja tietokoneen ruutua tuijottava työntekijä on se hyvä ja tuottava työntekijä.

– Kaikki tietävät, että aivojen hyvinvointi vaatii riittävästi unta, ravintoa ja liikuntaa. Miksi näin ei toimita? Koska ihmiset tuntevat, että niin toimimalla ei saa arvostusta.

Entäpä aivotutkija itse, elääkö hän niin kuin opettaa.

– Kyllä huolehdin, että nukun riittävästi, syön terveellisesti ja liikun. Olen vähän kuin isoäiti itselleni. Muistutan itseäni näiden asioiden tärkeydestä.

Se on erityisen tärkeää siksi, että Saarikiven päivät täyttyvät siitä mielekkäästä kognitiivisesta kuormasta. Hän johtaa tutkimushanketta, tekee väitöskirjaa ja on kysytty puhuja erilaisiin tilaisuuksiin.

Korjattu kello 9.55: Sitaatteja korjattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tiina maksoi Tjäre­borgin perhe­lomansa verkko­pankissa – nyt matka ja rahat ovat vaaka­laudalla: ”Tyhmyydestä sakotetaan”

    2. 2

      Oletko ostanut matkan Tjäreborgilta? Näin saat rahasi takaisin

    3. 3

      Kommentti: Brexit puraisi jo syyttömiä suomalaisturisteja

    4. 4

      Hallinto-oikeus: Ähtärin kaupunki takasi laittomasti yli 17 miljoonan pandalainat

    5. 5

      KKV on alkanut järjestää Tjäreborgin asiakkaiden paluukuljetuksia

    6. 6

      Saksa pohtii hätälainaa Thomas Cookin tytäryhtiölle Condorille

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö konkurssiin – suora lähetys Mallorcan lentokentältä

    8. 8

      Kaksi Tjäreborg-turistien paluu­lentoa pääsee tänään Suomeen

    9. 9

      Yksi lyhyt kuulutus romutti Karin ja Raijan odotetun loman – lento­kentän kahvilassa etsittiin äkki­lähtöä

    10. 10

      Kumpi päättää perheen raha-asioista? Suomalaiset vastasivat: ”Puolisoni ei tiedä, että minulla on 65 000 euroa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook konkurssiin – 600 000 lomanviettäjää jäi ilman paluulentoa

    2. 2

      Yksi lyhyt kuulutus romutti Karin ja Raijan odotetun loman – lento­kentän kahvilassa etsittiin äkki­lähtöä

    3. 3

      Peter ja Päivi olivat juuri nousemassa Tjäre­borgin loma­lennolle, kun tuli kuulutus: lentonne on peruutettu – ”Mitenköhän tässä käy”

    4. 4

      KKV on alkanut järjestää Tjäreborgin asiakkaiden paluukuljetuksia

    5. 5

      Tjäreborg: kaikki maanantain lomalennot peruttu – Suomesta piti lähteä 525 lomalaista

    6. 6

      Oletko ostanut matkan Tjäreborgilta? Näin saat rahasi takaisin

    7. 7

      Kumpi päättää perheen raha-asioista? Suomalaiset vastasivat: ”Puolisoni ei tiedä, että minulla on 65 000 euroa”

    8. 8

      Tjäreborgin emoyhtiö konkurssiin – suora lähetys Mallorcan lentokentältä

    9. 9

      Tjäreborgin emo­yhtiötä Thomas Cookia uhkaa konkurssi – matkan­järjestäjä rauhoittelee suomalais­asiakkaita

    10. 10

      Tiina maksoi Tjäre­borgin perhe­lomansa verkko­pankissa – nyt matka ja rahat ovat vaaka­laudalla: ”Tyhmyydestä sakotetaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    5. 5

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    6. 6

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook konkurssiin – 600 000 lomanviettäjää jäi ilman paluulentoa

    8. 8

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    9. 9

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    10. 10

      Yksi lyhyt kuulutus romutti Karin ja Raijan odotetun loman – lento­kentän kahvilassa etsittiin äkki­lähtöä

    11. Näytä lisää