Maksatko liikaa yhtiövastiketta? Asiantuntija nimeää kaksi asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Julkaistu:

Taloyhtiöt
Jos taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä esittävät vastikkeen reipasta muuttamista, osakkaan kannattaa selvittää, mistä halu muutokseen johtuu.
Taloyhtiöiden osakkaat maksavat hoitovastiketta yhtiön päivittäisten hoitomenojen kattamiseksi. He päättävät vastikkeen suuruudesta yhtiökokouksessa taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän esityksen pohjalta.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnönen mielestä vastikkeeseen ja taloudenpitoon on syytä kiinnittää huomiota.

– Osakkaan kannattaa tarkistaa edellisen vuoden tilinpäätös ja se, miten edellisessä yhtiökokouksessa vahvistettu talousarvio on toteutunut, hän sanoo.

Jos vastiketta on kerätty vaikkapa kolme euroa neliöltä, kannattaa miettiä, mitä sillä on saatu aikaan. Onko taloyhtiö siinä kunnossa, kun osakas haluaisiko sen olevan?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Moni pitää pientä vastiketta hyvänä asiana ja vastustaa sen nostamista, mutta saattaa silti rutista yhteisten tilojen siivouksesta, kehnosti tehdyistä lumitöistä tai hiekoittamattomasta pihasta. Tilanne voi olla minimiin vedetyn huoltosopimuksen syytä.

– Jos haluaa parannuksia, on mietittävä vastikkeen korottamista, Pynnönen sanoo.

Jos osakas pitää vastiketta liian suurena, hänen pitäisi pystyä ehdottamaan, mistä säästetään. Taloyhtiön ei ole tarkoitus tehdä tulosta, mutta ei se myöskään voi päästää talouttaan miinukselle.

Miksi vastike nousee?

Jos hallitus esittää vastikkeen korottamista, kannattaa pyytää perusteluja. Tavallinen syy on yleinen hintatason nousu.

– Monessa kunnassa on nostettu kiinteistöveroa ja tonttivuokria. Näihin hallitus tai isännöitsijä eivät pysty vaikuttamaan, Pynnönen huomauttaa.

Vastikkeesta maksetaan myös esimerkiksi talon energiakustannukset. Jos yhtiössä ei ole asuntokohtaisia vesimittareita, osakkaat maksavat vastikkeessaan vesimaksua asunnon asukasmäärän perusteella.

Osakkaan on hyvä kiinnittää huomiota käytetyn energian ja veden määrään. Lämmityskustannusten nousu voi johtua hatarista ikkunoista tai veden käytön kasvu vuotavista pytyistä tai putkista.

On tavallista, että taloyhtiöillä on jonkin verran rahaa kerättynä siltä varalta, että esimerkiksi hissi tai ikkuna hajoaa.

– Usein hallitus valtuutetaan lisäksi keräämään yksi tai kaksi ylimääristä vastiketta yllättäviä menoja kuten putkivuotoa varten, Pynnönen kertoo.

Jos valtuutusta ei ole tai kustannukset ovat suuret, hallitus joutuu hoitamaan korjaukset lainalla.

Remontteihin voidaan varautua säästämällä

Taloyhtiön hallituksella on lakisääteinen velvollisuus laatia pitkän ajan korjaussuunnitelma ja esitellä se osakkaille. Jokaisen osakkaan kannattaa selvittää itselleen, mikä remontti on tulossa ja milloin ja millainen on sen kustannusarvio.


Osa yhtiöistä varautuu suuriin remontteihin keräämällä ennalta rahaa.

– Osakkaan kannattaa varmistaa, että rahat eivät näy tuloksena, vaan rahastoidaan, Pynnönen huomauttaa.

 

Osakkaan kannattaa varmistaa, että rahat eivät näy tuloksena, vaan rahastoidaan.

Tuloksen tekemistä taloyhtiön on syytä karttaa, sillä se joutuu maksamaan siitä veroa.

Rahastoiminen jakaa mielipiteitä. Varautumisen hyvä puoli on se, että asumiskulut eivät paisu jopa moninkertaisiksi, kun taloon tehdään vaikkapa putki-, sähkö- tai julkisivuremontti.

Säästämistä voidaan Pynnösen mielestä pitää investointina tulevaisuuteen. Toki jokainen osakas voi itsekin säästää remonttien varalta, mutta kaikki eivät ole oman taloutensa hoitamisessa kovin kurinalaisia.

Varautumista yleensä vastustavat ne, jotka aikovat myydä asuntonsa ennen remonttia. Huoneiston osuutta rahastoidusta summasta ei läheskään aina pystytä siirtämään myyntihintaan.

– Ostaja hyötyy kerätyistä rahoista, Pynnönen sanoo.

Liika nuukailu kostautuu

Vaikka taloyhtiö olisi rahastoinut ennalta keräämiään rahoja, isoissa hankkeissa se yleensä joutuu ottamaan lainaa. Velan lyhennyksiä ja korkoja maksetaan rahoitusvastikkeesta, jota maksetaan hoitovastikkeen lisäksi. Halutessaan osakkaat voivat maksaa osuutensa pois nopeutetusti.

Osakkaiden ei ole järkevää nuukailla liikaa. Asuntojen arvo laskee, jos rakennuksia ei pidetä kunnossa. Jos vaikkapa putkiremonttia lykätään niin kauan, että putket hajoavat ja syntyy vesivahinkoja, korjaukset maksavat yleensä vielä enemmän kuin ajallaan tehdyt kunnostukset.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    2. 2

      Ruokakauppaketju alkoi toteuttaa asiakkaiden outojakin toiveita: ”Jo yhden ihmisen toive riittää”

    3. 3

      Danske Bank: Rahanpesuskandaali juontaa juurensa Sampo-kauppaan

    4. 4

      Onnibusin perustaja laajentaa kyytisovellusta Helsinkiin – ”Luojan kiitos päättäjät uskalsivat tehdä taksiuudistuksen”

    5. 5

      Lidl poistaa muovipussit kaupoistaan päiväksi – ”Kulutus ei ole laskenut riittävästi”

    6. 6

      Suora lähetys klo 8.30: Iso kauppakeskus Redi avautuu Helsingissä, ensimmäiset ihmiset menevät ostelemaan asioita

    7. 7

      McDonald'sin verokikkailu Luxemburgin kanssa ei johda sakkoihin

    8. 8

      Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen eroaa – pankilta jättilahjoitus säätiölle

    9. 9

      Tutkimus: Aivot on ohjelmoitu laiskuuteen

    10. 10

      Irtisanomissuojasta syttyi kiivas keskustelu – nyt puhuvat duunarit: velttokätisille kenkää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    2. 2

      Lidl poistaa muovipussit kaupoistaan päiväksi – ”Kulutus ei ole laskenut riittävästi”

    3. 3

      Ruokakauppaketju alkoi toteuttaa asiakkaiden outojakin toiveita: ”Jo yhden ihmisen toive riittää”

    4. 4

      Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen eroaa – pankilta jättilahjoitus säätiölle

    5. 5

      Kommentti: Näin kriisitoimien suuri ”sankari” pahensi finanssipaniikkia

    6. 6

      Danske Bank: Rahanpesuskandaali juontaa juurensa Sampo-kauppaan

    7. 7

      Tutkimus: Aivot on ohjelmoitu laiskuuteen

    8. 8

      Onnibusin perustaja laajentaa kyytisovellusta Helsinkiin – ”Luojan kiitos päättäjät uskalsivat tehdä taksiuudistuksen”

    9. 9

      IL: Tällä kansanedustajalla eniten ulosottovelkaa

    10. 10

      ”Tyypillinen suomalainen keskustelu, jossa velkaantuminen nähdään yksinomaan pahana asiana”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huomasitko, mitä Lidlissä tapahtui? Tästä syystä esimiestä ei juuri enää kuuluteta kassalle

    2. 2

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    3. 3

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    4. 4

      Katso, paljonko ammatissasi keskimäärin tienataan – valtiolla ja kunnissa voi olla paremmat ansiot

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Makuunin ikkunoilta löytyi jopa tuhansien eurojen arvoisia esineitä – ”Tuntuvat kiinnostavan”

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    9. 9

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    10. 10

      Ronja, 22, kertoo kuinka velkaantui viidessä kuukaudessa 50 000 euroa – otti lainaa 23 eri yhtiöstä

    11. Näytä lisää