Kommentti: Suomalaisilla lentokentillä on järkyttävän kallista – missä on yrittäjä, joka halpuuttaisi hinnat?

Julkaistu:

Helsinki-Vantaa on maailman mittakaavassa häikäisevän toimiva lentokenttä, mutta yksi ratkaiseva asia siellä mättää, kirjoittaa toimittaja Samuli Launonen.
Rivisuomalainen pingottaa räntäisen arkensa langoissa minkä ehtii. Elämä on pinnistelyä: makeanhimoa ei saa päästää niskan päälle, sipsejä saa syödä vain perjantaisin eikä kahvia parane juoda viiden jälkeen.

Kun loma ulkomailla sitten alkaa, nipotukset lentävät romukoppaan ja kurinalaisesta säännöstelijästä kuoriutuu mässäilevä hedonisti.

Ja vaikka matkan ensimmäinen lentokenttä sijaitsee Suomessa, se on jo yhtä kuin ulkomaa. Sillä hetkellä kun turvatarkastus jää taakse, verenkiertoon on saatava suolaa, kofeiinia, sokeria ja alkoholia.

Siitä lentokenttien yrittäjät ottavat irti kaiken ja vähän ekstraa päälle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helsinki-Vantaa on lyhyessä ajassa muuttunut poikkeuksellisen toimivaksi lentokentäksi, jossa on aina vain monipuolisempia mahdollisuuksia tyydyttää heti turvatarkastuksen jälkeen käynnistyvä kulutusvimma.

Vaikka tarjonta on monipuolista ja tasokasta, on tarjoajilla yksi yhteinen nimittäjä: tähtitieteelliset hinnat.

Pelkän kahvin ja leivoksen hinnaksi kertyy missä tahansa kahvilassa helposti yli kymppi. Pullo hiilihapotettua vettä päälle, niin liu’utaan jo armotta kohti kahtakymppiä.

Yrityspaikat ja -luvat kentälle myyvä Finavia on puolustanut yrittäjiään sillä, että esimerkiksi toastin ja virvoitusjuoman saattaa saada parhaimmillaan yhteensä noin kympillä ja Alepasta tai vaikkapa Ulappa-ravintolasta saa ruokaa samalla hinnalla kuin kaupungilta.


Kymppi kuulostaa sopuhinnalta lounaasta, mutta oikeasti kahdeksan euroa paahtoleipäpalasesta on suolainen hinta. Lisäksi esimerkiksi Alepa ja Ulappa sijaitsevat saapuvien lentojen aulassa. Turvatarkastuksen läpikäyneelle tai lentoa vaihtavalle niistä ei juuri ole iloa.

Kukaan ei tietenkään pakota matkustajaa säntäämään Oak Barrel -baariin kymmenen euron tuopille tai maksamaan Café Torissa itseään kipeäksi pikarillisesta jogurttia. Markkinataloudessa saa pyytää kuluttajalta juuri niin paljon rahaa kuin haluaa, ja teoriassa hän ratkaisee itse, onko valmis vastaamaan pyyntöön.

Oikeasti kuluttaja ei kuitenkaan ole lentokentällä läheskään aina valitsijan asemassa.

Kiskurihintojen armoille pakotetaan esimerkiksi konetta vaihtavat kaukomatkalaiset. Monen tunnin vaihtoaikana on pakko syödä jotakin. Teoriassa vaihtolentoa monta tuntia odottava voi käväistä syömässä turvatarkastuksen toisella puolella, mutta käytännössä harvalla on siihen aikaa tai viitseliäisyyttä.

Markkinatalouden laki on, että palveluntarjoaja hilaa hintansa niin ylös kuin mahdollista, mutta yleensä kilpailu huolehtii siitä, etteivät hinnat ryöstäydy käsistä.

Helsinki-Vantaalla suurimman osan ravintola- ja kahvilapalveluista tuottaa kaksi yritystä, SSP Finland ja HMSHost. Miksei niiden välinen kilpailu näytä hillitsevän hintoja?

– Kentällä saattaa olla vierekkäin monta kahvilaa, jolloin voisi ajatella että niiden hinnat lähtevät alaspäin. Mutta kontekstissa, jossa yrittäjät tietävät ettei asiakas ole lähdössä alueelta pois, hintataso voidaan pitää korkealla, puntaroi Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.

 

Kontekstissa, jossa yrittäjät tietävät ettei asiakas ole lähdössä alueelta pois, hintataso voidaan pitää korkealla.

Kilpailuasetelman aitouttakin on epäilty. Beurling toteaa, että hintakartelli olisi kuluttajan kannalta huolestuttava. Pääasiallinen syy koville hinnoille turvatarkastuksen jälkeen lienee kuitenkin se, ettei kuluttajilla ole vaihtoehtoja: ihmiset ovat kerääntyneet rajattuun paikkaan ja heillä on kiire. He ovat valmiita maksamaan, vaikkakin pakolla.

– Tämä on markkinatalouden ydinlogiikka eikä se tunne tasa-arvoa. Meillä on vapaa hinnanmuodostus, eikä hintoja myöskään säännellä kuten joskus.

Beurling toteaa, että hyödykkeiden hinnat yhteiskunnassa kokonaisuutena ovat laskeneet halpuuttamisen seurauksena niin ruokakaupoissa kuin muualla.

– Bisneslogiikka on mennyt siihen, että myydään halpaa massoille.

Hän ei pidä mahdottomana, että Suomenkin lentokentät, tai ainakin Helsinki-Vantaa, astuisivat halpaa massoille -trendin piiriin.

– Halpuutus vaatisi sen, että lentokentälle tulisi toimija joka käyttäisi markkinalogiikkaa: kävele vielä 50 metriä niin saat lattekupin kaksi euroa halvemmalla. Nyt siellä ei ilmeisesti ole tämän tyyppistä yrittäjää.

Eipä tosiaan – missä sellainen yrittäjä luuraa?

Lentokentän tilavuokrat ovat ilmeisen kovat. Kentällä toimiva yrittäjä kertoo, että osin niistä johtuen tuotehinnoittelua ei juuri ole varaa laskea. Lisäksi henkilökunnan pitäminen töissä yötä myöten aiheuttaa kustannuksia, samoin turvallisuusvaatimukset.

Epäilemättä näin on, mutta se ei yksittäistä, kalliiden ja vielä kalliimpien vaihtoehtojen äärelle pakotettua kuluttajaa lohduta.

Vaikka lentokenttien hintataso on korkea kaikkialla maailmassa, kentät eivät ole immuuneja hintakilpailulle. Monilla suurilla saksalaisilla lentokentillä voi syödä tasokasta ruokaa samalla hinnalla kuin kaupungilla. Kun viimeksi vaihdoin konetta Roomassa, nautin yhden elämäni parhaista cappuccinoista halvemmalla kuin vastaavan kupillisen Rooman keskustassa vuotta aiemmin.

Kentällä toimiva yrittäjä ei halua puhua asiasta nimellään. Tähän juttuun osoittautui lähes mahdottomaksi saada kommentteja liikkeenharjoittajilta. Myöskään Finavialta ei vastattu kyselyyn vuokratasosta ja kilpailuttamiskriteereistä.

Helsinki-Vantaan yrittäjille tilat ja toimiluvat myy valtionyhtiö Finavia. Virallisia valintakriteerejä ovat muun muassa ”tuloksellinen toiminta, toimialaosaaminen, yrityksen ja brändin tunnettuus, hyvä maine sekä laadukas asiakaspalvelu”.

Finavian kaupallinen johtaja Elena Stenholm on kertonut, että kentällä toimivien yritysten tärkeimpiä tavoitteita on Suomen brändääminen ulkomaalaisille.

Sillä tiellä ollaankin. Kymmeniä maailman lentokenttiä kolunneena voin sanoa ilman sinivalkoisia silmälaseja, että Helsinki-Vantaa pärjää siisteydessä, toimivuudessa ja monipuolisuudessa mille tahansa maailman suurista kansainvälisistä lentokentistä.

Fort Lauderdalen lentokenttä Floridassa on maailman johtavan markkinatalouden valtava liikennekeskus, mutta sen kolossaalisissa terminaaleissa on vain muutama pieni kahvila ja kioski. Niiden hinnat eivät huimaa päätä, mutta atmosfääri ja kattavuus ovat kuin 1980-luvun Neuvosto-Moskovasta.

Tapoin sateisena kesäpäivänä kuusi tuntia epämukavalla muovituolilla natustaen ison terminaalin ainoasta kahvilasta ostamaani rutikuivaa känttyä ja suklaapatukkaa. Ikävöin Helsinki-Vantaan ylihintaista cappuccinoa. Fort Lauderdale saattaa olla todellinen helmi kaupungiksi, mutta lentokenttä ei sytyttänyt intoa ottaa asiasta selvää.


Elämäni parhaita lentokoneenvaihtoja taas on, kun keinahtelin kiikkustuolissa Charlotten kentällä Pohjois-Carolinassa, mussutin kuohkeaa kanelipullaa elävän pianojazzin hyväillessä korvia ja nautiskelin ikkunasta avautuvasta panoraamasta syvään etelään. Siitä jäi kutina palata paikkaan ajan kanssa.

Moni Helsinki-Vantaalle osuva saa varmasti Suomesta lentokentän perusteella todella dynaamisen vaikutelman. Samalla maabrändiin nivoutuu luotaantyöntävä ominaisuus: tyyriit hinnat.

Halpuuttajan ilmestymistä Helsinki-Vantaalle sopii toivoa, sillä kun lentokenttä saa kaikki palaset – myös hinnan – kohdilleen, turisti on koukussa.

Ja onhan reilua suomalaisellekin, ettei hänen tarvitse hulauttaa ulkomaanmatkansa päiväbudjettia heti kättelyssä kahviin ja pullaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen eroaa – pankilta jättilahjoitus säätiölle

    2. 2

      Onnibusin perustaja laajentaa kyytisovellusta Helsinkiin – ”Luojan kiitos päättäjät uskalsivat tehdä taksiuudistuksen”

    3. 3

      Kommentti: Näin kriisitoimien suuri ”sankari” pahensi finanssipaniikkia

    4. 4

      ”Tyypillinen suomalainen keskustelu, jossa velkaantuminen nähdään yksinomaan pahana asiana”

    5. 5

      Yhdysvaltain kauppiaat: Trumpin tullipolitiikka tulee kuluttajille kalliiksi

    6. 6

      Fiva: Finanssisektorin kannattavuus riippuu yhä enemmän kiinteistömarkkinoista

    7. 7

      IL: Tällä kansanedustajalla eniten ulosottovelkaa

    8. 8

      Danske Bank: Selvityksen mukaan hallitus ja toimitusjohtaja eivät rikkoneet lakia

    9. 9

      Danske Bank: Työntekijävaje hidastaa talouskasvua

    10. 10

      Laina maistuu nyt kotitalouksille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      SAK:n uusi mainos raivostuttaa – ”Itsetarkoituksena ei ole sokeerata ketään”

    2. 2

      Palaneen kynttilätehtaan toimitusjohtaja aloitti vasta kaksi viikkoa sitten: ”Ei oikein voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu”

    3. 3

      SAK vetää osittain pois yrittäjät raivostuttaneen kampanjansa

    4. 4

      EU tutkii: Tekivätkö BMW, Volkswagen, Audi ja Daimler salaisen sopimuksen?

    5. 5

      Trump määräsi tuontitullit Kiinaa vastaan – Kiina ryhtyy vastaiskuun

    6. 6

      Osa yrityksistä on saanut tietomurroista tarpeekseen – rakentavat omaa nettiä

    7. 7

      Jos asuntokaupat menevät pieleen, mikä on välittäjän rooli? ”Häntä ei voi periaatteessa asettaa vastuuseen”

    8. 8

      Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen eroaa – pankilta jättilahjoitus säätiölle

    9. 9

      Kommentti: Näin kriisitoimien suuri ”sankari” pahensi finanssipaniikkia

    10. 10

      Krista, 23, pyörittää huoltoasemaa – ”Vuosi sitten olin varma, ettei minusta tule koskaan bensayrittäjää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huomasitko, mitä Lidlissä tapahtui? Tästä syystä esimiestä ei juuri enää kuuluteta kassalle

    2. 2

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    3. 3

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    4. 4

      Katso, paljonko ammatissasi keskimäärin tienataan – valtiolla ja kunnissa voi olla paremmat ansiot

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Makuunin ikkunoilta löytyi jopa tuhansien eurojen arvoisia esineitä – ”Tuntuvat kiinnostavan”

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Ronja, 22, kertoo kuinka velkaantui viidessä kuukaudessa 50 000 euroa – otti lainaa 23 eri yhtiöstä

    10. 10

      7 esimerkkiperhettä: Katso, kenen reaalitulot kasvavat tänä ja ensi vuonna

    11. Näytä lisää