Tutkija puolustaa 5-vuotiaiden esiopetusta: ”Varmistaisi, että kaikki ovat paremmin samalla lähtöviivalla” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija puolustaa 5-vuotiaiden esiopetusta: ”Varmistaisi, että kaikki ovat paremmin samalla lähtöviivalla”

–Se, että pärjäämme joissakin Pisa-tuloksissa, ei tarkoita ettei asioita voisi tehdä vieläkin paremmin, Tuomas Kosonen sanoo.

Julkaistu: 14.3.2018 17:39

Tutkijan mukaan ei ole oikein, että osa lapsista joutuu ottamaan muita kiinni koulutien alussa.

Opettajien ammattijärjestön OAJ esitti sekä esiopetuksen varhentamista että oppivelvollisuuden pidentämistä loppupäästä tänään keskiviikkona.

Suunnilleen vastaavaa esitettiin viime kesänä julkaistussa raportissa varhaiskasvatuksen tiekartaksi. Sen tilaajana oli opetus- ja kulttuuriministeriö.

Raportissa ehdotettiin, että esiopetusta kokeiltaisiin asteittain viisivuotiaisiin, yksi kirjoittajista, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kertoo.

Talouspolitiikan arviointineuvoston koulutukseen keskittyneessä vuosiraportissa tammikuussa viitattiin raporttiin ja lasten eriarvoisuuteen varhaiskasvatuksessa laajemmin. Raporttien huolena on, että 3–5-vuotiaiden joukossa varhaiskasvatuksen osallistumisaste jää paljon muita Pohjoismaita alemmaksi ja myös OECD:n keskiarvon alle.

Kuusivuotiaista lähes kaikki osallistuvat esiopetukseen, joka on velvoittava.

Kososen mukaan aiemman kansainvälisen tutkimuksen perusteella on havaittu, että varhaiskasvatuksen aikaistaminen hyödyttäisi varmimmin juuri vanhempien ryhmässä. Eli lapsi hyötyy todennäköisemmin eniten siitä, että menee esikouluun viisivuotiaana kuin siirtyy kotoa päiväkotiin vaikkapa kolmevuotiaana.

Perusteena tasa-arvoisemmat lähtökohdat

Lisäperusteena oli niin raportissa kuin OAJ:n esityksessä tänään se, että uudistus takaisi opetuksen sisällöt paremmin kaikille.

– Kun lapsi tulee ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen piiriin kuusivuotiaiden esiopetuksen ryhmään, hänellä on heikommat lähtökohdat päästä mukaan. Kaksivuotinen esiopetus varmistaisi, että kaikki ovat paremmin samalla lähtöviivalla koulun alkaessa, Kosonen sanoo.

Joidenkin arvostelijoiden mielestä viisivuotiaat eivät vielä kuulu kouluun. Tai että Pisa-oppimistulokset kertovat, että suomalaislapset saavat hyvät kouluvalmiudet nykymallillakin – tai sen ansiosta.

– Se, että pärjäämme joissakin Pisa-tuloksissa, ei tarkoita ettei asioita voisi tehdä vieläkin paremmin, Kosonen sanoo.

– Erityisesti näkisin eriarvoistumisen keskeisenä perusteena (esiopetuksen varhentamiselle). Pisa-tuloksia mitataan myöhemmällä iällä, jolloin peruskoulussa on oltu jo pitkään ja koulu on ehtinyt tasapäistää niitä oppilaita, joilla on ollut alussa vaikeuksia. Ei ole mitään syytä tehdä asioita niin, että jotkut joutuvat ottamaan muita kiinni alussa.

Kosonen huomauttaa, että tietoa tarvittaisiin silti lisää. Tutkijoilla ei tällä hetkellä ole aineistoja, joiden avulla tutkia, miten alaluokkien lasten hyvinvointi ja oppiminen ovat yhteydessä varhaiskasvatukseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?