Kellot jätättävät 6 minuuttia Euroopassa – erikoisen tapauksen syy poliittinen kiista Balkanilla

Mannereurooppalaisen sähköverkon taajuus putosi poikkeuksellisen pieneksi, ja sillä tahdistetut kellot ovat jätättäneet noin kuusi minuuttia. Taustalla on Kosovon ja Serbian välinen riita. Pohjoismainen sähköverkko on välttynyt ongelmalta.

8.3.2018 13:48

Osa keskieurooppalaisista on voinut viime viikkoina ihmetellä, että on alkanut oudosti myöhästellä töistä ja tapaamisista.

Syy on ennennäkemätön ja sellainen, jolle ei ole itse voinut mahtaa mitään: Manner-Euroopan sähköverkon värähtelytaajuus on ollut alentuneena jo monta viikkoa, ja sen avulla tahdistetut kellot, kuten monet sähköherätyskellot tai mikrojen ja uunien kellot, ovat siksi jätättäneet vähitellen yhä enemmän.

Nyt aikapoikkeamaa on kertynyt tammikuun puolestavälistä lähtien yhteensä noin kuusi minuuttia. Asiasta on tiedottanut eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E.

Ongelma koskee lähes kaikkia Manner-Euroopan maita mutta ei Suomea, koska Suomi kuuluu eri synkronialueeseen niin kuin valtaosa Pohjoismaista.

– Meidät on kyllä kytketty yhteen, mutta se on tehty niin sanotuilla tasasähköyhteyksillä, jotka estävät aikavirheen siirtymisen järjestelmästä toiseen, kertoo suomalaisen kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen.

Eurooppalaisessa verkossa sähkön värähtelytaajuus on 50 hertsiä. Se tarkoittaa, että napojen suunta vaihtuu 50 kertaa sekunnissa, jolloin virran suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Kaukonen selittää, että taajuus pysyisi 50 hertsissä, jos sinne syötettäisiin koko ajan kulutusta vastaava määrä energiaa. Silloin värähtelytaajuudesta riippuvaiset kellotkaan eivät edistäisi tai jäisi jälkeen.

Suomessa ja koko pohjoismaisessa järjestelmässä aikapoikkeama on nyt kahdeksan ja puoli sekuntia, eli sen verran sähköverkko on edellä virallista aikaa, koska tuotantoa on ollut enemmän kuin kulutusta.

Sääntöjen mukaan aikapoikkeama saa olla korkeintaan 30 sekuntia. Poikkeamia korjaillaan, kun kulutus on vähimmillään, esimerkiksi öisin.

Syynä poliittinen kiista Balkanilla

Syy mannereurooppalaisen verkon taajuuden hienoiseen laskuun on Balkanin alueella. Siellä erityisesti Kosovo ja Serbia ovat kiistelleet sähköverkkoon ja sähkön kulutukseen liittyvistä kysymyksistä. ENTSO-E:n mukaan kyseessä on poliittinen kiista.

Kosovossa sähkön kulutuksen ja tuotannon suhde on ollut sovittua heikompi, mikä on aiheuttanut vajauksen mannereurooppalaiseen sähköverkkoon syötettyyn energiapottiin. Kurottavaa on kertynyt 113 gigawattituntia. Torstaina Manner-Euroopan sähköverkon taajuus oli normaalissa 50 hertsissä, mutta kiinni otettavaa aikapoikkeamaa oli edelleen vajaat kuusi minuuttia.

Poikkeama korjaantuu itsestään, jos ja kun vajaus kurotaan umpeen vähitellen hienoisella ylituotannolla. Sähköverkon taajuuteen tukeutuvat kellot palautuvat oikeaan aikaan siinä samalla.

Kaukosen mukaan pienellä värähtelytaajuuden laskulla ei käytännössä ole vaikutuksia laitteiden toimintaan tai esimerkiksi teollisuuden prosesseihin. Se tosin voi aiheuttaa epämukavuutta, jos kellot alkavat itsestään näyttää väärää aikaa.

Kaukonen uskoo, että pelkästään sähköverkon avulla aikaa mittaavat kellot ovat nykyisin melko harvinaisia.

– Yleensä nykylaitteiden kelloissa on nykyään myös esimerkiksi kide, joka pitää kellon ajassa, vaikka kellosta lähtisi sähköt poiskin.

Laitteissa alkaa olla muitakin tahdistusmahdollisuuksia, kuten GPS.

– Ongelmasta on tullut siksi vähäisempi, Kaukonen arvioi.

Korjaus kello 19.29: Virran suunta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa sähkön värähtelytaajuuden ollessa 50 hertsiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?