Alf Rehn kysyi johtajalta, mistä tämä tietää onnistuneensa: ”Jonkinlainen ennätys riman matalalla pitämisessä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Alf Rehn kysyi johtajalta, mistä tämä tietää onnistuneensa: ”Jonkinlainen ennätys riman matalalla pitämisessä”

Johtaja ei tyydy mittariin, joka antaa hänelle kätevän tavan selittää puolihuonon menestymisen, eikä sellaiseen, josta ei ole selvyyttä, mitä se mittaa, Alf Rehn sanoo tuoreessa kirjassaan.

Julkaistu: 8.3.2018 9:00

Hyvät alaiset ja markkinaolot sekä kilpailun puute antaa huonolle johtajalle mahdollisuuden piiloutua muun menestyksen taakse, Alf Rehn sanoo uudessa kirjassaan.

Johtajuus on vaikeaa tasapainoilua ja usein ristiriitojen kyllästämää. Se on yhtä aikaa epäonnistumista ja onnistumista, nopeaa ja hidasta, järkevää ja tunnetta, tekemistä ja unelmointia, yksinäistä ja yhteisöllistä, muuttuvaa ja pysyvää, professori Alf Rehn sanoo tuoreessa kirjassaan Johtajuuden ristiriidat.

Rehn kertoo kysyvänsä tapaamiltaan toimitusjohtajilta, mistä nämä tietävät onnistuneensa. Varsin harvoin hän on saanut selkeän vastauksen, sillä useimmiten johtajat kiertelevät ja kaartelevat ja sanovat jotain yrityksen tuloksesta tai siitä, että onnistuminen koostuu monista asioista.

”Eräs totesi, että sen tunnistaa siitä, ettei ole saanut potkuja – mikä lienee jo jonkinlainen ennätys riman matalalla pitämisessä”, Rehn kirjoittaa.

Rehn uskoo, että ongelmana on usein selkeän mittarin ja vision puute. Jos ei mitata juuri johtajan onnistumista kiistattomalla tavalla, ei voida tietää, onko menestynyt johtajana vai pelkästään pärjännyt pomona.

”Johtaja ei tyydy mittariin, joka antaa hänelle kätevän tavan selittää puolihuonon menestymisen, eikä sellaiseen, josta ei ole selvyyttä, mitä se mittaa.”

Johtajan onnistumisen mittarina on usein yrityksen taloudellinen menestys. Se on Rehnin mielestä huono tapa mitata yksittäisen johtajan menestystä, sillä useimmiten vain hyvin pienen osan tuloksesta voi selittää yhden ihmisen tekemisillä.

”On täysin mahdollista, että alaisten kyvykkyys, hyvät markkinaolot ja kilpailun puute antavat huonolle johtajuudelle mahdollisuuden piiloutua muun menestyksen taakse”, Rehn sanoo.

Jotta onnistuisi johtajana, johtajan pitäisi osata hyödyntää omia vahvuuksiaan ja minimoida heikkoutensa, Rehn sanoo.

Pehmo saattaa olla paras sota-ajan johtaja

Johtajuuden ristiriitoja Rehn kuvailee muun muassa näin: ”Johtajan tulisi olla luja kuin teräs, mutta samalla ketterän mukautuva. Analyyttinen ajattelija, joka uskaltaa luottaa intuitioonsa. Tsemppaava kaveri, jonka nenälle ei hypitä.”

Rehn korostaa, että koska johtajuus on ristiriitaista, ristiriitaiset piirteet eivät estä hyvää johtamista. Insinööristä voi kuoriutua hyvä henkilöstöjohtaja, pehmo voi pärjätä sota-aikana ja kovis voikin olla paras johtamaan hyväntekeväisyysjärjestöä, Rehn kuvailee.

Alf Rehn on innovaation, designin ja johtamisen professori Syddansk Universitetissa Tanskassa. Hän on ollut aiemmin professori Åbo Akademissa ja Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa.

Alf Rehn: Johtajuuden ristiriidat – miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma (Docendo, 2018).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?