Raju piikki tilastossa, kun ansiosidonnainen päättyy – ihmisiä katoaa jonnekin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Raju piikki tilastossa, kun ansiosidonnainen päättyy – ihmisiä katoaa jonnekin

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättyessä joka seitsemäs työtön katoaa tilastosta. OECD kiinnittää huomiota huimaan piikkiin, mutta tarkoittaako se, että töitä alkaa löytyä, kun tuki vähenee?

1.3.2018 7:15

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD patistaa Suomea uudistamaan sosiaaliturva- ja tukijärjestelmää, jotta se nykyistä paremmin kannustaisi ottamaan vastaan työtä.

OECD on poiminut Suomi-raporttiinsa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuspaperissaan julkaiseman kuvion, josta ilmenee, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättyessä yhä useampi työtön poistuu työttömyysturvan piiristä.

Kuviossa prosenttiosuus kuvaa viikon alkaessa edelleen työttömänä olleita, jotka poistuvat tilastosta viikon sisällä. Kun ansiosidonnainen lähestyy loppuaan, nousee tämä osuus yli 14 prosentin.

Kuviosta on äkkipäätään helppo tulkita, että etuuden supistus olisi työttömille työllistymiseen kannustava potku takamuksille. VATTin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä toppuuttelee tekemästä liian suoria johtopäätöksiä.

– Valtaosa eli 86 prosenttia jatkaa yhä työttömänä, hän huomauttaa.

Etuuskauden lopulla työttöminä olevista vain noin kuusi prosenttia työllistyy. Vaikka heidän osuutensa kolminkertaistuu ajalta, jolloin he vielä saavat ansiosidonnaista, lukumäärä ei ole kovin suuri.

Ansiosidonnaisen päättyminen moninkertaistaa sekä tukityöllistettyjen että työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyvien osuuden. Kun ansiosidonnaisen aikana tukitöihin siirtyy viikoittain vain prosentti työttömistä, jakson päättyessä osuus hyppää kolmeen prosenttiin.

Kokonaan pois työttömyysturvan piiristä jäävien osuus suunnilleen kymmenkertaistuu neljään prosenttiin. Kyyrä ei tiedä, mitä heille tapahtuu.

– Työvoiman ulkopuolelle siirtyvien osuudessa nousu on suurinta, joskin lähtötaso on matala, Kyyrä kertoo.

Moni palaa vanhan työnantajan leipiin

VATTissa on selvitetty, mistä työllistyneet saavat töitä. Täysin uuden työn löytää vain kolmisen prosenttia ansiosidonnaisen lopulla työttömänä olevista. Ehkä hieman yllättäen lähes yhtä suuri osuus päätyy vanhalle työnantajalle. Kyyrä arvioi, että tilanteeseen voi liittyä jonkinlaista sumplimista, mutta se koskee harvoja.

– Vain kourallinen ihmisiä on siinä asemassa, että he voivat sopia työsuhteen alkamaan, kun ansiosidonnainen työttömyysturva päättyy, hän painottaa.

Myös 1–3 kuukauden aikana työllistyvistä pääosa päätyy entiselle työnantajalle. Lomautettuja he eivät ole, sillä heidät on rajattu tilastosta. Todennäköisemmin kyse on sijaisuuksia tehneistä. Esimerkiksi sijaisopettajia siirretään usein kesäksi kortistoon.

Kyyrästä olennaista on, miten ansiosidonnaisen turvan kesto vaikuttaa työllistymiseen jo ennen etuuskauden päättymistä. Hän kertoo tutkimuksesta, josta ilmeni, että työttömyysjaksot pitenevät viisi prosenttia, jos työttömyysturvan kestoa venytetään 10 prosenttia. Sama logiikka toimii myös toisin päin. Työttömyysjaksot lyhenevät, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään.

Eikö etuutta kannattaisi näin ollen lyhentää?

– Työllisyysturvan oikea pituus on vaikea kysymys, Kyyrä sanoo.

Oman talouden vaarantuminen näyttää kannustavan työttömiä ottamaan vastaan koulutustaan vastaamatonta, heikosti palkattua ja lyhyempiaikaista työtä. Kyyrän mukaan se tarkoittaa kuitenkin, että he saavat vähemmän palkkaa ja maksavat vähemmän veroja.

– Jos ansiosidonnainen jatkuu pidempään, työttömät työllistyvät parempiin työsuhteisiin.

Tukea kannattaa lyhentää nousukaudella

OECD mainitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimet eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisen sadalla päivällä ja aktiivimallin.

Hallitus on arvioinut, että ansiosidonnaisen turvan pätkäiseminen 400 päivään vähentää työttömyyttä keskimäärin kymmenen prosenttia ja tuo 100 miljoonan euron säästöt.

Kyyrä kuuluu tutkijoihin, joiden mielestä työttömyysturvamallin on järkevää joustaa suhdanteiden mukaan. Nousukaudella työttömiä voidaan patistella hakemaan avoimia työpaikkoja, kun niitä on.

– Lamassa työllistymismahdollisuudet ovat heikot ja työttömien toimeentulon turvaaminen on erityisen arvokasta. Useat työttömät joutuvat elämään kädestä suuhun, joten raha menee kiertoon ja tukee myös kotimaista kulutuskysyntää, hän sanoo.

Juttua muokattu kello 9.20: OECD-raportin kuviossa viitataan ehdolliseen poistumistodennäköisyyteen. Toisin sanoen käyrä kertoo, montako prosenttia viikon alkaessa edelleen työttömänä olevista poistuu työttömyysturvan piiristä viikon aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?