Ulosottomies tienaa noin 5000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ulosottomies tienaa noin 5000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista

Noin kolmannes ulosottomiehen palkasta koostuu provisioista, jotka määräytyvät velalliselta perityn summan mukaan. Tämä voi johtaa siihen, että harkinnanvaraisia joustoja annetaan velalliselle niukasti suurempien provisioiden toivossa.

21.2.2018 12:23

Kihlakunnanulosottomies saa kiinteän palkkansa lisäksi perimispalkkioita, jotka määräytyvät velalliselta perityn summan mukaan. Alin perimispalkkio on 1,48 euroa ja korkein 29,85 suoritukselta, Valtakunnanvoudinvirastosta kerrotaan.

Perimispalkkion maksaa Suomen valtio. Perimispalkkioiden osuus koko palkkauksesta on noin kolmannes.

– Palkkausjärjestelmä pyrkii tällä kannustavalla elementillä edistämään hyvää perimistulosta, kertoo valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Toukolan mukaan ulosottomiesten keskipalkka liikkuu tällä hetkellä noin 5 000 euron tuntumassa. Palkkaan sisältyy kokemusosa.

Taloussanomat kertoi viime viikolla yrittäjästä, joka oli päätynyt ulosottoon viisi vuotta sitten. Hän ei ole tänä aikana saanut lyhennettyä velkaansa lainkaan, sen sijaan uutta velkaa on kertynyt runsaasti. Toiminimellä työskentelevän yrittäjän mukaan maksutahti on niin tiukka, ettei hän selviydy yritystoiminnan kuluista.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta pitää jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. Ulosottomiehellä on kuitenkin harkintavaltaa. Tarvittaessa voidaan suorittaa vähemmän tai jonkin aikaa olla maksamatta niitä kokonaan.

Yrittäjä pitää yhtenä epäkohtana ulosottomiesten palkkausta. Hänen mielestään on mahdollista, että yksittäinen ulosottomies voi jättää harkintavaltaansa käyttämättä velallisen hyväksi parempien provisioiden toivossa.

Toukola huomauttaa, että täytäntöönpanokeinot ja velallisen suoja ovat tarkkaan laissa säännellyt. Hänen mukaansa virkamiehen harkintakykyyn täytyy luottaa.

– Periaatteessa palkkiosysteemi voi johtaa siihen, että harkinnanvaraisia huojennuksia annetaan niukasti. Tässä pitää luottaa virkamiehen harkintakykyyn ja objektiivisuuteen, hän sanoo.

 Periaatteessa palkkiosysteemi voi johtaa siihen, että harkinnanvaraisia huojennuksia annetaan niukasti.

Lain ulosottomiehelle suoma harkintavalta voi olla velallisen kannalta sekä hyvä että huono riippuen siitä, liikeneekö virkailijalta ymmärrystä velallisen tilannetta kohtaan vai ei. Toukolan mukaan ulosotossa käytetään tällaista harkintavaltaa velallisen eduksi.

– Joko on harkintavaltaa, mitä pidän hyvänä ja välttämättömänä, koska tapauksia on erilaisia, tai sitten kirjoitetaan lakiin, mitä velalliselta ulosmitataan. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä ei sitten voida poiketa, hän toteaa.

Korot ja kulut voivat viedä kaiken kertymästä

Yrittäjän mukaan hänelle on viidessä vuodessa kertynyt vain lisää velkaa ulosottoon. Hän kertoo, että esimerkiksi 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa.

Kustakin velasta menee joka kuukausi 27 euron ulosottomaksu ja oikeudenkäynti- ja korkokuluja. Kun 300 euroa lyhennetään 30 kuukautta, ulosottomaksuja kertyy 810 euroa, eivätkä lyhennykset riitä yrittäjän mukaan edes oikeudenkäynti- ja korkokulujen maksamiseen.

Toukola sanoo, että tilanne voi olla joskus se, että korot ja kulut vievät suuren osan tai kaiken velalliselta tulevasta kertymästä.

– Tämä ei ole ulosotosta johtuvaa, vaan ulosotto panee täytäntöön tuomion tai maksuunpanon mukaisesti. Ylivelkaisiin tapauksiin on sovellettavissa muita menettelyjäkin kuten velkajärjestelyä tai yrityssaneerausta, joissa voidaan velallisen tilannetta tässä mielessä auttaa.

Ulosottomiehen toimiin voi hakea muutosta

Toukolan mukaan toimitusmiehen päätökseen voi pyytää itseoikaisua, jolloin toimitusmiehen esimies, kihlakunnanvouti, käsittelee asian. Lisäksi päätöksestä voi valittaa käräjäoikeuteen, siitä hovioikeuteen ja viime kädessä korkeimpaan oikeuteen.

– Lisäksi menettelyn lainmukaisuuden voi saattaa kanteluteitse Valtakunnanvoudinviraston, eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin tutkittavaksi. Jos katsoo ulosottomiehen aiheuttaneen vahinkoa väärällä menettelyllä, voi korvausta vaatia Valtakunnanvoudinvirastolta tai ajaa kannetta Suomen valtiota vastaan käräjäoikeudessa. Oikeussuojakeinot ovat siten laajat.

Ulosottomiesten koulutusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, soveltuva ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto, sekä käytännön kokemusta tehtävistä tai muutoin hankittu viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taito.

– Yleinen tutkinto alalla voi olla esimerkiksi tradenomin tutkinto, Toukola kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?