Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

Työllisyyden nousu selittyy lähes yksinomaan osa-aikatöillä, kirjoittaa Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen.

20.2.2018 16:15

Vain puolitoista vuotta sitten suomalaiset ekonomistit näyttivät olevan yksimielisiä siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen työllisyystavoite on ”epärealistinen” tai ”lähes mahdoton” saavuttaa.

Enää tuskin kukaan on sitä mieltä. Kuten pääministeri itsekin tiistaina tuoreiden työllisyyslukujen julkistuksen jälkeen Twitterissä kirjoitti:

– Nyt työllisyysaste (70,9 %) on jo yli tavoiteuran, joka johtaa hallitusohjelman tavoitteeseen 72 % vaalikauden lopussa. Suomi kasvaa Euroopan kärkipäässä. Hankalasta lähtötilanteesta huolimatta 1 000 päivässä on saatu hyvä muutos aikaiseksi.

Hallituksen omien toimien merkitystä suhdanteen kääntymiseen ja työllisyyden kohenemiseen on vaikea arvioida. Tosiasia silti on, että työikäisten suomalaisten työllisyysaste on korkeampi kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun.

(Hallituksen työllisyystavoite on sidottu työllisyysasteen ”trendiin”, jota kuvaa oheisen taulukon punainen viiva. Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.)

Tilastot paljastavat kuitenkin mielenkiintoisen seikan satumaisen nopeasta käänteestä: se selittyy lähes yksinomaan osa-aikatöillä.

Enemmän osa-aikaisia, vähemmän kokopäivätöitä

Työllisiä 15–64-vuotiaita suomalaisia oli Tilastokeskuksen viime vuonna keskimäärin 2 403 000. Se on 17 000 enemmän kuin vuonna 2014 eli ennen Sipilän hallituksen aloittamista.

Osa-aikaisia kaikista työllisistä oli viime vuonna 361 000. Luku on 24 000 henkeä suurempi kuin kolme vuotta aiemmin, mikä siis selittää koko viime vuosina tapahtuneen positiivisen työllisyyskehityksen.

Kokoaikaisesti työskenteli itse asiassa viime vuonna pienempi määrä suomalaisia kuin vuonna 2014. Vielä selvemmin kokopäivätyöt ovat vähentyneet finanssikriisiä edeltäviin vuosiin verrattuna, vaikka työllisyysaste onkin nyt samalla tasolla.

Osatöiden yleistyminen näyttää olleen erityisen rivakkaa viime aikoina. Tammikuussa osa-aikatyöllisiä oli 54 000 enemmän kuin vuosi sitten, kun kokoaikaisesti työskentelevien määrä kasvoi 17 000.

Lähes puolet osa-aikaisista haluaisi lisää tunteja

Tulisiko nimenomaan osa-aikatöiden yleistymistä pitää huonona asiana?

Kansantaloutta kokopäivätöiden väheneminen luonnollisesti rokottaa, sillä osa-aikatöistä ei kerry yhtä paljon verotuloja.

Tavallisen suomalaisen kannalta keskeistä on kuitenkin ennen kaikkea se, työskenteleekö hän osa-aikaisesti vasten tahtoaan. Tilastokeskuksen tietojen perusteella niin sanottuja alityöllisiä oli viime vuonna keskimäärin noin 140 000 eli neljä kymmenestä osa-aikaisesta.

Alityöllisyys hellitti viime vuoden aikana edellisvuoden huippulukemistaan, mutta kääntyi jälleen tammikuussa nousuun.

On hyvin mahdollista, että tulevina vuosikymmeninä kokopäiväisiä töitä löytyy yhä harvemmalle halukkaalle. Siksi yksi päättäjien suosikkilauseista tuntuukin tällä hetkellä olevan, että työn ja sosiaaliturvan yhdistämisestä on tehtävä nykyistä helpompaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?