Kommentti: Riita syntyy jo kotiäitien 340 e/kk tuesta – miten ihmeessä Suomeen voisi tulla 560 e/kk perustulo?

Jos päättäjät katsovat pelkän kotihoidontuen syrjäyttävän naisia työelämästä, on vaikea uskoa kaikille maksettavan perustulon toteutuvan, Teemu Muhonen kirjoittaa.

Juha Sipilä, Annika Saarikko ja Petteri Orpo eduskunnassa.

15.2.2018 12:29

Hallituksen perhevapaauudistus kaatui puoluejohtajien mukaan erimielisyyteen kotihoidontuesta.

Kokoomus olisi halunnut alentaa kotona alle 3-vuotiasta lastaan hoitavien vanhempien – yleensä äitien – tukea viimeisen vuoden ajaksi, mutta keskusta ei tähän suostunut.

Kotihoidontuen suuruus on yhdestä lapsesta 338 euroa kuukaudessa. Toinen alle 3-vuotias lapsi perheessä nostaa tuen määrää noin 100 euroa, ja lisäksi pienituloiset perheet voivat saada enintään 181 euroa tulosidonnaista lisää.

Toisin sanoen kotihoidontuki on melko vaatimaton, noin 340–600 euron kuukausietuus, josta maksetaan verot ja jota voi saada yhtä lasta kohden enintään kaksi vuotta.

Siihen nähden aiheesta syntynyt hallitusriita on varsin muhkea. Erityisen kummalliseksi sen tekee se, että sama hallitus on nähnyt tarpeelliseksi järjestää kokeilun 560 euron verottomasta kuukausittaisesta vastikkeettomasta perustulosta.

Vastikkeeton perustuloa ei maksettaisi vain pienten lasten vanhemmille, vaan kaikille suomalaisille. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta onkin verrannut perustuloa koko aikuisväestölle myönnettävään kotihoidontukeen tai opintotukeen.

Jos puolueiden kesken syntyy erimielisyyksiä huomattavasti mitättömämmistäkin tukimuodoista, voi kysyä, onko perustulon toteuttaminen Suomessa missään määrin realistista.

Kotihoidontuki on ”köyhyysloukku”, mutta perustulo kannustava?

Kotihoidontuen karsimista ajavat vetoavat siihen, että tuki kannustaa äitejä jäämään pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle ja on siksi epätasa-arvoistava.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari

Muun muassa oppositio­puolue vihreiden kansan­edustaja ja Helsingin varhais­kasvatus­lautakunnan puheen­johtaja Emma Kari viittaa kotihoidon­tukeen ”naisten köyhyys­loukkuna”.

– Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on kotiäiti­yhteiskunta. Tätä pääministeri­puolue ei halua muuttaa, Kari kirjoittaa Twitterissä.

Samaan aikaan Kari ja vihreät kuitenkin ajavat vastikkeetonta perustuloa, jota ne pitävät paitsi oikeudenmukaisena myös työntekoon kannustavana.

On varsin ristiriitaista ajatella, että 340 euron kuukausituki saisi äidin jäämään kotiin mutta 560 euron tuki kannustaisi häntä hakeutumaan töihin.

Toki vihreiden mallissa perustulo verotettaisiin pois asteittain vasta tulojen noustessa, mutta osittaista hoitorahaa voi nykyisinkin nostaa osa-aikaisen työnteon ohessa.

Lisää valinnanvapautta – mutta ei sosiaaliturvassa

Perustulo noussee yhtenä vaihtoehtona pöydälle ensi vaalikaudella, sillä uuden hallituksen työlistalla on sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

Jos useissa puolueissa ajatellaan muutaman sadan euron tuen ajavan suuren joukon naisia pois työelämästä, on vaikea kuvitella päättäjien tekevän perustuloa, joka samalla logiikalla asettaisi ”työelämästä syrjäytymisen” uhkaan koko väestön.

Käytännössä päättäjät näyttävät suojelevan ihmisiä heidän omilta valinnoiltaan.

Ajatuksena on, että melko pienikin rahallinen tuki saa suomalaiset – kotihoidontuen tapauksessa omaa parastaan ymmärtämättömät äidit – valitsemaan työnteon sijaan jonkin muun tavan käyttää aikaa ja heidän tuleva työuransa ja eläkkeensä kärsivät.

Suurin osa ihmisistä ei tietenkään tällaista holhoamista tarvitse, mutta päättäjien perimmäinen huoli kohdistuukin ihmisten sijaan julkiseen talouteen: jos liian moni valitsee työnteon sijaan jonkun muun tavan käyttää aikaansa, valtion kassaan ei saada kaivattua määrää veroeuroja.

Siksi on helppo ennakoida, että perustulokokeilusta huolimatta suomalaisten valinnanvapautta ei tulla sosiaaliturvan uudistuksessa ajamaan yhtä päättäväisesti kuin sote-uudistuksessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?