Menetkö sinäkin sekaisin viikkonumeroissa? Suomalaisten suosima tapa sekoitti aikanaan Excel-koodaajatkin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Menetkö sinäkin sekaisin viikkonumeroissa? Suomalaisten suosima tapa sekoitti aikanaan Excel-koodaajatkin

Mikähän viikko nyt mahtaa olla?

Julkaistu: 12.2.2018 9:26

Almanakkatoimiston asiantuntijan johdatus viikkonumerointiin saa arvostamaan ihan tavallisia päivämääriä.

Tapoja ilmoittaa tulevista tapahtumista on monia, mutta yksi kalenterijärjestelmän osa on monien mielestä lähinnä ärsyttävä. Viikkonumerot. Niitä ilmankin pärjäisi elämässä ihan hyvin.

Se on vielä selvää, että vuosi alkaa viikolla 1. Ja että hiihtolomaa vietetään yleisimmin viikolla 8. Siihen viikkonumeroiden hyöty sitten jääkin, kai.

Sekään ei itse asiassa ole selvää, mistä päivämäärästä vuoden ensimmäinen viikko alkaa – tai että mihin päiviin kasiviikko tarkkaan ottaen asettuu. Ne kun vaihtelevat vuodesta toiseen.

Ja kun vuotta mennään pidemmälle, hämmennys syvenee: Jos jokin ajankohta on vaikka viikolla 31, koska hemmetissä se on?

Avuksi täytyy kaivaa jo kalenteria. Se kulkee nykyään yleisesti älypuhelimessa. Mutta kännykän kalenteripa ei viikkonumeroita välttämättä näytä. Kalenterinäkymä vaihtelee käyttöjärjestelmästä ja versiosta riippuen. Joskus viikkonumerot täytyy ottaa esiin kalenterin asetuksista.

Tai mennä nettiin. Sieltä löytyy sellainenkin sivu, joka kertoo mitä viikkoa nyt eletään. (Viikkoa seitsemän.)

Tässä vaiheessa teknojäärä voi kerrankin iskeä takaisin kaivamalla esiin vanhan kunnon pöytäkalenterinsa, josta löytyvät viikkonumerot kätevästi.

Yhdysvalloissa ei eletä viikkonumeroilla

Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen tunnistaa viikkonumeroiden hämäävyyden.

Pohjoismaissa viikkonumerointi on käytössä ja noudattaa samaa logiikkaa kuin Suomessa. Seitsemän päivän jakso alkaa aina maanantaina ja viikkonumero yksi on se, jolla on alkavan vuoden ensimmäinen torstaipäivä tai päivämäärä 4.1, hän kertoo.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa kalenteriviikko alkaa sunnuntaina, mutta työviikko maanantaina. Kanadassa ja joissakin Etelä-Amerikan maissa on käsittääkseni samaa tapaa.

Viikkonumerointi on härnännyt aikanaan suositun taulukko-ohjelma Excelin koodaajia. Palviainen on huomannut, että ohjelmassa on ollut viikkomääritelmiä ”todellakin moneen lähtöön”.

ISO-standardin mukainen viikko alkaa maanantaista ja viikko yksi on se, jossa on eniten alkavan vuoden päiviä (elikkä torstai tai 4.1.). Toisen määritelmän mukaan uudenvuoden päivä on aina viikolla 1 ja viikko 2 alkaa seuraavasta sunnuntaista.

Kolmas katsoo, että uudenvuoden päivä on aina viikolla 1 mutta viikko 2 alkaa seuraavasta maanantaista. Neljättä versiota tehtäessä vanhat koodaajat olivat ehkä jo häipyneet sapattivuodelle (vuodessa 52 viikkoa – tai joskus 53), sillä siinä kohtaa systeemi irrotettiin kokonaan viikonpäivistä: 1.1. on viikolla yksi ja viikko 2 alkaa 8.1.

Ja lisää seuraa

– Yhdysvalloissakin on vielä erilaisia käytäntöjä, Palviainen jatkaa uuvuttavasti.

Samalla viikolla voi olla kaksi numeroa: joulukuun viimeiset päivät ovat viikko 52 tai 53, mutta tammikuun ensimmäisestä päivästä siirrytään suoraan viikolle 1 olipa se mikä viikonpäivä tahansa.

Kaikkiin kalentereihin viikkonumeroita ei merkitä lainkaan. Niitä ei myöskään löydy vuoden 2017 palomieskalenterista.

On olemassa kalenteri vuodelle 2020, jossa vuoden­vaihteen perjantai on uuden­vuoden­päivä viikolla 53, mutta 2021 kalenterissa myös viikolla 1. Tai sitten yksin­kertaisesti viikko, jolle uuden­vuoden­päivä osuu, on viikko 1.

Viikko­numeroiden käyttöerot näkyvät netti­kalentereita selatessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa tai Ranskassa kalenteriversiot eivät näytä numeroita, mutta Pohjoismaissa ne ovat käytössä.

Miksei siirryttäisi pelkkiin päivämääriin?

Palviainen joutuu aina itsekin tarkastelemaan, mihin lasten talvilomaviikko kahdeksan sijoittuu, kun se vaihtelee joillakin päivillä.

– En ole pitänyt viikkonumeroita ongelmallisena, kun niitä voi käyttää tai olla käyttämättä mieltymyksensä mukaan. Niiden kanssa joutuu vaan elämään, ja eivät ne ole keneltäkään pois, hän sanoo.

– Kieltämättä kuvailevuus ei aina ole paras mahdollinen. Jos jokin kulttuuritapahtuma on heinäkuun ensimmäisellä viikolla, se on sitten viikko 27 ja jos haluaa vähän kiusata, voihan sen ilmoittaa tuolla monimutkaisemmallakin tavalla.

Toisaalta Palviaisen mielestä on yksiselitteistä, että opetushallitus sanoo talviloman olevan aina vuosittain viikolla 8, kun viikkonumero on kerran aina sama.

Paperisella kalenterilla kannattajansa

Viikkonumeroiden käyttö saattaa olla jossain määrin vähentynyt sähköisten kalentereiden takia. Palviainen uskoo – tietysti jo työnsäkin puolesta – paperikalenterin voimaan. Seinäkalenterin etuna pöytäkalenteriin on vielä vaakataso, josta viikkojen laskeminen on kätevää, hän huomauttaa.

– Kun räplää kännykästä kalenteria, ja pyyhkäisee liian nopeasti, viikot joskus suorastaan juoksevat silmissä. Ja päivä voi aueta vahingossa. Sormituntuman kanssa on joskus hakemista.

Palviaisen tapaan ajattelevia on muitakin, sillä paperisia kalentereita, muistikirjoja ja almanakkoja myydään paljon. Moni kokee, että tapahtumat konkretisoituvat kirjattuna paperille kalenteriin. Painotuotteet ovat monesti myös kauniita.

Paperinen tai sähköinen kalenteri on makuasia, mutta vuoden parhaat viikot alkavat monien suomalaisten mielestä viikosta 26 tai 27.

Testaa alla olevalla testillä, miten hyvin tunnet viikkonumerot. Jos et näe testiä alla, voit tehdä sen täällä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?