Ruotsalainen ottaa riskejä: keskimäärin 133 402 € sijoituksissa – varovainen suomalainen jää 53 712 euroon

Julkaistu:

Ruotsalaisten sijoituskäyttäytyminen on huomattavasti riski- ja tuottohakuisempaa kuin suomalaisten.
Kun perus-Svensson aloittaa päivänsä, hän lukee aamukahvin ja näkkärin kera mielellään uutisia taloudesta ja osakemarkkinoista.

Osakkeet vaikuttavat osin suoraan myös hänen eläkkeeseensä – toisin kuin kahvia ja ruisleipää nauttivalla Virtasella.

Sijoittamista Svensson pitää normaalina osana taloudenpitoa, mutta Virtanen suhtautuu epäillen osakesijoittamiseen. Se kiehtoo, mutta 1990-luvun lama, nokiat, talvivaarat ja wincapitat ovat osoittaneet, että markkinoilla voi polttaa näppinsä pahasti.

Oma talo, maata tai metsää – niillä on arvoa, joista on maksettu kallista hintaa historiassa. Säästötililläkin raha pysyy sentään suunnilleen turvassa, vaikka inflaatio vähän nakertaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Naapurimaiden asenne-erot näkyvät selvästi pankkikyselyissä – ja vauraudessa. Svenssonilla sijoitusvarallisuutta on karttunut 133 402 euroa, kun Virtasella sitä on keskimäärin vain 53 712 euroa.

Luvut ovat maiden tilastokeskuksilta, ja niistä kertoi Danske Bank tuoreessa kyselyssään. Siihen vastasi noin neljä tuhatta henkeä neljässä Pohjoismaassa viime vuoden syyskuussa.

Ruotsalaisista osakerahastoihin sijoittaa 80 prossaa vastanneista, kun Suomessa osuus on vain 43 prosenttia.

Säästöpankin vuotuiset kyselyt kertovat samasta ilmiöstä. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on vain 21 prosenttia vastanneista. Suomalaisten suhtautumisen sijoittamiseen ja säästämiseen pankkiryhmä tiivistää ytimekkäästi: ”Ei kiinnosta”.

Riskinpelkoa ja -ottoa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas sanoo, että Suomessa sijoittaminen nähdään yhä herkästi varakkaiden ihmisten touhuiluna. Se on monimutkaista ja asiantuntemusta vaativaa.

Maaerot selittävät eroja. Ruotsin taloudella on mennyt jo yli vuosikymmenen huomattavasti paremmin kuin Suomella, jossa kotitaloudet ovat joutuneet ylläpitämään kulutuskysyntää heikon tulokehityksen ja työllisyyden oloissa.

Rahoitusmarkkinat ovat Suomessa nuoremmat kuin Ruotsissa, jossa varallisuutta on enemmän. Suomalaisten sijoituskiinnostuksen puute selittää myös horjunut luotto pankkeihin 1990-luvun synkeän laman jälkeen.

– Tietysti ruotsalaiset ovat myös varakkaampia. Mutta sijoittaminen on levinnyt tavallisen kansan keskuuteen toisella tapaa kuin Suomessa, Raijas sanoo.

– Suomessa säästäminen omaan asuntoon on säästämismuotona selvästi dominoivampi kuin Ruotsissa, jossa asuntolainojen lyhennystahti on huomattavasti verkkaisempi ja asuntovelalliset maksavat lähinnä korkoja. Käytettävissä olevista tuloista suurempi osa jää muuhun säästämiseen kuin asuntovarallisuuden kartuttamiseen, Säästöpankkiryhmän markkinointi- ja viestintäjohtaja Laine Spellman huomauttaa.

Dansken selvitys osoittaa, että ruotsalaisten sijoituskäyttäytyminen on silti muutoinkin riski- ja tuottohakuisempaa kuin suomalaisten. Talletusten suhteellinen osuus on paljon suomalaisten tilisäästämistä pienempi.

Pörssi- ja yritysuutiset ovat Ruotsissa paljon seurattuja. Ne ovat osa ruotsalaista kulttuuria, johon myös kannustetaan, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.



Jos et näe upotettua grafiikkaa yllä, voit katsoa sen tästä.

Eläkkeet kannustavat talouden seurantaan

Ruotsin eläkejärjestelmä on omiaan aktivoimaan kansalaisten kiinnostusta sijoittamiseen.

Osakemarkkinat vaikuttavat osin eläkkeen suuruuteen ja siihen, millaisella riskikertoimella eläkesijoituksia hoidetaan. Suomessa etuusperusteinen järjestelmä häivyttää eläkevarojen sijoitustoiminnan taustalle.

Ruotsissa 90 prosenttia palkansaajista kuuluu työmarkkinaeläkkeen piiriin, jossa palkansaaja voi valita mihin rahastoon haluaa sijoittaa niin kutsutun rahastoeläkkeensä osan.

Suomessa monet sijoitusmuodot ovat vähän tunnettuja. Säästämisestä ja sijoittamisesta ei ole osattu kertoa riittävän kiinnostavasti ”ihmisten kielellä”, Säästöpankki muotoilee. Myös Danskessa katsotaan, että sijoitustuotteet jäävät helposti vieraiksi säästäjälle.

– Meillä sijoittamiseen liittyy edelleen jotakin mystistä, erikoisosaamista vaativaa. Tietoa pitäisi jakaa paljon nykyistä kansanomaisemmin. Eivät esitteiden asiat aukea tavalliselle kansalaiselle, Railas sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsissa en enemmän tarjolla ”kansansijoitustuotteita”, maltillisemman riskin sijoitustuotteita, jotka on paketoitu helposti ymmärrettävään muotoon.

Tileillä makuutettavan rahan saaminen paremmin tuottavaan työhön hyödyttää säästäjää, pankkeja ja kansantaloutta, riskejä saa pelätäkin. Railas epäilee, että liikkeellä olevat sijoitustuotteilla huijanneet ja tapausten uutisoinnit pitävät ihmisiä pitkään varuillaan.

Vaikka suomalaiset kaihtavat riskejä, paradoksaalisesti isoista tuotto-odotuksista intoudutaan joskus järjettömänkin paljon, Appelqvist katsoo.

– Silloin on mahdollisesti jo väärä aika. Pitkiä kurssinousuja on jo takana, kun lähdetään mukaan. Toivotaan pikavoittoja. Ruotsalaisilla on vahvempi ajatus pitkäjänteisestä sijoittamisesta.

– Pahinta on rynniä ostamaan jotain tiettyä osaketta, kuten Talvivaaraa aikanaan. Kun sitten saadaan näpeille, vedetään johtopäätökset koko osakesijoittamisesta ja vetäydytään kuin simpukka kuoreen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

    2. 2

      6 vuotta koulua käyneistä puolet ei osaa lukea eikä laskea – oppimisen kriisi voi hyödyttää Suomea

    3. 3

      Orava muuttaa nimensä Avaroksi – ”Orava takaperin”

    4. 4

      Viking Line teki nollatuloksen – Gabriellan telakointi vaikutti

    5. 5

      Stockmannin tulos parani odotettua enemmän

    6. 6

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    7. 7

      Pihlajalinnan tulos putosi reippaasti

    8. 8

      Pihlajalinnan toimitusjohtaja: Sote-uudistus kannattaa toteuttaa vioista huolimatta

    9. 9

      Kiina lähettää neuvottelijansa Yhdysvaltoihin paikkaamaan tullikiistaa

    10. 10

      Aktiivimallin leikkurin sato kiihdyttää tunteita – ”Parasta olisi että ei-aktiivisilta leikattaisiin reilummin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    2. 2

      99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

    3. 3

      Aktiivimallin leikkurin sato kiihdyttää tunteita – ”Parasta olisi että ei-aktiivisilta leikattaisiin reilummin”

    4. 4

      Niinistön vallankäyttö Fortumissa kummastuttaa asiantuntijoita – ”Kekkosen aikaan normaali käytäntö”

    5. 5

      Suomeen nousee nyt tuulivoimaa ilman yhteiskunnan tukea

    6. 6

      Kommentti: Turkin liirakriisi voi kaatua euroalueen ongelmaksi

    7. 7

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    8. 8

      Valtion omistajaohjauksen päälliköksi 18 hakijaa

    9. 9

      Koti-Idean johtoa syytetään huonekalubisneksen myymisestä alihintaan

    10. 10

      Aiemmin 100 euron ostokset voi tehdä nyt 60 eurolla Turkin Alanyassa – katso esimerkit hinnoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    2. 2

      Ilmalämpöpumppu tärveli Jarmon lattian – ”Energiansäästö varmaan jo suli”

    3. 3

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    4. 4

      Mies tienasi romumetallilla 120 000 euroa pimeästi – joutuu tekemään 6 viikkoa palkatonta työtä

    5. 5

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    6. 6

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    7. 7

      Poikkeuksellinen tilanne työmarkkinoilla – perinteinen kesäilmiö katosi

    8. 8

      Turkin valuuttakriisi voi syöstä maan pahan kierteeseen – asiantuntija kertoo, miten liiran romahdus voi vaikuttaa Suomeen

    9. 9

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    10. 10

      Suomesta tuli trendikohde Intiassa – julkkispariskunta osasyyllinen

    11. Näytä lisää