Ruotsalainen ottaa riskejä: keskimäärin 133 402 € sijoituksissa – varovainen suomalainen jää 53 712 euroon

Julkaistu:

Ruotsalaisten sijoituskäyttäytyminen on huomattavasti riski- ja tuottohakuisempaa kuin suomalaisten.
Kun perus-Svensson aloittaa päivänsä, hän lukee aamukahvin ja näkkärin kera mielellään uutisia taloudesta ja osakemarkkinoista.

Osakkeet vaikuttavat osin suoraan myös hänen eläkkeeseensä – toisin kuin kahvia ja ruisleipää nauttivalla Virtasella.

Sijoittamista Svensson pitää normaalina osana taloudenpitoa, mutta Virtanen suhtautuu epäillen osakesijoittamiseen. Se kiehtoo, mutta 1990-luvun lama, nokiat, talvivaarat ja wincapitat ovat osoittaneet, että markkinoilla voi polttaa näppinsä pahasti.

Oma talo, maata tai metsää – niillä on arvoa, joista on maksettu kallista hintaa historiassa. Säästötililläkin raha pysyy sentään suunnilleen turvassa, vaikka inflaatio vähän nakertaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Naapurimaiden asenne-erot näkyvät selvästi pankkikyselyissä – ja vauraudessa. Svenssonilla sijoitusvarallisuutta on karttunut 133 402 euroa, kun Virtasella sitä on keskimäärin vain 53 712 euroa.

Luvut ovat maiden tilastokeskuksilta, ja niistä kertoi Danske Bank tuoreessa kyselyssään. Siihen vastasi noin neljä tuhatta henkeä neljässä Pohjoismaassa viime vuoden syyskuussa.

Ruotsalaisista osakerahastoihin sijoittaa 80 prossaa vastanneista, kun Suomessa osuus on vain 43 prosenttia.

Säästöpankin vuotuiset kyselyt kertovat samasta ilmiöstä. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on vain 21 prosenttia vastanneista. Suomalaisten suhtautumisen sijoittamiseen ja säästämiseen pankkiryhmä tiivistää ytimekkäästi: ”Ei kiinnosta”.

Riskinpelkoa ja -ottoa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas sanoo, että Suomessa sijoittaminen nähdään yhä herkästi varakkaiden ihmisten touhuiluna. Se on monimutkaista ja asiantuntemusta vaativaa.

Maaerot selittävät eroja. Ruotsin taloudella on mennyt jo yli vuosikymmenen huomattavasti paremmin kuin Suomella, jossa kotitaloudet ovat joutuneet ylläpitämään kulutuskysyntää heikon tulokehityksen ja työllisyyden oloissa.

Rahoitusmarkkinat ovat Suomessa nuoremmat kuin Ruotsissa, jossa varallisuutta on enemmän. Suomalaisten sijoituskiinnostuksen puute selittää myös horjunut luotto pankkeihin 1990-luvun synkeän laman jälkeen.

– Tietysti ruotsalaiset ovat myös varakkaampia. Mutta sijoittaminen on levinnyt tavallisen kansan keskuuteen toisella tapaa kuin Suomessa, Raijas sanoo.

– Suomessa säästäminen omaan asuntoon on säästämismuotona selvästi dominoivampi kuin Ruotsissa, jossa asuntolainojen lyhennystahti on huomattavasti verkkaisempi ja asuntovelalliset maksavat lähinnä korkoja. Käytettävissä olevista tuloista suurempi osa jää muuhun säästämiseen kuin asuntovarallisuuden kartuttamiseen, Säästöpankkiryhmän markkinointi- ja viestintäjohtaja Laine Spellman huomauttaa.

Dansken selvitys osoittaa, että ruotsalaisten sijoituskäyttäytyminen on silti muutoinkin riski- ja tuottohakuisempaa kuin suomalaisten. Talletusten suhteellinen osuus on paljon suomalaisten tilisäästämistä pienempi.

Pörssi- ja yritysuutiset ovat Ruotsissa paljon seurattuja. Ne ovat osa ruotsalaista kulttuuria, johon myös kannustetaan, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.



Jos et näe upotettua grafiikkaa yllä, voit katsoa sen tästä.

Eläkkeet kannustavat talouden seurantaan

Ruotsin eläkejärjestelmä on omiaan aktivoimaan kansalaisten kiinnostusta sijoittamiseen.

Osakemarkkinat vaikuttavat osin eläkkeen suuruuteen ja siihen, millaisella riskikertoimella eläkesijoituksia hoidetaan. Suomessa etuusperusteinen järjestelmä häivyttää eläkevarojen sijoitustoiminnan taustalle.

Ruotsissa 90 prosenttia palkansaajista kuuluu työmarkkinaeläkkeen piiriin, jossa palkansaaja voi valita mihin rahastoon haluaa sijoittaa niin kutsutun rahastoeläkkeensä osan.

Suomessa monet sijoitusmuodot ovat vähän tunnettuja. Säästämisestä ja sijoittamisesta ei ole osattu kertoa riittävän kiinnostavasti ”ihmisten kielellä”, Säästöpankki muotoilee. Myös Danskessa katsotaan, että sijoitustuotteet jäävät helposti vieraiksi säästäjälle.

– Meillä sijoittamiseen liittyy edelleen jotakin mystistä, erikoisosaamista vaativaa. Tietoa pitäisi jakaa paljon nykyistä kansanomaisemmin. Eivät esitteiden asiat aukea tavalliselle kansalaiselle, Railas sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsissa en enemmän tarjolla ”kansansijoitustuotteita”, maltillisemman riskin sijoitustuotteita, jotka on paketoitu helposti ymmärrettävään muotoon.

Tileillä makuutettavan rahan saaminen paremmin tuottavaan työhön hyödyttää säästäjää, pankkeja ja kansantaloutta, riskejä saa pelätäkin. Railas epäilee, että liikkeellä olevat sijoitustuotteilla huijanneet ja tapausten uutisoinnit pitävät ihmisiä pitkään varuillaan.

Vaikka suomalaiset kaihtavat riskejä, paradoksaalisesti isoista tuotto-odotuksista intoudutaan joskus järjettömänkin paljon, Appelqvist katsoo.

– Silloin on mahdollisesti jo väärä aika. Pitkiä kurssinousuja on jo takana, kun lähdetään mukaan. Toivotaan pikavoittoja. Ruotsalaisilla on vahvempi ajatus pitkäjänteisestä sijoittamisesta.

– Pahinta on rynniä ostamaan jotain tiettyä osaketta, kuten Talvivaaraa aikanaan. Kun sitten saadaan näpeille, vedetään johtopäätökset koko osakesijoittamisesta ja vetäydytään kuin simpukka kuoreen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    2. 2

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    3. 3

      Nokia nousi kolmanneksi vahvimmaksi telebrändiksi: huima 71 prosentin hyppy – ”Täydellinen esimerkki”

    4. 4

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    5. 5

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    6. 6

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    7. 7

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    8. 8

      Brittipankki Barclays nosti Nesteen tavoitehintaa 43 prosenttia – suositus tasolla ”ylipainota”

    9. 9

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    10. 10

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    2. 2

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    3. 3

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    4. 4

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    5. 5

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    6. 6

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    7. 7

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    8. 8

      Nokia nousi kolmanneksi vahvimmaksi telebrändiksi: huima 71 prosentin hyppy – ”Täydellinen esimerkki”

    9. 9

      Rovion kurssi kääntyi nousuun – romahti torstaina

    10. 10

      325 000 euron vuositulot ja pitää itseään keskiluokkaisena – näin asuinpaikka vaikuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    3. 3

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    4. 4

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    5. 5

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    6. 6

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    7. 7

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    8. 8

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    9. 9

      Aktiivimallin ensimmäinen leikkuri lähestyy: 5 tapaa välttää tuen vähennys

    10. 10

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    11. Näytä lisää