Ruotsalainen ottaa riskejä: keskimäärin 133 402 € sijoituksissa – varovainen suomalainen jää 53 712 euroon

Julkaistu:

Ruotsalaisten sijoituskäyttäytyminen on huomattavasti riski- ja tuottohakuisempaa kuin suomalaisten.
Kun perus-Svensson aloittaa päivänsä, hän lukee aamukahvin ja näkkärin kera mielellään uutisia taloudesta ja osakemarkkinoista.

Osakkeet vaikuttavat osin suoraan myös hänen eläkkeeseensä – toisin kuin kahvia ja ruisleipää nauttivalla Virtasella.

Sijoittamista Svensson pitää normaalina osana taloudenpitoa, mutta Virtanen suhtautuu epäillen osakesijoittamiseen. Se kiehtoo, mutta 1990-luvun lama, nokiat, talvivaarat ja wincapitat ovat osoittaneet, että markkinoilla voi polttaa näppinsä pahasti.

Oma talo, maata tai metsää – niillä on arvoa, joista on maksettu kallista hintaa historiassa. Säästötililläkin raha pysyy sentään suunnilleen turvassa, vaikka inflaatio vähän nakertaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Naapurimaiden asenne-erot näkyvät selvästi pankkikyselyissä – ja vauraudessa. Svenssonilla sijoitusvarallisuutta on karttunut 133 402 euroa, kun Virtasella sitä on keskimäärin vain 53 712 euroa.

Luvut ovat maiden tilastokeskuksilta, ja niistä kertoi Danske Bank tuoreessa kyselyssään. Siihen vastasi noin neljä tuhatta henkeä neljässä Pohjoismaassa viime vuoden syyskuussa.

Ruotsalaisista osakerahastoihin sijoittaa 80 prossaa vastanneista, kun Suomessa osuus on vain 43 prosenttia.

Säästöpankin vuotuiset kyselyt kertovat samasta ilmiöstä. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on vain 21 prosenttia vastanneista. Suomalaisten suhtautumisen sijoittamiseen ja säästämiseen pankkiryhmä tiivistää ytimekkäästi: ”Ei kiinnosta”.

Riskinpelkoa ja -ottoa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas sanoo, että Suomessa sijoittaminen nähdään yhä herkästi varakkaiden ihmisten touhuiluna. Se on monimutkaista ja asiantuntemusta vaativaa.

Maaerot selittävät eroja. Ruotsin taloudella on mennyt jo yli vuosikymmenen huomattavasti paremmin kuin Suomella, jossa kotitaloudet ovat joutuneet ylläpitämään kulutuskysyntää heikon tulokehityksen ja työllisyyden oloissa.

Rahoitusmarkkinat ovat Suomessa nuoremmat kuin Ruotsissa, jossa varallisuutta on enemmän. Suomalaisten sijoituskiinnostuksen puute selittää myös horjunut luotto pankkeihin 1990-luvun synkeän laman jälkeen.

– Tietysti ruotsalaiset ovat myös varakkaampia. Mutta sijoittaminen on levinnyt tavallisen kansan keskuuteen toisella tapaa kuin Suomessa, Raijas sanoo.

– Suomessa säästäminen omaan asuntoon on säästämismuotona selvästi dominoivampi kuin Ruotsissa, jossa asuntolainojen lyhennystahti on huomattavasti verkkaisempi ja asuntovelalliset maksavat lähinnä korkoja. Käytettävissä olevista tuloista suurempi osa jää muuhun säästämiseen kuin asuntovarallisuuden kartuttamiseen, Säästöpankkiryhmän markkinointi- ja viestintäjohtaja Laine Spellman huomauttaa.

Dansken selvitys osoittaa, että ruotsalaisten sijoituskäyttäytyminen on silti muutoinkin riski- ja tuottohakuisempaa kuin suomalaisten. Talletusten suhteellinen osuus on paljon suomalaisten tilisäästämistä pienempi.

Pörssi- ja yritysuutiset ovat Ruotsissa paljon seurattuja. Ne ovat osa ruotsalaista kulttuuria, johon myös kannustetaan, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.



Jos et näe upotettua grafiikkaa yllä, voit katsoa sen tästä.

Eläkkeet kannustavat talouden seurantaan

Ruotsin eläkejärjestelmä on omiaan aktivoimaan kansalaisten kiinnostusta sijoittamiseen.

Osakemarkkinat vaikuttavat osin eläkkeen suuruuteen ja siihen, millaisella riskikertoimella eläkesijoituksia hoidetaan. Suomessa etuusperusteinen järjestelmä häivyttää eläkevarojen sijoitustoiminnan taustalle.

Ruotsissa 90 prosenttia palkansaajista kuuluu työmarkkinaeläkkeen piiriin, jossa palkansaaja voi valita mihin rahastoon haluaa sijoittaa niin kutsutun rahastoeläkkeensä osan.

Suomessa monet sijoitusmuodot ovat vähän tunnettuja. Säästämisestä ja sijoittamisesta ei ole osattu kertoa riittävän kiinnostavasti ”ihmisten kielellä”, Säästöpankki muotoilee. Myös Danskessa katsotaan, että sijoitustuotteet jäävät helposti vieraiksi säästäjälle.

– Meillä sijoittamiseen liittyy edelleen jotakin mystistä, erikoisosaamista vaativaa. Tietoa pitäisi jakaa paljon nykyistä kansanomaisemmin. Eivät esitteiden asiat aukea tavalliselle kansalaiselle, Railas sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsissa en enemmän tarjolla ”kansansijoitustuotteita”, maltillisemman riskin sijoitustuotteita, jotka on paketoitu helposti ymmärrettävään muotoon.

Tileillä makuutettavan rahan saaminen paremmin tuottavaan työhön hyödyttää säästäjää, pankkeja ja kansantaloutta, riskejä saa pelätäkin. Railas epäilee, että liikkeellä olevat sijoitustuotteilla huijanneet ja tapausten uutisoinnit pitävät ihmisiä pitkään varuillaan.

Vaikka suomalaiset kaihtavat riskejä, paradoksaalisesti isoista tuotto-odotuksista intoudutaan joskus järjettömänkin paljon, Appelqvist katsoo.

– Silloin on mahdollisesti jo väärä aika. Pitkiä kurssinousuja on jo takana, kun lähdetään mukaan. Toivotaan pikavoittoja. Ruotsalaisilla on vahvempi ajatus pitkäjänteisestä sijoittamisesta.

– Pahinta on rynniä ostamaan jotain tiettyä osaketta, kuten Talvivaaraa aikanaan. Kun sitten saadaan näpeille, vedetään johtopäätökset koko osakesijoittamisesta ja vetäydytään kuin simpukka kuoreen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisten keskiansio on 2 600 € – riittääkö se elämiseen?

    2. 2

      Nuorilta kysyttiin, millaiseen työpaikkaan he haluaisivat – suomalaisten vastaukset pomoista yllättivät

    3. 3

      Työllisyysasteen trendi jäi alle hallituksen tavoitteen – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”

    4. 4

      Lähihoitajien opettaja epäilee soveltuvuuskokeita: ”Psykologi ei suositellut opiskelijaa alalle, itse näin hänessä mahdollisuuksia”

    5. 5

      Lähes 8 500 vartijaa menossa lakkoon – turvallisuusalan johtaja varoittaa: ”Vaikutukset voivat näkyä melkein missä vaan”

    6. 6

      Uusi tehdas heikensi Ponssen tulosta – uusia tilauksia tuli ennätystahtiin

    7. 7

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    8. 8

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    9. 9

      Wärtsilän tulos parani, tilauskertymä vain hieman

    10. 10

      Tuomari ei kumonnut Roundupin syöpätuomiota

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten keskiansio on 2 600 € – riittääkö se elämiseen?

    2. 2

      Lähes 8 500 vartijaa menossa lakkoon – turvallisuusalan johtaja varoittaa: ”Vaikutukset voivat näkyä melkein missä vaan”

    3. 3

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    4. 4

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    5. 5

      Verkkouutiset: Työmarkkina­järjestöiltä tulossa ehdotus irtisanomis­kiistaan

    6. 6

      Vartiointialan lakko alkaa keskiviikkona

    7. 7

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    8. 8

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    9. 9

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    10. 10

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää