Valtio tukee työttömiä miljardeilla euroilla – eniten rahaa menee työmarkkinatukeen

Julkaistu:

Ansiosidonnaisella, peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevat saavat valtiolta saman verran rahaa per päivä.
Suomessa työttömät jaetaan herkästi kolmeen ryhmään, eli ansiosidonnaista, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaviin. Valtiolle kaikkiin ryhmiin kuuluvat tulevat kuitenkin periaatteessa yhtä kalliiksi, sillä valtion kirstuista maksetaan kaikille työttömille saman verran, eli 32,40 euroa, korvausta päivässä.

Erot ryhmien välille syntyvät tukien ehdoista. Muita etuuksia suurempaa ansiosidonnaista saadakseen tulee olla jonkun työttömyyskassan jäsen. Lisäksi pitää täyttyä työssäoloehto. Palkkatyötä täytyy olla takana vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana.

Jos nämä ehdot täyttyvät, saa valtion maksaman peruspäivärahan suuruisen tuen lisäksi työttömyyskassojen ja työttömyysvakuutusrahaston maksamat osuudet ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysetuuden määrä määräytyy nimensä mukaisesti ansioiden mukaan. Siksi ansiosidonnaisen koko summa vaihtelee henkilöittäin. Yhteensä ansiosidonnaista maksettiin vuonna 2016 reilut 2,8 miljardia euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtio maksoi ansiosidonnaisesta noin 39 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahaston osuus maksetuista ansiosidonnaisista oli 55,5 prosenttia ja työttömyyskassojen 5,6 prosenttia. Ansiosidonnaista sai vuonna 2016 yhteensä 337 050 ihmistä.


Kassaan kuulumaton jää vaille

Jos kassaan ei kuulu, mutta täyttää kuitenkin työssäoloehdon, saa Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Peruspäivärahan suuruus on 32,40 euroa päivässä, eli se jää yleensä huomattavasti ansiosidonnaista pienemmäksi.

Peruspäivärahan kesto on yhtä pitkä kuin ansiosidonnaisen. Molempia saa enintään 400 päivän ajan, tai jos työura on kestänyt alle kolme vuotta, enintään 300 päivän ajan.

Peruspäivärahan ehdot ovat siis samat kuin ansiosidonnaisessa, mutta tuki jää huomattavasti pienemmäksi, koska mukana ei ole työttömyysvakuutusrahaston ja kassan osuutta.

Työttömyysvakuutusrahaston osuus ansiosidonnaisista rahoitetaan kaikkien työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Mikäli siis mielii saada maksamilleen vakuutusmaksuille vastinetta, on kuuluttava kassaan.

Peruspäivärahan saajia oli vuonna 2016 yhteensä 81 637 henkilöä.

Entä jos ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan työssäoloehto ei täyty tai koko tukiaika on jo käytetty? Ratkaisu on työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen määrä on lähtökohtaisesti sama kuin muissakin työttömyystuissa, mutta tuki on tarveharkintainen. Siitä muun muassa vähennetään kaikki hakijan saamat muut etuudet.

Peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista saavat kaikki tuloihin katsomatta, mutta työmarkkinatukeen vaikuttavat kaikki hakijan saamat tulot, kuten esimerkiksi vuokra- tai osinkotulot.

Työmarkkinatukea maksetaan myös ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevalle nuorille, joilla ei ole työkokemusta tai ammatillista koulutusta.

Esimerkiksi ylioppilaaksi valmistunut nuori joutuu ensin odottamaan 21 viikkoa ennen kuin työmarkkinatuki alkaa juosta. Mikäli nuorella on vaikkapa kesätyökokemusta, voi työkokemus vähentää 21 viikon karenssiaikaa. Nuoren kohdalla työmarkkinatukea vähentää myös vanhempien luona asuminen.

Työmarkkinatuen saajia oli vuonna 2016 yhteensä 369 651 henkilöä.

Mitä muita tukia työtön voi saada?

Työttömyystukien lisäksi työtön voi olla oikeutettu asumis- ja toimeentulotukeen.

Asumistukea voi saada, mikäli tulot jäävät alle Kelan taulukkorajojen. Käytännössä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saava yksin asuva jää aina alle taulukkorajojen.

Toimeentulotukea voi saada, mikäli työttömyystuen ja asumistuen jälkeenkin tulot jäävät alle laissa säädetyn perusosan.Asumistukea ja toimeentulotukea maksetaan myös muun muassa työssäkäyville ja eläkeläisille.

Vuonna 2016 yleistä asumistukea maksettiin 1 081 miljoonaa euroa.

Toimeentulotuki oli vuonna 2016 vielä kuntien maksama etuus. Sitä maksettiin koko maassa yhteensä 734,5 miljoonaa euroa.

Uutista korjattu 17.1.2018: Työttömyysvakuutusrahaston osuus ansiosidonnaisista rahoitetaan sekä työntekijöiden että työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Työnantajien osuus puuttui virheellisesti aiemmin julkaistusta uutisesta.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

  2. 2

    Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

  3. 3

    Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

  4. 4

    Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

  5. 5

    Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

  6. 6

    Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

  7. 7

    Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

  8. 8

    Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

  9. 9

    Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

  10. 10

    Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

  2. 2

    Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

  3. 3

    Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

  4. 4

    Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

  5. 5

    Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

  6. 6

    Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

  7. 7

    Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

  8. 8

    Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

  9. 9

    Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

  10. 10

    Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

  2. 2

    Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

  3. 3

    Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

  4. 4

    Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

  5. 5

    Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

  6. 6

    Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

  7. 7

    Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

  8. 8

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  9. 9

    Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

  10. 10

    Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

  11. Näytä lisää