Kokkeja ei saa enää vähimmäispalkalla töihin – näin paljon ammattikunta tienaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kokkeja ei saa enää vähimmäispalkalla töihin – näin paljon ammattikunta tienaa

Ravintoloilla on nyt pula kokeista.

Julkaistu: 10.1.2018 12:40

Kokeista on pulaa ympäri maata, minkä vuoksi useat työnantajat joutuvat nostamaan palkkoja. Alan työehtosopimusneuvottelut alkoivat tänään.

Helsingin kaupungin omistama Palmia nosti vuodenvaihteessa hintoja osassa pääkaupunkiseudun henkilöstöravintoloitaan. Raaka-aineiden kallistumisen ohella yhtiö perustelee hintojen nostoa kokkipulalla.

– Ravintolahenkilökunnasta on jatkuvasti pulaa, ja se vaikuttaa palkkatasoon. Ei työehtosopimuksen määrittelemillä vähimmäispalkoilla saa tällä hetkellä työntekijöitä, sanoo Palmian liiketoimintajohtaja Jaana Kujala.

 Ei työehtosopimuksen määrittelemillä vähimmäispalkoilla saa tällä hetkellä työntekijöitä.

Työehtosopimuksessa määritelty palkkataso ei ole päätä huimaava: kokkien vähimmäispalkat ilman lisiä liikkuvat työkokemuksesta riippuen noin 1 700–1 800 eurossa.

Kujalan mukaan Palmiassa kokkien keskipalkka nousee nykyisin yli 2 000 euroon, mikä vastaa alan koko maan keskipalkkaa.

Palkkapainetta esiintyy muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Yle kertoi maanantaina, että Lapin matkailukeskukset kilpailevat kokeista aiempaa paremmilla palkkatarjouksilla.

Tuhansia työpaikkoja ja tuhansia työttömiä

Kokkien työtilanne ja palkat ovat viime vuosina nousseet tapetille toistuvasti. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten etujärjestön MaRan mukaan työvoimapula on levinnyt pääkaupunkiseudulta muihin kasvukeskuksiin ja Lapin matkailukeskuksiin.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kuvaa tilanteen pahentuvan jatkuvasti.

– Avoimia työpaikkoja on ravintola-alalla tuhansia, ja samaan aikaan työttömänä on tuhansia alan työntekijöitä, Lappi sanoo.

 Näyttää siltä, että monet ovat mieluummin työttömänä kuin ottavat osa-aikaisuuden vastaan.

Hänen mukaansa yksi ongelma ovat kannustinloukut.

– Osa ravintoloista pystyy tarjoamaan vain osa-aikaista työtä, ja näyttää siltä, että monet ovat mieluummin työttömänä kuin ottavat osa-aikaisuuden vastaan.

Hiihtolomakaudella 2015 kokki Tuuli Rautava-Lakela valmisti ruokaa Levillä Tuikku-ravintolan keittiössä.

Työntekijäpuoli tavoittelee ”korjausliikettä”

Työntekijäpuoli puolestaan katsoo, että työvoimapulan perimmäinen syy löytyy liian heikosta palkkatasosta.

Ravintola-alan ja muiden palvelualojen palkat ovat työntekijäliitto Pamin sopimusasiantuntijan Raimo Hoikkalan mukaan jääneet 2000-luvulla jälkeen muiden alojen palkkatasosta, mikä heikentää alan vetovoimaa.

– Tämä on meidän tuskamme, että näin on valitettavasti päässyt käymään, Hoikkala sanoo.

Hän kertoo työntekijäpuolen nostavan kokkien palkkatason ja työsuhteiden ehtojen parantamisen pöydälle palvelualojen keskiviikkona alkavissa palkkaneuvotteluissa.

– En lähde vielä veikkailemaan neuvotteluiden lopputulosta, mutta olen toiveikas. Nämä eri puolilta maata tulevat tiedot palkkojen nousupaineesta osoittavat, että tarvetta korjausliikkeelle on.

MaRa vetoaa alan heikkoon kannattavuuteen

MaRan Lappi sanoo yhtyvänsä siihen, että pitkällä tähtäimellä työntekijöiden palkkoja olisi pystyttävä nostamaan nykyisestä.

Hänen mukaansa esteenä on se, että alalla toimivien yritysten kannattavuus on heikko. Lapin mielestä tämä johtuu muun muassa korkeista veroista, raaka-ainekustannuksista ja palkkojen sivukuluista.

– Vaikka palkat eivät olekaan suuria, henkilöstökulut suhteessa liikevaihtoon ovat ravintola-alalla korkeat, gourmet-ravintoloissa jopa yli 40 prosenttia, Lappi sanoo.

Pamin Hoikkala myöntää, että ravintola-alalla keskimääräinen kannattavuus ei yllä kaupan alan lukemiin, mutta painottaa yritysten välillä olevan eroja.

– Selvitykset osoittavat ravintola-alan vetovoiman olevan laskussa. Yksi suurimmista syistä on heikoksi koettu palkkataso. Tämä on ongelma sekä työntekijöille että työnantajille, joten meidän on yhdessä löydettävä siihen ratkaisu, Hoikkala arvioi.