Tutkija seurasi lähipiirinsä työnhakua ja huolestui: ”Sellaisen pitää loppua, että et saa tulla tänne” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija seurasi lähipiirinsä työnhakua ja huolestui: ”Sellaisen pitää loppua, että et saa tulla tänne”

Julkaistu: 3.1.2018 12:21

Tutkija ja kirjailija toivovat karenssien poistamista. Työ- ja elinkeinotoimistoja kritisoidaan usein vanhanaikaisuudesta, byrokraattisuudesta ja armottomuudesta.

– Olen seurannut lähipiirin nuorten aikuisten työnhakua. Jatkuvasti pitää täydentää tietoja, lähettää dokumentteja ja ilmoitella kaikenlaista, ja kotiin tulee karenssilla uhkailevia kirjeitä, kertoo Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Sirpa Syvänen.

Syvänen on huolissaan siitä, miten eri ikäluokat ja koulutustasot otetaan huomioon työllistämistoimissa. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä TE-toimiston käyttämää kieltä, ja vaatimuksiin vastaaminen voi olla vaikeaa.

– Nykyinen toiminta on kauhean käskyttävää ja kielteistä. Sellaisen pitää loppua, että et saa tulla tänne, me soitamme sinulle milloin tahansa, ja jos et pysty kaupan kassalla tai lasta hoitaessasi vastaamaan, sinulle paukahtaa karenssi.

No, miten TE-toimistojen toimintaa voisi parantaa? Millainen olisi unelmien työkkäri?

– Ensinnäkin työnhakija pitäisi tavata kasvotusten, Syvänen sanoo.

– Nythän asiakas ei saa mennä TE-toimistoon itse, vaan hänen pitää odottaa yhteydenottoa.

 Millaisia dokumentteja työnhakijalta oikeasti tarvitaan? Onko järkevää pyytää työtodistuksia, työsopimuksia ja palkkakuitteja monelta vuodelta?

Syväsen ratkaisu olisi räätälöinti ja asiakaslähtöinen palvelukulttuuri. Kunkin työnhakijan tilanne pitäisi käsitellä yksilöllisesti.

– Pitäisi miettiä uusiksi, millaisia dokumentteja työnhakijalta oikeasti tarvitaan. Onko järkevää pyytää työtodistuksia, työsopimuksia ja palkkakuitteja monelta vuodelta?

Henkilökohtaisia haastatteluja ja ohjaamista tarvittaisiin lisää, valvontaa ja kontrollointia vähemmän. Syväsen mukaan TE-toimisto voisi tarjota yksilöllistä urasuunnittelua karenssilla pelottelun sijaan.

Jatkossa maakunta järjestää, muut tuottavat

Turun yliopiston työelämätutkija Hanna Ylöstalo sanoo, että suomalaisessa työvoimapolitiikassa on ollut pitkään voimassa ”moralisoiva eetos”.

– Se liittyy siihen, mikä ajatellaan työttömyyden syyksi. Suomessa on muita pohjoismaita enemmän kiinnitetty katse työttömään itseensä.

Ylöstalon mukaan työttömiin liitetään käsitys, että heiltä puuttuu joitakin ominaisuuksia tai persoonallisuuden piirteitä, minkä vuoksi he eivät ole työhön kykeneviä. Tällöin työttömyys ei olekaan vain sitä, että ihmisellä ei ole työtä.

Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Irmeli Impiö sanoo, että maakuntauudistuksen myötä on tarkoitus lisätä työllistämistoimien vaikuttavuutta niin, että palvelut vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeita.

– Tarkoitus on nimenomaan tehdä palvelusta yksilöllisempää.

Käynnissä on esimerkiksi kokeilu, jossa työnhakijat pääsevät käyttämään ja arvioimaan yrittäjyyteen liittyviä palveluita. Tulokset ovat olleet myönteisiä.

Tulevaisuudessa työnhakija voisi nähdä, millaisia pisteitä eri palveluntarjoajat ovat muilta työnhakijoilta saaneet, ja valita palvelunsa itse. TE-toimistot lakkaavat olemasta, ja palvelun järjestämisestä vastaa maakunta. Itse palveluja tuottavat erilaiset yritykset ja yhdistykset.

– Jatkossa me emme enää niin tarkkaan määrittele, miten palvelu pitää tuottaa, vaan ostamme pikemminkin tulosta, joka voi olla esimerkiksi asiakkaan työllistyminen.

Työttömyydestä kirjoittanut vastustaa aktiivimallia

Eduskunta hyväksyi äskettäin työttömyysturvan aktiivimallin, jonka ideana on, että työttömältä vaaditaan tietty määrä aktiivisuutta työnhaussaan. Jos hän ei täytä vaatimusta, hänen työttömyyskorvaustaan lasketaan hieman.

”Ideologisena työttömänä” julkisuudessa esiintynyt ja työttömän elämästä romaanin kirjoittanut kirjailija Ossi Nyman sanoo, että aktiivimalli on askel väärään suuntaan. Hän poistaisi työttömyyskorvauksen karenssit kokonaan.

– Se olisi halpa ja tehokas keino muuttaa TE-toimiston luonnetta. Kolmen kuukauden välein tulevat puhelut voisi pitää ennallaan, mutta niitä ei tarvitsisi enää pelätä.

Työttömyysturvaan tulee uusia ehtoja

  • Eduskunta hyväksyi 19. joulukuuta työttömyysturvan aktiivimallin. Laki hyväksyttiin äänin 103–90.

  • Aktiivimalli merkitsee, että työttömyyskorvausta voidaan leikata 4,65 prosentilla, jos työtön ei ole ollut riittävästi työssä tai osoittanut aktiivisuutta työnhaussa ja osallistumisessa työllisyyttä edistäviin toimiin. Työttömän on täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys.

  • Kyse oli hallituksen esityksestä. Oppositiossa lakia vastustettiin voimakkaasti.

  • SAK:lainen Teollisuusliitto valmistautuu ryhtymään poliittisiin lakkoihin aktiivimallia vastaan.

  • SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työttömyysturvaa pitäisi monimutkaistamisen sijaan yksinkertaistaa ja karensseja purkaa.

  • Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?