Suomalaisten velat uusissa ennätyksissä: Onko kotitaloutesi keskimääräistä velkaisempi? ”Emme halua mennä Ruotsin tielle”

rac

Julkaistu:

Suomessa ei velkaannuta vielä Ruotsin malliin – ja sitä pitäisikin välttää.
Suomalaisten velkaantuneisuusaste on noussut jo 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti, ja uusimman tiedon mukaan velat huitelevat taas uusissa ennätyksissä. Velkaantuneisuusaste on noussut jo liki 128 prosenttiin.

Luku saadaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat vuoden aikana käytettävissä oleviin tuloihin. Suomalaisilla kotitalouksilla on siis selvästi enemmän velkaa kuin niille jää keskimäärin käytettäväksi pakollisten verojen ja maksujen jälkeen. Keskimäärin kotitaloudella on velkaa jo noin 60 000 euroa.


Tilaston vuoden 2017 luku on peräisin kolmannelta vuosineljännekseltä.

Velkaantumisesta huolimatta myös kotitalouksien nettorahoitusvarat, eli esimerkiksi talletukset ja osakeomistukset, ovat kasvaneet yhtä soittoa puolitoista vuotta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla oli syyskuun lopussa rahoitusvarallisuutta kaikkiaan 304,9 miljardin euron edestä, kun samaan aikaan kotitalouksilla oli velkaa 159,1 miljardia euroa. Erotus eli nettorahoitusvarallisuus on kasvanut jo 145,8 miljardiin euroon.

Kuinka vakavasti velkaantumisesta on syytä olla huolissaan, jos varallisuuskin kasvaa tällä tavalla?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ylivelkaantumisesta on varoitettu

Pelkät makrotason lukemat antavat tilanteesta liian pelkistetyn kuvan, selittää vanhempi ekonomisti Eero Savolainen Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolta. Hänen mukaansa velkaantumisasteen nousu luo riskin, ja hän muistuttaa, että Suomen Pankin lisäksi kotitalouksien ylivelkaantumisesta asuntomarkkinoilla on varoittanut myös Euroopan järjestelmäriskikomitea. Se on ollut erityisesti huolissaan siitä pienestä joukosta, jolle suurimmat velat keskittyvät.

Finanssivalvonta puolestaan on jo uhannut kiristää velkojen kasvun vuoksi suomalaisten lainakattoa, jotta ylivelkaantuminen ei uhkaisi rahoitusjärjestelmää.

– Suomessa velkaantuminen on kuitenkin paljon vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa, mutta emme halua mennä Ruotsin tielle. Ruotsissahan on ollut asuntorahoituksessa sellainen järjestelmä, että siellä ei välttämättä juuri lyhennetty lainoja ja laina-ajat ovat erittäin pitkiä. Sittemmin Ruotsissa on otettu käyttöön asuntolainojen lyhennyspakko. Suomen Pankki on ollut sitä mieltä, ettei Suomeen haluta niin pitkiä laina-aikoja, koska silloin velkaantuneisuus kasvaa ja riskit ovat suuremmat, Savolainen sanoo.


Savolaisen mukaan iso osa viimeaikaisesta rahoitusvarallisuuden kasvusta on hallussapitovoittoja, jotka koostuvat esimerkiksi suomalaisten omistamien osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvonnoususta. Jos pörssikurssit alkavatkin lasketella alamäkeä, ne voivat vaihtua pian hallussapitotappioiksi.

Lisäksi suomalaisten koteihin liittyvien yhtiölainojen tilastointitapa voi antaa harhaanjohtavan kuvan kotitalouksien veloista, sillä ne on kansantalouden tilinpidossa luokiteltu asuntoyhteisöjen veloiksi, ja siksi ne eivät näy kotitalouksien nettorahoitusvarallisuudessa. Savolainen huomauttaa, että yhtiölainat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin muut kotitalouslainat, jotka ovat pääosin suoria pankkilainoja.

– Nämä osaltaan selittävät, miksi kotitalouksien nettorahoitusvarat ovat kasvaneet, vaikka kotitalouksien velkaantumisaste on noussut, Savolainen selittää.

Velat ja varat jakautuneet epätasaisesti

Velat ja varallisuus eivät jakaudu suomalaisille tasaisesti, korostaa Nordean yksityis­talouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Siksi velkaantumis­tilastoja tarkastellessa olisi syytä katsoa myös keskiarvoja syvemmälle ja tutkia vähän tarkemmin, keillä velkaa on. Kärkkäisen mukaan asiasta kertovia tilastoja päivitetään kuitenkin harmillisen harvoin.

– Iso osa rahoitusvarallisuudesta saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla ei ole velkaa, ja velasta iso osa saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla rahoitusvarallisuutta ei ole, hän sanoo.

 

Velasta iso osa saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla rahoitusvarallisuutta ei ole.

– Olisi hyvä katsoa myös kotitaloustasolla, kuinka paljon niillä, joilla on velkaa, on myös rahoitusvarallisuutta toisella puolella tasoittamassa tilannetta.

Savolainen muistuttaa, että suurivelkaisilla kotitalouksilla on täytynyt olla reaali- tai muita vakuuksia, jotta ne ovat voineet ottaa suuria lainoja. Myös hänen mielestään velkariskejä tulisi tarkastella myös yksittäisten kotitalouksien tilanteista käsin.

Kärkkäisen mukaan velkaantumisasteet ovat usein suurimmat sellaisilla pääkaupunkiseudulla asuvilla kahden tulonsaajan perheillä, jotka ostavat ensiasunnon. Yleensä niiden tapauksissa tilanne on kuitenkin varsin vakaa: asunnon arvo on suhteellisen taattu, samoin tulotaso. Kärkkäinen katsoo, ettei esimerkiksi suurimmalla osalla asuntovelallisista ole näköpiirissään asuntokuplaa tai muutakaan vastaavaa ongelmaa, jonka vuoksi heidän tarvitsisi olla erityisen huolissaan.

– Itse olisin enemmän huolissani vakuudettomien kulutusluottojen kasvusta, sillä niiden kanssa saattaa helpommin tulla ongelmia, Kärkkäinen sanoo.

Edelleen merkittävä osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Esimerkiksi asuntoluotoissa vakuutena on usein itse asunto. Kärkkäisen mukaan sen arvon pitäisi olla suhteellisen taattu varsinkin kasvukeskuksissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    2. 2

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    3. 3

      SEB: Berner aloittaa 1. kesäkuuta ja jättää Suomen hallituksen toukokuun loppuun mennessä

    4. 4

      Puun hinta nousi selvästi viime vuonna – kuusitukista maksettiin eniten

    5. 5

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    6. 6

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    7. 7

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    8. 8

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    9. 9

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    10. 10

      ÅF ja Pöyry yhdistyivät ÅF Pöyryksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    2. 2

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    3. 3

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    4. 4

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    5. 5

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    6. 6

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    7. 7

      Valtio vauhdittaa suuria ratahankkeita Nesteen osakkeilla

    8. 8

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    9. 9

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    10. 10

      SEB: Berner aloittaa 1. kesäkuuta ja jättää Suomen hallituksen toukokuun loppuun mennessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    7. 7

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    8. 8

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää