Suomalaisten velat uusissa ennätyksissä: Onko kotitaloutesi keskimääräistä velkaisempi? ”Emme halua mennä Ruotsin tielle” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaisten velat uusissa ennätyksissä: Onko kotitaloutesi keskimääräistä velkaisempi? ”Emme halua mennä Ruotsin tielle”

Julkaistu: 29.12.2017 6:46

Suomessa ei velkaannuta vielä Ruotsin malliin – ja sitä pitäisikin välttää.

Suomalaisten velkaantuneisuusaste on noussut jo 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti, ja uusimman tiedon mukaan velat huitelevat taas uusissa ennätyksissä. Velkaantuneisuusaste on noussut jo liki 128 prosenttiin.

Luku saadaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat vuoden aikana käytettävissä oleviin tuloihin. Suomalaisilla kotitalouksilla on siis selvästi enemmän velkaa kuin niille jää keskimäärin käytettäväksi pakollisten verojen ja maksujen jälkeen. Keskimäärin kotitaloudella on velkaa jo noin 60 000 euroa.

Tilaston vuoden 2017 luku on peräisin kolmannelta vuosineljännekseltä.

Velkaantumisesta huolimatta myös kotitalouksien nettorahoitusvarat, eli esimerkiksi talletukset ja osakeomistukset, ovat kasvaneet yhtä soittoa puolitoista vuotta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla oli syyskuun lopussa rahoitusvarallisuutta kaikkiaan 304,9 miljardin euron edestä, kun samaan aikaan kotitalouksilla oli velkaa 159,1 miljardia euroa. Erotus eli nettorahoitusvarallisuus on kasvanut jo 145,8 miljardiin euroon.

Kuinka vakavasti velkaantumisesta on syytä olla huolissaan, jos varallisuuskin kasvaa tällä tavalla?

Ylivelkaantumisesta on varoitettu

Pelkät makrotason lukemat antavat tilanteesta liian pelkistetyn kuvan, selittää vanhempi ekonomisti Eero Savolainen Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolta. Hänen mukaansa velkaantumisasteen nousu luo riskin, ja hän muistuttaa, että Suomen Pankin lisäksi kotitalouksien ylivelkaantumisesta asuntomarkkinoilla on varoittanut myös Euroopan järjestelmäriskikomitea. Se on ollut erityisesti huolissaan siitä pienestä joukosta, jolle suurimmat velat keskittyvät.

Finanssivalvonta puolestaan on jo uhannut kiristää velkojen kasvun vuoksi suomalaisten lainakattoa, jotta ylivelkaantuminen ei uhkaisi rahoitusjärjestelmää.

– Suomessa velkaantuminen on kuitenkin paljon vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa, mutta emme halua mennä Ruotsin tielle. Ruotsissahan on ollut asuntorahoituksessa sellainen järjestelmä, että siellä ei välttämättä juuri lyhennetty lainoja ja laina-ajat ovat erittäin pitkiä. Sittemmin Ruotsissa on otettu käyttöön asuntolainojen lyhennyspakko. Suomen Pankki on ollut sitä mieltä, ettei Suomeen haluta niin pitkiä laina-aikoja, koska silloin velkaantuneisuus kasvaa ja riskit ovat suuremmat, Savolainen sanoo.

Savolaisen mukaan iso osa viimeaikaisesta rahoitusvarallisuuden kasvusta on hallussapitovoittoja, jotka koostuvat esimerkiksi suomalaisten omistamien osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvonnoususta. Jos pörssikurssit alkavatkin lasketella alamäkeä, ne voivat vaihtua pian hallussapitotappioiksi.

Lisäksi suomalaisten koteihin liittyvien yhtiölainojen tilastointitapa voi antaa harhaanjohtavan kuvan kotitalouksien veloista, sillä ne on kansantalouden tilinpidossa luokiteltu asuntoyhteisöjen veloiksi, ja siksi ne eivät näy kotitalouksien nettorahoitusvarallisuudessa. Savolainen huomauttaa, että yhtiölainat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin muut kotitalouslainat, jotka ovat pääosin suoria pankkilainoja.

– Nämä osaltaan selittävät, miksi kotitalouksien nettorahoitusvarat ovat kasvaneet, vaikka kotitalouksien velkaantumisaste on noussut, Savolainen selittää.

Velat ja varat jakautuneet epätasaisesti

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen

Velat ja varallisuus eivät jakaudu suomalaisille tasaisesti, korostaa Nordean yksityis­talouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Siksi velkaantumis­tilastoja tarkastellessa olisi syytä katsoa myös keskiarvoja syvemmälle ja tutkia vähän tarkemmin, keillä velkaa on. Kärkkäisen mukaan asiasta kertovia tilastoja päivitetään kuitenkin harmillisen harvoin.

– Iso osa rahoitusvarallisuudesta saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla ei ole velkaa, ja velasta iso osa saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla rahoitusvarallisuutta ei ole, hän sanoo.

 Velasta iso osa saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla rahoitusvarallisuutta ei ole.

– Olisi hyvä katsoa myös kotitaloustasolla, kuinka paljon niillä, joilla on velkaa, on myös rahoitusvarallisuutta toisella puolella tasoittamassa tilannetta.

Savolainen muistuttaa, että suurivelkaisilla kotitalouksilla on täytynyt olla reaali- tai muita vakuuksia, jotta ne ovat voineet ottaa suuria lainoja. Myös hänen mielestään velkariskejä tulisi tarkastella myös yksittäisten kotitalouksien tilanteista käsin.

Kärkkäisen mukaan velkaantumisasteet ovat usein suurimmat sellaisilla pääkaupunkiseudulla asuvilla kahden tulonsaajan perheillä, jotka ostavat ensiasunnon. Yleensä niiden tapauksissa tilanne on kuitenkin varsin vakaa: asunnon arvo on suhteellisen taattu, samoin tulotaso. Kärkkäinen katsoo, ettei esimerkiksi suurimmalla osalla asuntovelallisista ole näköpiirissään asuntokuplaa tai muutakaan vastaavaa ongelmaa, jonka vuoksi heidän tarvitsisi olla erityisen huolissaan.

– Itse olisin enemmän huolissani vakuudettomien kulutusluottojen kasvusta, sillä niiden kanssa saattaa helpommin tulla ongelmia, Kärkkäinen sanoo.

Edelleen merkittävä osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Esimerkiksi asuntoluotoissa vakuutena on usein itse asunto. Kärkkäisen mukaan sen arvon pitäisi olla suhteellisen taattu varsinkin kasvukeskuksissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?