Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on itse ollut mukana työttömyysturvan aktiivimallin pohjatöiden valmistelussa, mutta ilmoittautuu nyt lopullisen mallin vastustajaksi.
STTK kertoo suhtautuneensa alun perin avoimesti aktiivimallin valmisteluun.
– STTK asetti aktiivimallin ehdoksi sen, että nollatuntisopimusten työajan vakiintuminen ja työttömyysturvalla opiskelu olisivat edistyneet toivotulla tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt, johtaja Katarina Murto korostaa järjestön tiedotteessa.
STTK:n mielestä lopputulos ei ole kokonaisuutena tasapainoinen.
– Tämän vuoksi eilen maan hallituksen hyväksymää aktiivimallia STTK ei hyväksy, tiedotteessa todetaan.
STTK näkee, että malli heikentää työttömyysetuuden tasoa 65 maksupäivän jälkeen heillä, joilla edellytetty aktiivisuusvelvoite ei täyty. Se taas heikentäisi työttömän ennestään heikentynyttä taloudellista tilannetta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n mielestä malli leikkaa mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen sosiaaliturvaan ja heikentää perusoikeuksia. JHL aikoo aloittaa tammikuussa pohdinnat mallin vastatoimista.
– Aktiivimallia ei ole hyväksytty SAK:ssa eikä JHL:ssa. JHL:n hallitus keskustelee tammikuussa toimenpiteistä aktiivimallin osalta. Sitä ennen asia otetaan esiin SAK:ssa. Paine vastatoimiin on suuri, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo liiton keskiviikkona iltapäivällä lähettämässä tiedotteessa.
JHL:n mielestä on selvää, että aktiivimalli ei paranna työttömien mahdollisuuksia päästä töihin.
– Todellinen ongelma on se, että jokaista avointa työpaikkaa kohti on seitsemän työtöntä, liitto napauttaa.
Lisäksi JHL:n mielestä hallitus ja eduskunnan enemmistö asettavat työttömät eriarvoiseen asemaan iän, työkyvyn ja asuinpaikkakunnan perusteella.
Teollisuusliitto valmistautuu poliittisiin lakkoihin
SAK:laisen Teollisuusliiton valtuusto ilmoitti jo eilen tiistaina, että se velvoittaa liiton valmistautumaan poliittisiin lakkoihin aktiivimallia vastaan.
Myös Rakennusliitto ärähti. Sen mielestä puheet aktiivimallista on ”lööperiä” ja oikeasti kyse on työttömyysturvan leikkaamisesta.
– Hallitus teki selvän työttömyysturvan leikkauksen, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta osoittaa määräysten mukaista ”aktiivisuutta”, sanoo liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Harjuniemen mukaan lyhyitä työpätkiä ja työvoimatoimistojen kursseja ei riitä kaikille.
– Me näemme vielä, että työttömän henkilön tukea alennetaan, vaikka tämä olisi yrittänyt päästä sekä pätkätöihin että kurssitusten piiriin, Harjuniemi uskoo.
Liiton mukaan ongelmia tulee myös siitä, että työttömän tilanne on arvioitava työttömyyskassassa uudelleen joka kolmas kuukausi.
– Tämä merkitsee Rakennusalan työttömyyskassassa 7 000–10 000 uutta päätöstä neljä kertaa vuodessa eli kolmen kuukauden välein.
Käsityötä riittää, sillä lain mukaan työttömyyskassojen on tehtävä kaikki päätökset manuaalisesti.
