Trendikkäistä työpaikoista puuttuu johtoporras – Psykologi: ”Pomot eivät välttämättä huomaa kaaosta”

Julkaistu:

Työterveyspsykologien mukaan pitkälle viety itseohjautuvuus voi toimia, jos työpaikalla tunnustetaan muutama tosiseikka.
Trendikkäissä työpaikoissa johtoporrasta ei juuri toimitusjohtajan lisäksi ole. Ideologian mukaan työntekijät ja koko yritys saa itsestään enemmän irti, kun ihmiset johtavat itse itseään.

Kutakuinkin näin toimii muun muassa palkittu digitaalinen insinööritoimisto Nitor, josta Taloussanomat kertoi sunnuntaina.

Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro kertoo, ettei hänen tuntemissa, pitkälle vietyä itseohjautuvuutta noudattavissa työpaikoissa suinkaan kaikki ole sujunut ongelmitta.

– Kaikki kauniit ideologiset ajatukset eivät ole ihan sellaisenaan toteutuneet, se on ollut oppimisprosessi näille firmoille, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siitä huolimatta Aro tuntee vain itseohjautuvuuden toteuttamisessa onnistuneita yrityksiä. Niitä on hänen mukaansa etenkin teknologia-alalla.

 

Kuka tekee päätökset silloin, jos kaikki eivät ole samaa mieltä?

Aron mukaan systeemi voi toimia hyvin, jos työpaikalla osataan ratkaista kaksi kysymystä.

– Ensimmäinen kysymys on se, että jos työntekijät ovat täysin itseohjautuvia, mistä he tietävät, mikä on suunta ja mitä pitää tehdä. Toinen on se, kuka tekee päätökset silloin, jos kaikki eivät ole samaa mieltä.

Aron mukaan itseohjautuvassakin työpaikassa pitää olla selkeät raamit, joiden sisällä toimitaan.

– Sellaiset laajat raamit, kuten että mikä on firman päämäärä, strategia ja pelisäännöt, tarvitaan. Lisäksi kaikenlaiseen tietoon pitää olla mahdollisimman hyvä pääsy, Aro sanoo.

Hänen mukaansa itseohjautuvat organisaatiot, joissa työntekijät ottavat paljon vastuuta, ovat yleensä hyvin tehokkaita ja ketteriä muutosten edessä.

– Ihmiset tykkäävät siitä, että he omistavat oman työelämänsä. Sitten lisäksi toiminnasta poistuu viiveitä, kun ei tarvitse odottaa pomon hyväksyntää kaikille asioille.

– Lisäksi jos tämä toimii hyvin, työntekijät vaihtavat tietoa enemmän sivusuunnassa matalammalla kynnyksellä ja he verkostoituvat keskenään, eivätkä tiedot kierrä jonkun ylätason kautta, Aro luettelee.

Itseohjautuvuuden trendiä voi tarkastella myös toiselta kantilta.

– Tämä voi olla ainoa mahdollisuus saada huiput pysymään työpaikalla. Jos heidät laitettaisiin laatikkosysteemiin, he eivät siellä välttämättä kauaa viihtyisi.


”Vaativa systeemi”

Itseohjautuva toimintatapa vaatii Aron mukaan työntekijältä tietynlaista luonnetta. Hänen tuntemansa menestyvät ja tällaista ideologiaa noudattavat firmat ovatkin joutuneet hyväksymään sen tosiasian, että kaikista ei ole itseään johtamaan.

– Se on vaativa systeemi, koska itsestään täytyy kantaa vastuuta. Se ei ole mikään onnela, että se olisi vaan kiva juttu. Kaikki eivät sellaisessa organisaatiossa pärjää, työntekijällä pitää olla kykyä johtaa itseään, että pystyy ottamaan asioista kiinni ja viemään niitä eteenpäin.

Itseohjautuvuuden raadollinen puoli tulee esiin erityisesti silloin, kun muutaman hengen kaveriporukan perustama firma kasvaakin useiden kymmenien tai jopa satojen työntekijöiden organisaatioksi. Joukkoon mahtuu silloin jo monenlaista sukankuluttajaa, eivätkä he kaikki ole välttämättä liikenteessä puhtain paperein.

– Joku voi käyttää tällaista kuviota väärin ja alkaa tietoisesti slarvata, niin miten siihen sitten suhtaudutaan. Alkuajatus on ollut se, että kun ympäristö järjestetään motivoivaksi, niin kaikki kukoistaa siinä, mutta näin ei kuitenkaan ole. Tätä ei rekrytoinnissakaan pystytä selvittämään.

Toinen haaste liittyy Aron mukaan ylipäätään ongelmiin, joita yritys kohtaa.

– Kun ei ole ketään esimiestä, kukaan ei välttämättä puutu niihin varhaisessa vaiheessa, vaan ongelmat pääsevät kasvamaan isoiksi.

”Johtajat eivät aina huomaa”

Työterveyspsykologi Sanna Aulankoski näkee, etteivät itseohjautuvuutta ihannoivien työpaikkojen johtajat välttämättä huomaa ideologian mukanaan tuomia ongelmia. Johtajat saattavat suodattaa todellisuuden ruusunpunaisten lasien läpi.

– Tämä on nyt muodikasta ja siitä ollaan innoissaan. Joskus se voi toimia, joskus ei. Systeemin käyttökelpoisuus pitäisi aina katsoa tilanteen mukaan.

Aulankoski kohtaa näitä itseohjautuvuuden ongelmia työssään. Hän sanoo, että trendi näkyy vastaanotolla.

– Pomot eivät välttämättä huomaa sitä kaaosta. Ensimmäisenä alkavat oireilla ne, jotka ovat työn rajapinnassa, hän sanoo.

 

Pomot eivät välttämättä huomaa sitä kaaosta. Ensimmäisenä alkavat oireilla ne, jotka ovat työn rajapinnassa.

Aulankosken mukaan pitkälle viety itseohjautuvuus voi toimia etenkin pienissä firmoissa, joissa sellainen toimintakulttuuri on hyvin luontevaakin.

– Jos puhutaan useista kymmenistä, sadoista tai tuhansista työntekijöistä, on päivänselvää, että johtamisrakennetta tarvitaan, jotta homma pysyy kasassa.

Aulankosken mukaan ratkaisevaa on myös se, millaista työtä firmassa tehdään.

– Esimerkiksi psykologin toimisto tai juristinkin työ voi olla sen tyyppistä, että yhteistyö tapahtuu pääasiassa asiakkaan suuntaan. Silloin isokaan porukka ei välttämättä tarvitse johtamista. Jos työprosessit vaativat tiivistä yhteistyötä, ilman jonkinlaista johtamisrakennetta, kuten tiimin- tai projektinvetäjiä, ei pärjätä.

Aulankoski huomauttaa, että tiiminvetäjät eivät voi hoitaa esimerkiksi erinäisiä henkilöstöasioita tai vaikkapa sairauslomiin liittyviä asioita.

Ketteryys huomattu myös julkisella puolella

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari on tutkinut julkisen puolen työtä ja johtamista.

Hän puhuu työntekijälähtöisestä innovaatiotoiminnasta, jossa työntekijöiden ideat tarvitsevat kuitenkin johdon hyväksynnän.

– Tämä on nopeampi tapa organisaatiolle uudistua ja reagoida asiakkaiden tarpeisiin, kun työntekijöille annetaan paljon valtaa päättää pienistä asioista itsenäisesti tai tiimeissä. Tämä on nykyajan trendi ja pidän sitä hyvänä työn mielekkyyden kannalta.

Saari sanoo, että varsinkin ajassa, jossa digitaaliset prosessit muuttavat työtä nopeassa tahdissa, työntekijät tarvitsevat vapautta organisoida itse toimenkuviaan.

– Kun työntekijöille annetaan vapautta rakentaa työtehtäviään ja luoda työnsä, organisaatio on paljon joustavampi reagoimaan digitaalisuuden aiheuttamiin muutoksiin. Tietenkin tässä tarvitaan osaamista ja johdolla on tässä merkitys edelleen resurssien antajana ja strategian määrittäjänä.

Saaren mukaan yksi esimerkki itseohjautuvuudesta julkisella puolella on sosiaali- ja terveyspuolen palveluohjaajat.

– Kun palvelut ovat menneet verkkoon, eivätkä kaikki asiakkaat ole niin digitaitoisia, on syntynyt sellainen uudenlainen ammatti kuin palveluohjaajat. Tämän työn tekemiseen ei ole johdolla ollut mallia, vaan työntekijät ovat itse muodostaneet toimenkuvansa sen mukaan, millaisia asiakkaita he ovat kohdanneet.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

  2. 2

    Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

  3. 3

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  4. 4

    Selvitys ehdottaa opintotuen tulorajojen nostamista

  5. 5

    HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

  6. 6

    Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa vajota taantumaan jo tänä vuonna

  7. 7

    Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

  8. 8

    Fazerin Oulun leipomon työntekijät marssivat ulos työ­paikalta vasta­lauseena sulkemis­aikeille

  9. 9

    Konkurssihakemus aiempaa useammin perintäkeino

  10. 10

    Kyykyttämistä, turhia tehtäviä, palkattomia ylitöitä... Lukijat kertovat: Tällaisia ovat karmeimmat pomot

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  2. 2

    Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

  3. 3

    Kyykyttämistä, turhia tehtäviä, palkattomia ylitöitä... Lukijat kertovat: Tällaisia ovat karmeimmat pomot

  4. 4

    Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

  5. 5

    Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

  6. 6

    HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

  7. 7

    Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

  8. 8

    Moni ravintola tarjoaa ”piikkiä auki” – vaatimuksena pelkkä henkilökortti: ”Bailaa nyt, maksa myöhemmin”

  9. 9

    Kommentti: Theresa Mayn saama rökitys otettiin markkinoilla vastaan riemulla – punta vahvistui heti

  10. 10

    Orklan ostotarjouksen hyväksynyt 98 prosenttia Kotipizzan osakkaista

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

  2. 2

    Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

  3. 3

    Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

  4. 4

    ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

  5. 5

    Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

  6. 6

    Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

  7. 7

    Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

  8. 8

    Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

  9. 9

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  10. 10

    Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

  11. Näytä lisää