Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

Julkaistu: 15.12.2017 7:00

Hoivamenojen ennustetaan tuplaantuvan 20 vuodessa. Suuria ikäluokkia vaaditaan jo maksajiksi, mutta helppoja ratkaisuja ei ole, Teemu Muhonen kirjoittaa.

Vuosikymmeniä pelätyn eläkepommin piti tehdä Suomen julkisesta taloudesta selvää 2010-luvun taitteessa, kun niin sanotun suuret ikäluokat jäivät pois työelämästä. Eläkkeet pystytään rahoittamaan korkeiden eläkemaksujen ja kerrytettyjen rahastojen ansiosta, mutta samaan aikaan valtio on velkaantunut ennätystahtia.

Kiihtyneen talouskasvun ansiosta yli sadan miljardin euron velkataakka kasvaa tänä vuonna ”vain” kolme miljardia, mutta noususuhdanteen tuomaan helpotukseen on turha tuudittautua. Suomen talouden kovimmat koettelemukset ovat vasta edessäpäin.

Väestön ikääntyminen nimittäin vyöryy julkisiin menoihin kahdessa aallossa: edellisten kymmenen vuoden aikana vuotuiset eläkemenot kohosivat yli kolmanneksen 30 miljardiin euroon, ja seuraavaksi vuorossa ovat hoivan kustannukset.

Kun nykyisin noin 70-vuotiaat suurten ikäluokkien edustajat vanhenevat, palveluasumisen, kotihoidon ja laitoshoidon tarve kasvaa merkittävästi.

Taloussanomien valtiovarainministeriöltä pyytämä ennuste näyttää, että nykyisin noin viiden miljardin euron julkisten hoivamenojen arvioidaan lähtevän rivakkaan nousuun ja reaalisesti tuplaantuvan kahdessakymmenessä vuodessa.

Siksi nyt on korkea aika aloittaa laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, kuka ”hoivapommin” maksaa.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.

Hoivaan voi jo nykyisin mennä miltei koko eläke

Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen sanoo Kelan omassa Sosiaalivakuutus-lehdessä, että ”tällä menolla menolla emme hoivataakasta selviä”. Jauhiaisen mukaan paine helpottaisi, jos historiallisen varakkaat suuret ikäluokat suostuisivat kustantamaan itse isomman osan omasta hoivastaan.

Aihe on vaikea, sillä palvelutalojen ja vanhainkotien julkiset asiakasmaksut ovat jo nykyisin korkeita. Eläkkeestä ja muista tuloista peritään kuukausittain enimmillään 85 prosenttia nettotuloista, joskin luku vaihtelee kunnittain.

Vaikka lähes koko eläke menisi hoivakuluihin, etenkin ympärivuorokautinen hoito on niin kallista, että useimmissa tapauksissa suurin osa kustannuksista jää silti verovaroin hoidettaviksi.

Hoivakuukauden hinta liikkuu 3 000–5 000 eurossa, ja koko Suomen julkisista hoivakustannuksista asiakasmaksuilla katetaan THL:n mukaan noin neljännes.

Puhtaasti yksityiseen hoitoon hakeutuminen tulee niin kalliiksi, että vain harvalla on siihen varaa. Onko suurten suurten ikäluokkien vaatiminen maksajiksi siis pelkkää populismia?

Pienemmät perinnöt tai korkeammat verot

Koska monien suurten ikäluokkien edustajien eläkkeistä mennee viimeisinä elinvuosina joka tapauksessa suuri osa hoivakuluihin, lisäpanoksen vaatiminen tarkoittaisi käytännössä heidän varallisuuteensa kajoamista.

Varallisuuden huomioon ottamista asiakasmaksujen määräytymisessä ovat väläyttäneet muun muassa Tampereen yliopiston apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha ja Kelassa työskentelevä professori Olli Kangas.

Suurille ikäluokille on ehtinyt kertymään varallisuutta etenkin asuntoihin, ja myös heidän keskimääräiset eläkkeensä ovat korkeampia kuin aiemmilla sukupolvilla. Tutkimusten mukaan valtaosa eläkeläisistä eivät kuluta kaikkia eläketulojaan, vaan varallisuutta voi monelle kertyä vielä eläkeaikanakin.

Säästöjen käyttö tai esimerkiksi asunnon myynti hoivan rahoittamiseksi ovat Suomessa ymmärrettävästi herkkiä ajatuksia, sillä suuri osa ikääntyneistä haluaa jättää perintöä lapsilleen.

Valitettava totuus joka tapauksessa on, että jonkun hartioille vastuu kasvavien hoivamenojen rahoittamisesta jää. Tilanteen tekee erityisen vaikeaksi se, että työikäisen väestön osuus pienenee vielä pitkään eli huoltosuhde niin sanotusti heikkenee.

Pohjimmiltaan hoivan rahoituksessa kyse on sukupolvien välisestä tulonjaosta, ja todennäköisesti eteemme tuleekin vaikea valinta: haluammeko viedä suurten ikäluokkien keski-ikäisiltä jälkeläisiltä heidän perintönsä, vai jätämmekö nykynuorille ja seuraaville sukupolville vielä nykyistäkin suuremman verotaakan?

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?