Nettiliittymiä myydään oudoilla nimillä: Voiko kiinteää langatonta olla olemassakaan? Entä valokuitu kaapeliverkossa?

Julkaistu:

ADSL, VDSL, 4G, 5G, laajakaista, valokuitu, mobiilidata, langaton vai kiinteä yhteys vai jopa kiinteä langaton yhteys?
Omaan käyttöön sopivan verkkoyhteyden valitseminen ei ole helppoa. Operaattorit markkinoivat yhteyksiään termeillä, joista on vaikeaa ottaa selvää.

Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ei sano suoraan, että kuluttajia johdetaan harhaan terminologialla, mutta tekniset lyhenteet saattavat hämätä tietoteknisesti keskivertoa tallaajaa.

– Ihmisiä johdetaan harhaan teknisillä lyhenteillä kuten 4G, 5G ja FTTH sekä maksimi­nopeuden korostamisella. Suurin epäkohta markkinoinnissa on mobiilidatan maksimi­nopeuksien korostaminen, niillä ei ole käytännössä merkitystä. Oleellisempaa olisi tietää minimi­nopeus tai nopeuden tasaisuus, mutta sille on vaikea saada järkevää mittaria, Järvinen selvittää.

 

Suurin epäkohta markkinoinnissa on mobiilidatan maksiminopeuksien korostaminen, niillä ei ole käytännössä merkitystä.

Järvinen on mitannut mobiili­datan nopeuksia itse, vaikka hänen mielestään työ kuuluisi kuluttaja­viranomaiselle tai liikenne- ja viestintä­ministeriölle.

– Asiakas ei voi etukäteen tietää, millaista nopeutta hän saa. Pahimmillaan verkko voi olla iltaisin niin tukossa, ettei sillä tee juuri mitään, Järvinen toteaa.

Lupauksia, lupauksia

Projektipäällikkö Timo Hänninen Pohjois-Pohjanmaan Kaista käyttöön –hankkeesta arvelee, että ylisuurilla lupauksilla halutaan hämärryttää mobiili­yhteyksien todelliset ominaisuudet. Kuluttajaa johdetaan harhaan harkitusti ja välinpitämättömästi.

– Operaattoreiden mobiiliyhteyksien markkinointi on kokonaisuudessaan yhtä ylilyöntiä. Tuotetta myydään teoreettisilla nopeus­lupauksilla, liian optimistisilla ja teoreettisilla kuuluvuus­alueilla eli tosiasiassa asiakas ei koskaan saa sitä, mitä ostaa, hän huomauttaa.

Toinen epäkohta markkinoinnissa on 5G:n mainostaminen. Kun tekniikkaa ei vielä ole, ei voi luvatakaan mitään.

– Ainakin seuraavat viisi vuotta 5G toimii vain kaupunkien keskustoissa ja vaatii tukiasemia sadan metrin välein. On vielä epäselvää, tarvitaanko 5G:tä muuhun kuin kapasiteetin lisäämiseen, Järvinen aprikoi.

Hän kehottaa miettimään yhteyksien hankinnan yhteydessä tarkkaan mihin sitä käytetään.

– Mobiilidataa ja kiinteää liittymää tarvitaan molempia. Jos asiakkaalle riittää nettisivujen selailu ja nettiasiointi, melkein mikä tahansa liittymä kelpaa. Jos perheessä on nuorisoa ja kaikilla omat laitteet, valokuitu on ainoa järkevä vaihtoehto, hän tiivistää asian.

Yhteyksien markkinoinnissa on Järvisen mukaan vallalla villi meno, jota ei valvo kukaan.

– Kaikkien muiden kotikäyttöön myytävien tuotteiden ja palveluiden valvonta on huomattavasti tarkempaa. En esimerkiksi tiedä, että viranomaiset olisivat kertaakaan mitanneet langattoman yhteyden asiakkaalle toteutunutta nopeutta, hän ihmettelee.

Virasto: Mainonnasta tehty ilmoituksia

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylitarkastaja Satu Toepfer kertoo, että nettiyhteyksien markkinointia seurataan jatkuvasti. Virasto ole ottanut toistaiseksi kantaa asiaan, vaikka mainonnasta on tullut muutama ilmoitus.

– Markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa eikä totuuden vastaista. Keskeistä on kertoa kuluttajille oikein liittymän suorituskyky, eli millainen nopeus on ja millaiseen käyttöön se riittää, Toepfer sanoo.

 

Keskeistä on kertoa kuluttajille oikein liittymän suorituskyky, eli millainen nopeus on ja millaiseen käyttöön se riittää

DNA markkinoi kuluttajille Valokuitu Plus -nimistä tuotetta, jota Petteri Järvinen pitää osittain harhaanjohtavana. Yhteys kun ei voi tulla kotiin asti valokuidussa.

– Jos Valokuitu Plus tarkoittaa sitä, että nettiyhteys tulee kotiin perinteisen kaapelitelevisio­verkon kautta, mielestäni nimitys on harhaanjohtava. Valokuitu on vakiintunut tarkoittamaan kotiin tulevan yhteyden (ns. last mile) tekniikkaa. Operaattorien omat runkoverkot ovat olleet valokuitua jo 1980-luvulta lähtien, joten siihen ei voi vedota.

DNA Oy:n kuluttaja­liiketoiminnan johtaja Pekka Väisäsen mukaan tietoliikenne­palveluiden markkinointiin liittyy paljon sääntelyä, eikä ohjeistukseen ole hänen mukaansa ilmennyt akuuttia tarvetta.

Valokuitu Plus -tuotteen hän kertoo pohjautuvan yhtiön omaan verkkoon, josta käytetään nimeä HFC verkko (’Hybrid fibre-coaxial network’) Se koostuu kuitu- ja kaapeliverkosta, josta suurin osa on kuitua.

– Tällaisessa verkossa ei ole mitään nopeutta rajoittavia pullonkauloja. Kaikkiin DNA:n verkon piirissä oleviin 600 000 kotitalouteen saadaan 1 gigatavun laajakaista­yhteys ilman mitään asennuksia, Väisänen selittää.


Valokuituverkkojen palveluntarjoamiseen erikoistuneen Netplaza Oy:n toimitusjohtaja Tommi Linna ei DNA:n antamaa selitystä niele.

– Juuri tällainen termeillä leikittely saa kuluttajat hämilleen. Ei puhuta itse asiasta vaan ohjataan keskustelu sivuraiteille, jolloin itse asian halutaan unohtuvan, Linna toteaa.

Linnan mielestä ei voi puhua valokuituliittymästä, jos valokuitu ei tule kotiin asti.

– Muussa tapauksessa kaikki internet­yhteydet olisivat valokuitu­liittymiä, koska niin mobiiliyhteydet kuin kotien kupari­liittymätkin lopulta liittyvät valokuitu­verkkoon. Internetin runko­yhteydet on kaikki tehty valokuiduilla, sillä se on teknologiana aivan ylivertainen.

Linnaa närästävät erityisesti Väisäsen puheet kapasiteetin riittävyydestä.

– Se, mikä tänään on riittävä, on huomenna pullonkaula. Nettiyhteyksien nopeuden tarve kasvaa hurjaa vauhtia koko ajan. Kymmenen vuotta sitten 10 Mbps oli huippunopeus, viisi vuotta sitten 100 Mbps ja tänä vuonna huippunopea on 1000 Mbps eli 1 Gbps. Tekniikoista vain valokuidussa riittää kapasiteetti tulevien vuosien ja vuosikymmenten tarpeisiin, Linna vakuuttaa.

Mikä ihme on kiinteä langaton yhteys?

Hämmennystä herättävä markkinointitermi on myös ”kiinteä langaton yhteys”. Väisäsen mukaan se on suora käännös englanninkielisestä termistä ”fixed wireless access”, ja sillä tarkoitetaan yhteyttä, joka on kodin sisällä kiinteä, mutta viimeiset sadat metrit kotiin toteutetaan langattomilla tekniikoilla.

– Kotiin asennetaan siis kiinteästi seinään tai katolle suunta-antenni ja reititin talon sisään jolla jaetaan yhteys käyttäjille. Antenni suunnataan operaattorin lähellä olevaan tukiasemaan. Näin toteutetulla yhteydellä vältytään kuidun kaivamiselta jokaiseen taloon, Väisänen kertoo.

Petteri Järvinen pitää ”kiinteää langatonta” oksymoronina eli itseristiriitana. Sillä tarkoitetaan retorista kuviota, joka yhdistää kaksi vastakkaista tai toisensa kieltävää käsitettä.

– Toisaalta kiinteäksi yhteydeksi voidaan mielestäni laskea tekniikka, jossa ”last mile” on toteutettu asiakaskohtaisesti langattomana. Mobiilidatan ongelma on se, että kaista on jaettua, ja jos liian moni on aktiivinen samaan aikaan, kaikkien nopeudet hidastuvat. Kiinteässä langattomassa tätä ilmiötä ei ole.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    2. 2

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    3. 3

      Valmet Automotive haalii väkeä ympäri Suomea ja ulkomailta – parturista autonrakentaja jopa parissa viikossa

    4. 4

      Verkkokauppajätti Amazonin tie päättyy Kiinassa

    5. 5

      VR tilaa sveitsiläisyhtiöltä 60 veturia – kauppahinta 200 miljoonaa euroa

    6. 6

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    7. 7

      Lehti: ”Vähittäiskaupan apokalypsi” riehuu Yhdysvalloissa – jo lähes 6 000 kauppaa on sulkenut tänä vuonna

    8. 8

      Somepalvelu Pinterest listautui pörssiin – hinnoittelu varovaista

    9. 9

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    10. 10

      Valmet Automotive ilmoitti valtavista rekrytoinneista: 1 000 uutta henkilöä töihin Saloon ja Uuteenkaupunkiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    2. 2

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    3. 3

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    4. 4

      Valmet Automotive ilmoitti valtavista rekrytoinneista: 1 000 uutta henkilöä töihin Saloon ja Uuteenkaupunkiin

    5. 5

      Valmet Automotive haalii väkeä ympäri Suomea ja ulkomailta – parturista autonrakentaja jopa parissa viikossa

    6. 6

      Lehti: ”Vähittäiskaupan apokalypsi” riehuu Yhdysvalloissa – jo lähes 6 000 kauppaa on sulkenut tänä vuonna

    7. 7

      Verkkokauppajätti Amazonin tie päättyy Kiinassa

    8. 8

      VR tilaa sveitsiläisyhtiöltä 60 veturia – kauppahinta 200 miljoonaa euroa

    9. 9

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    10. 10

      Saga Caren palvelu­talossa pyydetään yhden ikkunan pesusta 50 euroa – alan yritys: ”Meillä homma maksaisi 20 euroa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaispoika odotti perintörikkauksia 99-vuotiaalta isotädiltä – uskoi huhujen vieneen arvotaulun, asunnon ja rahat

    2. 2

      Tuntematon maksoi Juhan luottokortilta MobilePaylla: ”Löysin 430 euron katevarauksen”

    3. 3

      Veroilmoituksen uudistus herättää huolta – ”Miljoonia on mennyt paperipostiin, josta valtaosa menee roskiin”

    4. 4

      Uudet luvut hoivapommista julki – katso, miten kulut paisuvat vuosi vuodelta

    5. 5

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    6. 6

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    7. 7

      Yle: Lähihoitaja haastoi Esperi Caren oikeuteen – liitto: Yritys kikkaili palkan­korotukset nollaan

    8. 8

      Hoiva-asukin omaisuus lihoiksi? Näillä konsteilla puolueet ratkoisivat käsistä karkaavia hoivakuluja

    9. 9

      Leluvalmistaja vetää takaisin 4,7 miljoonaa vauvan sitteriä – tuotteeseen yhdistetty yli 30 kuolemantapausta

    10. 10

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    11. Näytä lisää