Iisalmen seudulla löytyi keino saada vienti vetämään ja tilauskirjat täyteen – Ylä-Savoon syntyi oikea suomalainen talousihme

Julkaistu: , Päivitetty:

Ylä-Savossa Iisalmen ympärillä talouskasvu on ollut jo pitkään muuta Suomea väkevämpää. Erään teorian mukaan menestyksen avain on seudun tarinoissa, jotka luovat pohjaa yritysten kasvulle. IS kävi kuudessa menestyvässä firmassa etsimässä tuon tarinan juuria.
Räntää pudotteli jo lokakuulla 1962. Ja viljanpuinnit kesken. Kesä oli ollut surkea. Sukua tälle jo päättyneelle, mutta monin verroin pahempi. Iisalmelaiset maanviljelijäveljekset Jussi ja Jaakko Sarvela yrittivät puida joutumattoman kauran rippeitä lumisateen keskellä Itikan tilallaan. Kuta huonommin eloa karttui, sitä selvemmäksi kävi päätös. Tämä saa nyt riittää.

Sarvelat tyhjensivät navetan. Lehmät tekivät tilaa hitsausmuuntajalle. Ensimmäinen ostettiin pankkilainalla. Navettaan rakentui Peltosalmen konepaja Oy. Eipä aikaakaan, kun seudulla kohahduttanut elinkeinomuutos huomattiin jo Helsingissä. ”Pieneksi sensaatioksi pienteollisuuden puutetta potevassa Pohjois-Savossa luonnehditaan Iisalmen maalaiskunnan Peltosalmelle maatilan yhteyteen syntynyttä konepajayritystä”, kirjoitti Helsingin Sanomat tammikuussa 1966.

Peltosalmen konepaja oli tuolloin neljä vuotta vanha, mutta työllisti jo 50 ihmistä. Työnteon hengen kotonaan rankaansa imeneitä maatalojen poikia, joista nohevimmat olivat käyneet jopa ammattikoulun. Se oli niihin aikoihin merkittävä asia, koulutukseen uskottiin.

Sittemmin Peltosalmen konepajasta tuli Normet. Se on ensimmäinen tarina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maailman johtavan kalliorakennustekniikkayhtiön Normetin neuvotteluhuoneesta avautuu yhä yläsavolainen maalaismaisema. Säilörehupaalit on jo korjattu nurmelta. Lokakuun lunta odottava pelto päättyy horisontissa metsänreunaan, joka mutkittelee taivaanrannassa enteillen pohjoisessa alkavia Kainuun vaaramaisemia.

– Kyllä, kesällä pellolla on lehmiä... Normetin paikallinen toimitusjohtaja Timo Rask vastaa keskeyttävään kysymyksen ja jatkaa esittelyä.

– Maailmanlaajuiset megatrendit tukevat kasvuamme. Kaupungistuminen vaatii lisää maanalaista rakentamista ja metalleja joudutaan louhimaan yhä syvemmältä.


Rask napsauttaa neuvotteluhuoneen taululle maapallon kartan. Näyttää kuin joku olisi ampunut planeettaa punamaalilla ladatulla haulikolla. Pisteitä piisaa joka mantereelle

– Meillä on liiketoimintaa 28 maassa, yhteensä 44 myynti- ja palvelupistettä ja yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

Iisalmelaisen Normetin kasvu navetan konepajasta maailman terävimmälle huipulle ei ole ainoa laatuaan näillä seuduin. Naapuripitäjässä Vieremällä muuan Einari Vidgren kyllästyi 1960-luvun lopulla palelemaan kehnoissa peltotraktoreista viritellyissä metsätraktoreissa, jotka eivät oikein kestäneetkään kovaa metsäkonekäyttöä. Hän päätti alkaa hitsata maailman parasta metsäkonetta. Näin syntyi Ponsse, joka kilpailee maailman suurimman metsäkonevalmistajan tittelistä.

Ylä-Savon talousalueella maailman huipuille kurottaneiden yritysten alla on vahva pienempien alihankintayritysten verkko. Se näkyy koko seudun taloudessa. Ylä-Savon viennin kasvu on ollut 2000-luvun koko maan keskiarvon yläpuolella. Alue tuottaa investointituotteita, jotka tyypillisesti menevät ulkomaille. Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle vienti on ekonomistien mukaan ratkaisevan tärkeä. Ylä-Savon asema korostuu entisestään, kun sitä verrataan talousluvuiltaan usein vaatimattomaan Itä-Suomeen. Julkisuudessa on paljon pidetty esillä Uudenkaupungin, Turun ja Tampereen seudun vahvaa vientieollisuutta, mutta vähemmälle on jäänyt Ylä-Savon talousihme. Miksi Iisalmen seutu menestyy?

Iisalmen seudulla kerrotaan oikeanlaista tarinaa, tiivistää lempääläläinen tietokirjailija Juha Kuisma.

Pysähdytään tähän hetkeksi. Tarinat ovat yritysmaailman konsulttipuheen muotisana. Myös seuduille yritetään kuumeisesti keksiä tarinoita ja iskulauseita, mutta usein ne tuntuvat keksityiltä. Uskottavimmat tarinat ja niiden kertojat nousevat paikkakunnan ihmisten kokemuksista ja historiasta.

– Tarinat määrittävät ne rajat, missä voidaan onnistua ja mikä on mahdollista. Kummeli-sketsi, jossa valmentaja sanoo pelaajille jo ennen ottelun alkua ”Me ollaan hävitty tää peli”, tiivistää ilmiön toiseen suuntaan. Ylä-Savossa on useita onnistumisen tarinoita Koljonvirralla taistelleesta Sven Tuuvasta Einari Vidgreniin tai Sarvelan veljeksiin tai Genelecin huippukaiuttimiin. Niille on yhteistä peräänantamattomuus ja onnistuminen, Kuisma sanoo.

Onnistumisen tarinoita ei voi ulkoa tullut konsultti kaataa yhteisössä elävien ihmisten päähän. Tai voi sitä yrittää, mutta se on kuin vettä kantaisi kaivoon.

– Tärkeimmät oppimiset tapahtuvat epävirallisesti hiljaisuudessa, silloin kun on aikaa. Esimerkiksi silloin, kun isoisä kertoo saunan hämärässä tarinaa saunassa lapsenlapselleen tai kun ollaan kalalla ja puhellaan niitä näitä syöntiä odotellessa. Joutilaisuudessa mieli on otollinen ja virittynyt. Ne ovat tärkeitä hetkiä perinteen siirrossa, Kuisma sanoo.

Yläsavolaisten yrittäjien onnistumisesta on otettu mallia alueella, ehkäpä sen ulkopuolella. Lempääläläinen Kuismakin on matkinut iisalmelaissyntyistä Asko Saatsia, joka väitöskirjassaan etsi Ylä-Savon teollisen menestyksen syitä. Hän haastatteli kymmeniä yrittäjiä ja löysi yhteisen tekijän, jolla menestystä selitetään: tarinat.

Mutta miksi niitä kerrotaan? Avainsana on meemi eli kulttuuriset käyttäytymismallit, jotka leviävät ihmiseltä toiselle. Ja se tapahtuu tarinoilla ratsastaen.

– Aivan kuten ihmiset ja eläimet pyrkivät levittämään geenejään, samalla tavalla kulttuurigeenit eli meemit pyrkivät leviämään. Ja tarinoiden kertominen ovat kustannustehokkain tapa levittää meemejä, Saatsi sanoo.

Se kuulostaa järkeenkäypältä. Vetävällä tarinalle löytyy aina kuulijoita. Siksi niitä halutaan kertoa niin ihmisten välillä kuin organisaatioissa. Ehkä siksi tämäkin lehtijuttu alkoi tarinalla. Kertomusten vetovoima on syynä siihen, että nykyään jokainen eteenpäin pyrkivä yritys haluaa brändinrakentamisessaan löytää vaiheistaan mukaansatempaavan tarinan.

Millaisia tarinoita Iisalmen seudun yrityksistä löytyy? Ilta-Sanomat kiersi päivässä kuusi eri yritystä ja tapasi niiden väkeä lattiatasosta johtajiin. Kaikille esitettiin kaksi samaa kysymystä:

Millaista tarinaa Iisalmen seudulla kerrotaan? Toinen kysymys liittyi ajankohtaiseen Suomea aina presidentti Sauli Niinistöä myöten puhuttaneeseen kysymykseen: Mitä mieltä yrityksen johto ja työntekijät ovat julkisuudessa esiintyneestä niin sanotusta ideologisesta työttömyydestä, jossa vastenmieliseksi arvioituja töitä ei oteta vastaan, vaikka niitä olisi tarjolla?

Retki alkaa aamun valjetessa.

8:00Suomivalimo.

– Tervetuloa. Toimitusjohtaja Olli Karhunen on Helsingissä, mutta hän osallistuu videoneuvottelulla haastatteluun, valimonjohtaja Petri Lyyra sanoo.

Nykyaika ei vaadi enää läsnäoloa, vaan asioita voidaan hoitaa Iisalmen ja Helsingin välillä muutenkin.

1918 perustettu Suomivalimo siirtyi 1975 Helsingistä Iisalmeen. Työvoima oli yksi tärkeä tekijä muuton takana. Viime vuonna talousvaikeuksiin joutunut emoyhtiö Componenta möi Suomivalimon sen toimivalle johdolle.

Nyt valimo on hyvässä kasvussa. Viime vuonna väkeä oli 90 henkeä, nyt 106.

– Tilauskirjat ovat täynnä ja haemme uutta väkeä. Pulaa on hyvistä työntekijöistä, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita tekemään töitä, Lyyra sanoo.

Puhe ideologisesta työttömyydestä hämmästyttää Karhusta.

– Ihmettelen, että sellaista keskustelua käydään. Ja ihmettelen, jos on mahdollisuus olla työtön ideologisilla perusteilla.

– Pohjois-Savo pärjää, koska tänne on syntynyt muutama vahva yritys, jotka kannustavat myös muita. Teollinen kulttuuri on vahva.

Sen aistii valimohallissa, jossa illalla valetut rautakappaleet ovat jäähtyneet. Nyt niitä puhdistetaan ja uusia valumuotteja kaavataan seuraavaan valuun. Valumuotin peitostusgrafiitin mustaamilla kasvoilla vastaan tulee Iisalmen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, myös maakuntavaltuutettu.

– Meillä menee hyvin täällä. Metallialalta valmistuneet saavat töitä, Mika Kolehmainen (sd) sanoo.

Hän on ollut valimolla töissä vuodesta 2000 asti. Ay-aktiivi Kolehmainen on kamppailut sen puolesta, että nuoret saisivat vakituisia työpaikkoja. Ideloginen työttömyys ei saa häneltä ymmärrystä.

– Olisi kestämätön tilanne jos kaikki ajattelisivat niin. Nyt olisi tärkeä kouluttaa nuoria niille aloille, joilta saa töitä.

9:00FinMeas.

Suomivalimolta 15 kilometrin päässä Pitkäkoskella pitää majaansa maaperä- ja kalliomittauslaitteita tekevä FinMeas. Yhtiön alku muistuttaa tyypillistä yläsavolaista yritystarinaa. Tuotantotilat rakennettiin toisen perustajan Antti Ryhäsen sukutilan tyhjäksi jääneeseen konehalliin.

Nyt siellä ei ole ketään. Teknologiajohtaja Ryhänen ja muu tehtaan väki ovat varhain aamulla lähteneet Albaniaan asentamaan voimalaitospatoon automaattisia mittausjärjestelmiä.

– He voivat laittaa sieltä sinulle valokuvia, Jyväskylän toimistolta vastaava toimitusjohtaja Sami Ylönen lupaa puhelimessa.

FinMeas perustettiin 2003, kun Teknisen korkeakoulun automaatiolaboratoriossa työskennelleet Ryhänen ja Ylönen päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Yhtiö on saanut viennin päätä auki Kiinaan, Pohjoismaihin, Viroon ja nyt Albaniaan. Tähtäin on korkealla.

– Teknisesti mittalaitteemme ovat maailman kärkitasoa. Tavoite on olla Pohjois-Euroopan ykkönen.

Lähiseudun yritysten nousu maailman huipulle antaa uskoa tavoitteen onnistumisessa, vaikka nykyisellään viisi henkeä työllistävä yhtiö on vielä kevyessä sarjassa. Tuotantoa on annettu alihankkijoille mahdollisimman paljon.

– Iisalmen seudulla on hyviä esimerkkejä onnistumisesta. Uskon, että positiivisuuden kierre vaikuttaa. Moni asia on elämässä psykologiasta kiinni.

Ylönen seurasi hämmentyneenä keskustelua ideologisesta työttömyydestä.

– Kuka maksaa sellaisen elämän? Jos työttömyys on oma valinta, miksi yhteiskunnan pitäisi se rahoittaa? Onneksi tämä taitaa olla marginaalinen ilmiö, hän sanoo.

10:00Ahmotuote.

Kujeilu ja kikatus täyttävät konepajan. Juhani Ahon koulun 8.-luokkalaiset ovat tulleet tutustumaan työelämään. Kouluvierailut alueen yrityksiin ovat perinne Iisalmessa. Ne siirtävät osaltaan alueen menestystarinaa nuorille.

– Täällä on hyviä kertomuksia yritysten menestymisestä, luokanvalvoja Tommi Lehto sanoo.

Eri puolilla maata opettanut Lehto asettui Iisalmeen opettajaksi pitkälti oppilasaineksen vuoksi.

– Oppilaat ovat täällä tunnollisia ja suhteellisen ahkeria.

Konepajan perustaja Pertti Taskinen kertoo yrityksen historiaa tytöille ja poikien ryhmää vetää hänen poikansa Kimmo Taskinen.

15-vuotias poika seuraa uteliaana 5-akselisorvin toimintaa, jolla voi tehdä teräksestä melkein mitä vain.

– Ensin amikseen ja sitten töihin. Uskon, että täältä löytyy työtä, Hendrik Soovere sanoo.

Nea Alaraaskka
on jo ollut konepajalla kesätöissä Normetilla.

– Se oli ihan hauskaa, hän sanoo.

Molemmat nuoret tuntevat Ponssen ja Normetin tarinan. Nyt kuulevat sen päälle yhden Iisalmen teollisuuden alihankinta­yrityksen tarinan, joka alkoi 1985.

12:00Ponsse.

Vieremän keskustassa leikkipuistossa on iso kiipeilyteline, jonka muodot ovat metsäkoneen. Selvästi Ponsse.

Metsäkonevalmistaja Ponssen tarina on kenties tunnetuin Ylä-Savon alueen teollisuuden saagoista. Kyläpajasta alkanut metsäkonevalmistus kasvoi yhdeksi maailman suurimmista. Tällä viikolla se sai Tasavalan presidentin myöntämän kansainvälistymispalkinnon.

Ponssen tehtaan aulassa on ensimmäinen 1971 valmistunut Ponsse. Saksasta vierailulla olevat Ponssekoneen omistajien rouvat sekä naispuoliset motonkuljettajat ”Ponsse- leidit” tutkivat kunniapaikalla olevaa ensimmäistä konetta. Kolme neljäsosaa koneista menee vientiin. Ponsse on kansainvälinen yhtiö.

Tehtaan käytävillä on valokuvia Ponssen historiasta, erityisesti yhtiön alkutaipaleelta. Toimitusjohtaja Juho Nummela pysähtyy tuon tuosta kertomaan tarinoita.

– Ensimmäinen Einari Vidgrenin rakentama metsäkone valmistui hänen siskonsa miehen pajassa 1969.

Kuva seinällä muistuttaa ruokalaan kulkevia ponsselaisia joka päivä siitä, mistä kaikki alkoi. Paja on edelleen pystyssä muistuttamassa kasvutarinan onnistumisesta. Tänä vuonna Vieremällä valmistuu noin tuhat motoa ja ajokonetta.

Matka ensimmäisestä, sekarotuisesta Ponsse-koirasta nimensä saaneesta metsäkoneesta uuteen, juuri hallissa viimeisteltävään, yli puoli miljoonaa euroa maksavaan, tietokoneen vakauttamaan kolmirunkoiseen Scorpioon on pitkä.

– Se on aito ja vilpitön tarina, Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela sanoo.

Ponssella ollaan tietoisia yhtiön esimerkkiasemasta.

– Toivottavasti me toimimme innoittajina muille. Tällaisia tarinoita pitää Suomeen mahtua, Nummela sanoo.

Tuotantotilojen 32 miljoonan euron laajennus on menossa. Yhtiön vahvuus ei kuitenkaan ole seinissä, vaan ihmisissä. Ponsse tarjoaa Vieremällä työtä 550 ihmiselle. Turkulaislähtöinen Nummela kehuu tekemisen meininkiä ja yhtiön vahvaa arvopohjaa.

– Täällä ihmiset ovat oppineet tekemään töitä. Maatilojen työteliästä väkeä on meillä yhä paljon.

13:00Normet.

Läheltä piti, ettei Normetin tarina 1970-luvulla päättynyt. Yhtiö valmisti metsäkoneita ja käytti Valmetin komponentteja. Yhdessä yössä kaikki romahti. Valmet lopetti metsäkoneen komponenttien toimittamisen Normetille, koska heillä oli oma kilpaileva tuote.

Jussi Sarvela soitti hätääntyneenä Fiskarsin omistajille Ehrnrootheille. Fiskars teki myös metsäkonenostimia.

– Älä hätäile, meillä on kassakaapillinen kaivoskoneiden piirustuksia, joista me olemme valmiita luopumaan, kuului vastaus.

Näin Normetista tuli kaivoskonevalmistaja. Ensimmäinen tuote oli malminkulje­tus­ajoneuvo eli dumpperi. Yhteistyö kallioporauslaitteita valmistavan Tamrockin kanssa vei syvemmälle kaivosteollisuuteen. Eri omistajilla kiertänyt Normet sai 2005 pääomistajaksi Aaro Cantellin, joka asetti tavoitteeksi vuoden 2010 loppuun mennessä kaksinkertaistaa liikevaihto. Kalliorakentamislaitteiden kylkeen ostettiin kallionlujittamiseen liittyvää tekniikkaa: ruiskubetonointia, lujituspultteja, kemikaaleja.

Eri puolille maailmaan perustettiin tytäryhtiöitä kiihtyvällä tahdilla.

– Vuosina 2006-2012 Normetin maanalainen liiketoiminta lähes kymmenkertaistui. Haluamme tuplata liikevaihdon seuraavien viiden kuuden vuoden aikana, toimitusjohtaja Timo Rask kertoo.

90 prosenttia tuotannosta menee vientiin. 2011 Normet sai Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon, joka tämä vuonna meni naapuriin Ponsselle.

– Haluamme muistaa, että juuremme ovat Peltosalmen konepajassa, joka aloitti maatalouskoneilla. Tänä päivänä juureemme ovat syvällä kalliossa; kaivos- ja tunnelirakentamisessa.

Työnteon kotonaan oppineet maatalon pojat olivat aikanaan Normetin tehtaan nousun takana. Heitä löytyy yhä Normetin kokoonpanohallista.

– Maatalon poika olen, Petteri Lisitsin sanoo ja esittelee Japaniin lähtevää tunnelinrakennuskonetta.

Hän ei ymmärrä puheita ”ideologisesta työttömyydestä”.

– Kun on ikänsä töitä tehnyt, niin oudolta tuollainen kuulostaa. Ja kun on lapsia, niin ei tulisi mieleenkään olla ottamatta töitä vastaan.

14:30Profile.

Miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi ostaa ambulanssinsa Iisalmesta, sitä voi vain arvailla. Mutta valmistaja Profilelle se oli arvokas osoitus tuotteiden arvostuksesta. Ei tosin ainoa. Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien kuningasperheet ja Thaimaan kuningashuone valitsivat myös Profile-ambulanssin.

– Tämä vähän värikkäämmin teipattu auto on menossa Arabiemiraatteihin, toimitusjohtaja Marko Repo näyttää.

Ambulanssit ovat Mercedes-Benzejä, sillä Profile Vechiles on päässyt yhtiön kumppaniksi. Se ei ole pikku juttu. Autovalmistaja ilmoittaa tulevien malliensa tiedot Iisalmeen jo ennen kuin auto on markkinoilla. Se antaa etulyöntiasemaa.

– Voimme aloittaa uuden ambulanssin suunnittelun jo ennen kuin auto on myynnissä.

Profile on ambulanssien markkinajohtaja Pohjoismaissa ja kansainvälisestikin hyvin merkittävä tekijä. 70 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

– Maailmalla ollaan top viitosessa, Repo sanoo.

Teippaamisosastolla Petri Saatsi leikkaa numeroita ambulanssiin. Nimi kuulostaa tutulta. Asko Saatsi etsi väitöskirjassaan Ylä-Savon menestykseen selitystä tarinoista. Oletteko kenties...

– Kyllä, sukua ollaan. Asko on veli, Petri Saatsi naurahtaa.

Asko Saatsi uskoi väitöskirjassaan, että onnistumisesta kertovat tarinat loivat uskoa myös muihin. Se voi pitää hyvinkin paikkansa.

Profilelta lähti viisi miestä, jotka perustivat kilpailevan hälytysajoneuvoja varustavan yrityksen J5L:n. Naapurikunnassa Lapinlahdella toimivaa J5L:tä johtaa Jarkko Repo, Profilen Revon veljenpoika. Yhden menestyvän hälytysajoneuvovalmistajan sijasta Ylä-Savossa on niitä nyt kaksi.

Tunnetuimpia iisalmelaisia oli pitkään Sven Tuuva. J.L. Runeberg teki hänestä tarkoituksella hieman hitaan, sillä oikea Dufva taisi päätyä Ruotsiin, jossa hänelle pystytettiin patsas. Kolminkertainen ratamoottoripyöräilyn MM-hopeamitalisti Teuvo Länsivuori nousi maailman huipun tuntumaan, mutta Iisalmen eläinlääkärin poika Keijo ”Keke” Rosberg todisti, että Ylä-Savosta lähtevä voi pokata maailmanmestaruuden.

Euroopan keskuspankissa (EKP) työskentelevä Pentti Hakkarainen lähti 1970-luvulla Iisalmesta opiskelemaan, päätyi Suomen Pankin kakkosmieheksi ja lopulta EKP:hen ylimpään johtoon. Hän on seurannut tiivisti entisen kotiseutunsa vaiheita. Hakkaraisen isä ja kummisetänsä olivat voimakkaasti mukana alueen kehityshankkeissa 1970-luvulla. Alueen menestyksestä huolimatta hän näkee taivaanrannassa myös tummia sävyjä.

– Elinvoimaisen yritystoiminnan ja alueen ihmisten kannalta tarpeellisten oikeuslaitos- ja terveydenhuoltotoimintojen leikkausajatukset huolettavat. Se voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten muuttohalukkuuteen ja yritysten työvoimansaantiin.

Iisalmen seudun taloudellisen aktiivisuuden juuret ulottuvat Hakkaraisen mukaan 1800-luvulle.

– Ison pappilan ympärille rakentui taloudellista toimeliaisuutta, Aminoffin saha loi teollista pohjaa ja Putkolan tukkukauppa edisti tavaravaihtoa, Hakkarainen sanoo.

Unohtamatta Olvia, joka on toiminut Iisalmessa jo 140 vuotta.

Seudulle kohosivat myös järvimalmikerrostumia hyödyntäneet Salahmin ja Jyrkän rautaruukit. Suomessa rautaruukkipaikkakuntia oli noin 15, kun Ruotsissa niitä oli peräti 450. Tietokirjailija Juha Kuisman mukaan epäsuhta selittää osaltaan Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen nähden.

– Ruotsissa ruukkien ympärille kasvoi kartanoiden verkosto, joka säteili hyvinvointia ympäröivään maaseutuun.

Suomessa tehtiin paljon tervaa. Kiertävän tervanpolton ympärille ei syntynyt sellaisia hyvinvointikeskittymiä kuin paikallaan pysyvien rautaruukkien.

Vaikka rautaruukit aikaan kylmenivät, jotain niiden teollisesta metallinjalostusperinteestä jäi varmasti Iisalmen seudulle. Sven Tuuva olisi varmasti ylpeä Koljonvirran seudun menestyksestä, jos kuulisi.

Juttua korjattu kello 18.51: Teuvo Länsivuori on kolminkertainen ratamoottoripyöräilyn MM-hopeamitalisti, ei kaksinkertainen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    3. 3

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    4. 4

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    5. 5

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    9. 9

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    10. 10

      Palta: Lennonjohtoon työsulku

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    7. 7

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    8. 8

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    9. 9

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    10. 10

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    10. 10

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    11. Näytä lisää