Pohjois-Ruotsissa talot siirtyvät ja rakentuvat uusille asuinalueille. Syy massiiviseen uudisasuttamiseen Kiirunassa ja Jällivaarassa on kaivosyhtiö. Ruotsalainen kaivosyhtiö LKAB rakennuttaa tulevina vuosina Kiirunaan ja Jällivaaraan satoja pientaloja ja asuntoja niille, jotka joutuvat jättämään kotinsa kaivostoiminnan takia.
Uutiseen liitetty video on vuodelta 2015, jolloin Kiirunan muutto alkoi.
Myös monet suomalaiset talonrakentajat hyötyvät Pohjois-Ruotsin tilanteesta. Muun muassa pohjoissuomalainen Kero Hirsitalot on solminut puitesopimuksen 40 talon vuosittaisesta toimittamisesta Ruotsiin.
– Kyllähän tämä meidän kokoiselle yritykselle on vähän sama kuin lottovoitto, Kero Hirsitalojen toimitusjohtaja Jorma Mursu toteaa.
Kiirunan asukasluku on noin 23000. Se on Ruotsin pohjoisin kunta.
Kyseessä on viiden vuoden puitesopimus, jota mahdollisesti vielä jatketaan vielä siitä kymmenen vuotta eteenpäin.
– Tämän merkitys alan työllisyyteen on merkittävä, Mursu summaa.
”Tämän merkitys alan työllisyyteen on merkittävä.
Myös Muurametalot rakentaa Pohjois-Ruotsiin taloja. Elementit tehdään tehtaalla, pystytys ja katto laitetaan paikan päällä.
– Tältä vuodelta meillä on reipas kymmenen tilausta odottamassa. Pystytys on viivästynyt siksi, että pohjien teko tosin Ruotsissa on kestänyt ennakoitua pidempään, Muurametalojen hallituksen puheenjohtaja Matti Häll kertoo.
Myös Hällin mukaan tilaukset virkistävät selvästi suomalaista talonrakentamista.
Rakentamista ja siirtämistä tulee seuraavina vuosina riittämäänkin, sillä on arvioitu, että alueilta joutuu kaivostoiminnan tieltä muuttamaan noin 10 000 perhettä.
Kiirunan kirkko muuttaa arviolta vuosina 2025–2026.
”Muutamme mieheni kanssa täältä heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle.
Kaikki eivät ole talojen siirroista yhtä innoissaan kuin talotehtaat. Suomalaissyntyinen Sirkka työskentelee muutamana päivänä viikossa Jällivaarassa, poikansa omistamassa leipomo-kahvilassa. Muuten hän asuu vähän yli sadan kilometrin päässä Kiirunassa.
– Ja muutamme kyllä mieheni kanssa täältä heti pois, Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle, hän toteaa.
Caroline Mäkitaavola esitteli Kiirunan kaivoksessa vierailleille turisteille laitteistoa joulukuussa 2006.
Sirkan mielestä tunnelma molemmilla paikkakunnilla on nykyään apea. Ihmiset eivät halua sitoutua autioituville paikkakunnille, ja yritystoiminta kärsii.
– Poikanikin 27 vuotta pyörittämä leipomo jouduttiin kaivoksen tieltä viime kesänä lakkauttamaan. Kahdeksalta ihmiseltä loppui siinä työt, Sirkka kertoo.
Sirkan mielestä kaivosyhtiö sanelee paikkakunnilla tavallisten ihmisten elämän. Talonomistajat saavat korvauksensa, mutta vuokralla olevien yrittäjien ja asukkaiden tilanne on toinen.
– Poikani laskeskeli, että kun hänen on siirryttävä kaivoksen tieltä uuteen vuokra-asuntoon, vuokra nousee lähes puolella, noin 11 000 kruunuun kuukaudessa.
Ruotsalainen kaivosyhtiö LKAB rakennuttaa Kiirunaan ja Jällivaaraan satoja pientaloja ja asuntoja niille asukkaille, jotka joutuvat jättämään kotinsa kaivostoiminnan takia.
Pohjois-Ruotsin Kiiruna joutuu muuttamaan kolmisen kilometriä itään LKAB:n kaivoksen laajennuttua maan alla kohti kaupunkia. Asukkaat ymmärtävät muuton, koska kaivos on suuri työnantaja.
Artikkelia korjattu kello 12.25: Muurametalojen toimitusjohtaja on Antti Kuukkanen. Matti Häll on Muurametalojen hallituksen puheenjohtaja.