Tällaista oli arki sata vuotta sitten – ”Vuosi 1917 oli hyvin merkillinen ja absurdi”

Julkaistu:

Sata vuotta sitten ruokakaupat ammottivat tyhjyyttään, mustan pörssin kauppa rehotti ja villiruoka, tarkemmin sanoen jäkälä oli hetken hittituote.
Joulukuun 6. päivä 1917. Sota riehuu maailmalla, Venäjän keisarikunnasta irtautuva Suomi ilmoittaa, että maa on riippumaton tasavalta – ilman juhlamuodollisuuksia ja isoja lööppejä.

Miten tavalliset suomalaiset elivät poliittisten myllerrysten keskellä? Millaiselta näytti arki tasan sata vuotta sitten? Mitä maksoi maito, entä liha?

Paljon, ainakin enemmän kuin suurella osalla oli varaa maksaa. Suurempi ongelma oli kuitenkin se, ettei sitä meinannut riittää kaikille.

Itse asiassa ruuan hinta oli vuonna 1917 melkein toisarvoinen kysymys.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Paljon tärkeämpi kysymys oli, mistä ruokaa oli mahdollista edes saada. Tosin yhä harvinaisemmaksi käyvillä elintarvikkeilla oli myös yhä suurempinumeroinen hintalappu. Itse asiassa hinnat nousivat koko vuoden lähes räjähdysmäisesti.


– Vuonna 1917 ei vielä tunnettu käsitettä inflaatio. Aikalaiset puhuivat kalliista ajasta ja sitä tuo aika todella oli, historiantutkija Samu Nyström kertoo.

Tuolloin taakse olivat juuri jääneet sotatalouden kultaiset vuodet, jolloin Suomessakin oli tahkottu sotatuotteita ja tehty mittavia linnoitustöitä.

– Venäjä ajautui maaliskuun vallankumouksen jälkeen kaaokseen ja tilaukset loppuivat, vaikka sota vielä jatkui.

Elintarvikepulaa lisäsi myös maan erikoinen tuotantorakenne. On ehkä keltaisten peltomielikuviemme vastaista, että todellisuudessa Suomen leipäviljasta noin 60 prosenttia tuotiin sata vuotta sitten maan rajojen ulkopuolelta.

Tämä johtui siitä, että Suomen maatalous oli 1800-luvulla suuntautunut karjatalouteen. Voita oli riittänyt yllin kyllin vientiin. Vientituloilla tuotiin puolestaan viljaa. Näin ei oltu haavoittuvaisia katovuosille.


Elintarvikepula koetteli erityisesti kaupunkilaisia, ja maassa päätettiin siirtyä korttisäännöstelyyn huhtikuussa 1917. Kesän elintarvikelain mukana siirryttiin kansalliseen säännöstelyjärjestelmään.

Valvonnassa oli puutteita ja ruokaa oli maassa edelleen epätasaisesti. Säännöstely myös kiihotti ihmisten hamstraushaluja. Musta pörssi rehotti.

– Ongelma oli todellakin se, ettei Suomi ollut omavarainen. Maaseudulla, jossa 84 prosenttia väestöstä asui, vielä pärjättiin, mutta kaupunkilaisilla olivat ruoka-asiat huonommin. Kansalaisista 1,4 miljoonaa eli korttien varassa.

Ruoka repi siis railoa kaupunkilaisten ja maalaisten välille. Talonpojat eivät olleet kovin halukkaita luopumaan viljoistaan sota-aikaan vaurastuneille kaupunkilaisille.

Myös ruokamääristä riideltiin ja erilaiset salaliittoteoriat säännöstelyistä roihusivat. Turussa, Helsingissä ja parissa kymmenessä muussa kaupungissa syttyi muun muassa voikapinat.

– Ruoka nivoutui tiiviisti politiikkaan. Vuotta myöhemmin Juhani Ahokin otsikoi osuvasti novellinsa ”Oliko nälkä punikki”.


Kiihtyvää kauppaa ja jäkälähuumaa

Mutta entä ne elintarvikkeiden hinnat?

– Suomessa oli vuonna 1917 elintarvikkeilla viralliset hinnat, mutta niitä aika harvoin noudatettiin. Korttien kanssa käytiin kauppaa ja mustan pörssin markkinat rehottivat. Lisäksi hinnat nousivat kuukausittain.

Jotain konkretiaa voi silti tarjoilla, vaikka inflaation takia hinnat eivät kerro koko totuutta. Naudanlihan hinta kilolta oli vuonna 1917 itsenäistymisen kynnyksellä noin 2,2 markkaa, joka nykyrahaksi muutettuna on 2,6 euroa. Maidon hinta vaihteli vuoden aikana rajusti, ja maitolitran hinta oli noin 60 penniä, joka nykyrahassa mitattuna olisi noin 0,70 euroa.

– Maitopulan takia tosin myös tuotteen laatu heikkeni ja Helsingissä myytiin yleisesti keinottelijoiden vedellä jatkamaa maitoa, Nyström kertoo.

Hintoja voi suhteuttaa siihen, että esimerkiksi paperikoneen käyttäjälle luvattiin työpaikkailmoituksessa 300–375 markkaa kuukausipalkkaa.

Elintarvikkeiden lisäksi erityisesti kaupungeissa kärsittiin asuntopulasta. Jopa kellarit ja vinttikomerot otettiin Helsingissä käyttöön, mutta silti katon löytyminen pään päälle oli työn takana.

– Oikeastaan suomalainen yhteiskunta oli tuolloin arjenkin tasolla lähes romahtamispisteessä. Asuntojen lisäksi vähäinen ruoka oli kallista, eikä palkat ehtineet nousta inflaation jyllätessä. Ainoastaan ammattikunnat, jotka pystyivät itse hinnoittelemaan palkkionsa, pärjäsivät, Nyström kertoo.

Monimutkaisen säännöstelyn ohessa kehitettiin erilaisia korvikkeita.

Itse asiassa korvikeinnostus muistuttaa etäisesti nykypäivän sirkka- ja yrttihuumaa.

– Tasan tarkkaan sata vuotta sitten mietittiin konkreettisesti, että Suomen pelastaa jäkälä. Jäkälästä puhuttiin, kerättiin, kirjoitettiin valtavasti lehtijuttuja, perustettiin jäkälätyöryhmiä ja kouluihin jäkäläpäiviä. Valtion kotitalouslautakunta jakoi jäkäläreseptejä.


Jäkälä jauhettiin ja leivottiin leivän sekaan ja se jopa saatiin syödyksi. Joulukuussa 1917 innostus kuitenkin alkoi nopeasti hiipua.

– Juuri ennen joulua valmistui ravitsemustieteellinen tutkimus. Jäkälässä oli yksi merkittävä ongelma: se ei sisältänyt lainkaan kaloreita.

Nälkä nakersi empatiaa

Koska vuoden 1917–1918 poliittinen ilmapiiri oli niin kireä ja dramaattinen, aikalaisten arjen kokemukset jäivät historiantutkimuksessa pitkään taka-alalle.

– Oikeastaan vuosi 1917 on ollut hyvin merkillinen ja absurdi arjen tasolla. Silloin on pitänyt selvitäkseen hallita arjen korttipelit ja selvittää, mistä ruokaa oli mahdollista edes saada. Kilpailu ja nälkä lisäsivät empatianpuutetta ja kiristivät näin ilmapiiriä.

– Toisten yhteiskuntaryhmien asemaan oli koko ajan yhä vaikeampi eläytyä ja äärimmilleen jokapäiväisen elämän kriisi kärjistyi keväällä ja kesällä 1918, Samu Nyström toteaa.

Ruuan hinta heittelehti hurjasti



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Lähde: Samu Nyström: Poikkeusajan kaupunkielämäkerta: Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump haluaa iskeä Kiinaa uusilla tullimaksuilla – ilmoitti suunnittelevansa 10 prosentin tariffeja

    2. 2

      Yksinkertainen tarra paransi vanhusten hoitoa – näin Toyotan oppeja sovelletaan Suomessa

    3. 3

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    4. 4

      Vantaa korottaa lasten­tarhan­opettajien palkkoja – ”Ei tarvitsisi palkan takia pahoittaa mieltään”

    5. 5

      Bloomberg: ”Järkyttävä” korvaus yhtiön kuralle jättäneelle ranskalaispomolle – luopui miljoonista ministerin ärähdettyä

    6. 6

      Tänä vuonna Suomi kasvaa vauhdilla – sitten huipulta pudotaan nopeasti

    7. 7

      Valtiovarainministeriö: Suomen talouskasvu kiihtyy – ”Nyt pitäisi rakentaa puskureita”

    8. 8

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    9. 9

      Nyt se on selvitetty: näin yleistä ikäsyrjintä on Suomen työelämässä

    10. 10

      SAK ja STTK tyrmäävät hallituksen uuden suunnitelman: Ensimmänen aktiivimalli oli tähän verrattuna ”lastenleikkiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    2. 2

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    3. 3

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    4. 4

      SAK ja STTK tyrmäävät hallituksen uuden suunnitelman: Ensimmänen aktiivimalli oli tähän verrattuna ”lastenleikkiä”

    5. 5

      Yksinkertainen tarra paransi vanhusten hoitoa – näin Toyotan oppeja sovelletaan Suomessa

    6. 6

      Vantaa korottaa lasten­tarhan­opettajien palkkoja – ”Ei tarvitsisi palkan takia pahoittaa mieltään”

    7. 7

      Bloomberg: ”Järkyttävä” korvaus yhtiön kuralle jättäneelle ranskalaispomolle – luopui miljoonista ministerin ärähdettyä

    8. 8

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    9. 9

      Valtiovarainministeriö: Suomen talouskasvu kiihtyy – ”Nyt pitäisi rakentaa puskureita”

    10. 10

      Nyt se on selvitetty: näin yleistä ikäsyrjintä on Suomen työelämässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    2. 2

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    3. 3

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    4. 4

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    5. 5

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    6. 6

      Moni hoitaa taloaan huolettomasti: ”Aina ei ymmärretä, että rakenteet eivät ole ikuisia”

    7. 7

      Riita naapurin autotallista maksoi pariskunnalle 40 000 euroa

    8. 8

      Oululaisyritys pestasi 59-vuotiaan työttömän Hannun – hän on nyt 66-vuotias ja käy vieläkin töissä

    9. 9

      Suomen peltoja uhkaa katastrofi: ”Julmin mahdollinen” sää vie jopa neljänneksen sadosta

    10. 10

      Suomi irtisanoo verosopimuksensa Portugalin kanssa

    11. Näytä lisää