Ohut lumikerros peittää UPM:n lupaehtojen vastaisten metsähakkuiden jäljet Mikkelin Kuomiokoskella Etelä-Savossa, mutta armollisen lumipeitteen alla maisema on kuin Talin-Ihantalan taistelun jäljiltä.
UPM:n marraskuussa käynnistämät luvattomat metsähakkuut rantakaava-alueella luonnonkauniin Kallaveden partaalla on saanut alueen loma-asukkaat raivoihinsa. Asiasta kertoi ensin Iltalehti marraskuun 22. päivänä.
Mikkelin kaupunki puolestaan on tehnyt poliisille tutkintapyynnön maisematyöluvan vastaisista hakkuista, jotka metsäjätti kaiken kukkuraksi aloitti ennen kuin maisematyölupa oli saanut lainvoiman.
Poliisi ei vielä ole tehnyt päätöstä esitutkinnan aloittamisesta.
Metsänhakkuun jäljiltä maisema on kuin sotatanner. Katja Häkän käsi osoittaa lähivirkistysalueelle, joka oli merkitty kaavaan rantatonttien suojaksi.
– Meille tieto hakkuista tuli täytenä järkytyksenä. Miten vastuullisuudellaan kehuva iso metsäyhtiö voi olla noudattamatta mitään kaavoituksia, lakeja, asetuksia tai viranomaispäätöksiä, espoolainen Katja Häkkä puuskahtaa.
Heidän perheellään on loma-asunto runnellun metsämaiseman tuntumassa.
– Hankimme tämän paikan nimenomaan kauniin maiseman ja rauhallisuutensa takia juuri siksi, että tontin suojaksi oli rantakaavassa merkitty lähivirkistysalue. Nyt sekin on tuhottu. Ja UPM pahoittelee tapahtunutta twitter-viestillä. Silläkö se luulee asian kuittaantuvan.
Maanomistaja haki alueelle Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta maisematyölupaa syyskuussa, sillä rantakaava-alueella maisemaa muokkaavia töitä ei saa tehdä ilman lupaa. Maanomistaja oli tehnyt puukauppasopimuksen UPM Metsän kassa.
Oikealla näkyvä tontin ranta säästyi hakkuulta, kun Johanna Panula sattui olemaan perheen loma-asunnolla ja kävi metsäkoneen eteen. Vasemmalla kauempana olevalla rantakaavatontilla kävi sitä vastoin lähes täystuho.
Rakennusvalvonta kuuli laajasti seudun loma-asukkaita ja myönsi luvan tiukoin reunaehdoin. Lähivirkistysalueella se salli vain mahdollisimman kevyet hakkuut ja ranta-alueet tuli jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle.
Asiaa Mikkelin kaupungilla hoitavaa rakennustarkastaja Juha Häyristä UPM:n menettely harmittaa.
– Harmittaa ja turhauttaa. Teimme mielestämme maisemaluvan kanssa huolellisen työn, jonka tuloksen loma-asukkaatkin olivat valmiit hyväksymään, mutta luvan saaja ei sitä kunnioittanut. Ymmärrän hyvin ihmisten suuttumuksen.
Häyrinen muistuttaa hallintolain periaatteesta, jonka mukaan kansalaisten on voitava luottaa viranomaisten päätöksiin.
– Miten he voivat luottaa päätöksiimme, jos luvan saaja ei lupaehtoja noudata.
Lähivirkistysalue ennen ja nyt. Loma-asunnoille johtavan tien molemmin puolin on nyt hakattu lähivirkistysalue. Se oli tarkoitettu rantatonttien suojaksi metsänhakkuilta.
Maisematyölupa ei ollut vielä lainvoimainen, kun loma-asunnollaan sattumalta ollut espoolainen Johanna Panula heräsi aamulla siihen, kun metsäkone kaatoi puustoa aivan heidän tonttinsa tuntumassa.
– Menin paikalle. Metsäkone oli jo tontillamme, mutta ei ehtinyt kaataa siltä puita. Sanoin kuskille, että tästä ette tule. Tässä on tonttimme raja. Kone jatkoi töitään kauempana.
Ellei Johanna Panula olisi sattumalta ollut perheen loma-asunnolla, maisema kuistilta saattaisi olla avarampi. Tonttipuut hän ennätti pelastaa käymällä metsäkoneen eteen. Kone oli jo tontin puolella.
Panula soitti välittömästi rakennusvalvontaan, joka keskeytti työt. Mutta pahin oli jo tapahtunut. Lähivirkistysalueen kulma ja viereinen rakentamaton tontti oli aukkohakattu rantaan saakka.
– Maisema on mennyt pitkäksi aikaa. Se tekee minut hyvin surulliseksi. Itkin monta päivää hakkuun jäljet nähtyäni, Panula kertoo.
Paitsi että luvaton metsänhakkuu aiheuttaa mielipahaa, se vaikuttaa alueella olevien kiinteistöjen arvoon. Lähimmät loma-asukkaat harkitsevatkin vakavasti vaativansa metsäyhtiöltä rahallista korvausta kiinteistöjensä arvonalennuksesta.
– Tuskin kukaan rakasta paikkaansa mielellään myy, mutta jos sellainen asia eteen tulisi, niin kuka runneltua maisemaa ostaisi ja millä hinnalla, Panula miettii.
UPM Metsän lupaehtojen vastainen hakkuu ulottui Mikkelin Ristiinan Kallaveden rantaan saakka, vaikka rantapuut oli maisematyöluvassa määrätty säästettäväksi. Sama maisema ennen ja jälkeen luvanvastaisten hakkuiden.
Poliisi ei ole vielä aloittanut esitutkintaa hakkuista. Rikoskomisario Harri Kääpä Itä-Suomen poliisista Mikkelistä sanoo, että ennen kuin poliisi arvioi esitutkinnan tarpeen, se haluaa tutustua kaupungin UPM:ltä vaatimaan selitykseen. Asian tässä vaiheessa tutkinnanjohtaja on vielä varovainen sanomisissaan.
– Näyttää kuitenkin siltä, että alueella on rikottu lakia, kun on menty hakkaamaan metsää ennen maisematyöluvan voimaan tuloa.
Katja Häkkä mökkitiellä. Vasemmalla myynnissä oleva rakentamaton tontti, oikealla lähivirkistysalue. Maisema metsänhakkuun jäljiltä kuin Tali-Ihantalassa kesällä 1944. Lumi antaa näkymälle nyt armollista suojaansa.
UPM: Inhimillinen virhe, anteeksi
Maisematyölupaehtojen vastaisten hakkuiden tultua julkisuuteen UPM pidättäytyi ensin kommentoimasta niitä millään tavalla, koska viranomaistutkimukset ovat kesken.
Muutaman päivän kuluttua yhtiö kuitenkin pahoitteli hakkuita twitter-viestillään. ”Mikkelissä tekemämme ranta-alueen hakkuun taustalla on inhimillinen erehdys. Olemme pahoillamme tapahtuneesta. #anteeksi ”, UPM viestitti.
Saman tunnustaa Ilta-Sanomille myös UPM Metsän metsäasiakaspäällikkö Mika Wahlman. Hänen mukaansa maanomistajan kanssa oli sopimus hakkuista. Oikeastaan luvan ehtoja ei ollut huomattu lukea.
Wahlmanin mukaan yhtiö ottaa virheestään täyden vastuun.
– Hakkuualue on tutkittu, kuinka paljon on oltu kaava-alueella. On myös jo pohdittu, kuinka alue maisemoidaan ja jälkihoidetaan. Tulemme antamaan asiasta kaupungin vaatiman selvityksen.
Wahlmanin mukaan alueen maanomistaja ei ole esittänyt yhtiölle vaatimuksia.
Hintapyyntö 129 000 euroa. Kallaveden ranta mäenkumpareen takana.
Rantakaava-alueen omistaa yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka toimialana rekisteritiedoissa on puunkorjuu. Hän ei suostunut kommentoimaan hakkuita Ilta-Sanomille millään tavalla.
Maanomistaja ei myöskään suostunut arvioimaan aukkohakkuun vaikutusta alueella myynnissä olevan rantatontin arvoon. Ainakin viikonvaihteessa kaunis, mäntypuita kasvanut luksustontti oli vielä myynnissä mikkeliläisellä kiinteistönvälittäjällä. Hintapyyntö 1,7 hehtaarin tontista oli 129 000 euroa.
Kiivaimpaan venäläisten loma-asuntobuumin aikaan sama maanomistaja tarjosi alueelta myyntiin koko 68 hehtaarin tilaa ”paikkana omalle datshalle”. Hintapyyntö tilasta tuolloin oli 1,7 miljoonaa euroa.
Uutista muokattu kello 12.18: Lisätty maininta siitä, että Iltalehti kertoi asiasta ensin.
