Porakaivo olisi tullut kalliiksi: Jari säästi tuhansia euroja ja asensi maalämpöputket naapurin peltoon - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Porakaivo olisi tullut kalliiksi: Jari säästi tuhansia euroja ja asensi maalämpöputket naapurin peltoon

Porakaivo on iso investointi maalämpöpumpun hankinnassa. Sille on kuitenkin vaihtoehto.

Jari Pussilan omakotitalo lämpenee naapurin pellolta otettavalla maalämmöllä.

2.12.2017 7:20

Liminkalainen Jari Pussila esittelee tyytyväisenä omakotitalon taakse pellolle asennettuja maalämpöputkistoja ja varaston nurkassa seisovaa maalämpöpumppua. Kolme vuotta sitten toteutettu lämmitysjärjestelmän vaihto on ollut taloudellisesti kannattavaa.

Toistaiseksi lämpöyksikkö on toiminut virheettömästi. Tupoksella sijaitsevan omakotitalon lämmityskustannukset ovat pienentyneet pelletin ja sähkön 2 500 eurosta maalämmön 1 300–1 400 euroon vuodessa.

Pussilan mielestä maalämpöön sijoittaminen on ollut hyvä ratkaisu. Hän uskoo, että pellolle asennettu maakeruuputkisto ja maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin 6–7 vuodessa.

– Maalämpö oli meille vallan mainio ratkaisu. Säästämme lämmityskuluissa ja varsinkin vaivassa, sillä edellinen lämmitysmuoto oli pelletti, jonka kuljettaminen ja kantaminen kävi kunnon päälle, hän toteaa.

Lämpöpumppuasiantuntija Jussi Kortesalmi ja omakotiasuja Jari Pussila tarkistavat maalämpöpumpun toimintaa.

Maalämpöpumpun elinikä on useimmiten noin 20 vuotta. Maalämmön kompressorit kestävät useimmiten yli 10 vuotta. Noin puolet uuden omakotitalon rakentajista valitsee lämmitysratkaisuksi maalämmön.

Maalämpö otetaan yleisimmin joko porakaivosta tai pintamaahan asennetusta vaakaputkistosta. Jos tontti sijaitsee sopivasti vesistön äärellä, voidaan lämpö ottaa myös vedestä.

 Maapiiri on yleensä 2 500–4 000 euroa edullisempi kuin kaivo.

Vaakaputkiston puolesta puhuu hinta. Putkien asentaminen noin metrin syvyyteen on edullisempaa kuin kaivon poraaminen. Kosteasta savimaasta saadaan enemmän lämpöä kuin hiekkamaasta. Kivinen maaperä ei sovellu vaakaputkistolle hyvin, sillä roudan liikuttamat kivet saattavat vaurioittaa putkistoa.

– Maapiiri on yleensä 2 500–4 000 euroa edullisempi kuin kaivo. Tupoksen alueella porakaivon tekeminen on haastavaa, johtuen maavaipan paksuudesta. Hintaeroa olisi kertynyt vielä enemmän, selvittää lämpöpumppuasiantuntija Jussi Kortesalmi LämpöYkkönen Oy:stä.

Porakaivon tekemisen pääsääntö on, että mitä pehmeämpää maa on, sitä kalliimmaksi pumppuprojekti tulee. Kallion poraaminen on huomattavasti halvempaa kuin maahan poraaminen.

400 metriä putkea kahdessa päivässä

Pussilan perhe muutti Limingan Tupokselle 12 vuotta sitten. Hirsirakenteista taloa lämmitettiin alun perin puulla, pelletin vuoro tuli vuonna 2007.

– Pellettiä käytimme 13 säkkiä vuodessa. 500 kilon säkkien siirteleminen ja pelletin lapioiminen sai kuitenkin miettimään muita ratkaisuja, Pussila kertaa lämmitysjärjestelmän vaihtamisen aikoja.

Maalämmön kannalle perhe päätyi sen helppouden vuoksi. Kun naapuri vielä lupasi asentaa putkistot pellolle, ettei pihaa tarvitse kaivella, asia oli sillä selvä.

– Putkistoa on 400 metriä. Ne lähtevät tuosta varaston nurkasta suoraan pellolle 200 metriä ja takaisin. Asennus vei kaksi päivää, Pussila näyttää pellon laidassa.

Porakaivo sopii hyvin pienemmällekin tontille.

Oulun seudulla maalämpöä otetaan yhtä paljon pora­kaivoista kuin maa­piireistäkin. Valinta­perusteena on usein perus­kallion sijainti­syvyys.

– Oulun seudulla perus­kallio on syvällä. Esimerkiksi Limingan, Tyrnävän, Muhoksen ja Haukiputaalla tietyillä alueilla kaivon poraus on haastavaa, siksi maakeruuputkien asentaminen on käytännöllisempää ja edullisempaa, Kortesalmi sanoo.

Maakeruuputket eivät ole hyvä vaihtoehto, mikäli maaperässä on runsaasti kiviä. Roudan liikuttelemat kivet saattavat vaurioittaa putkistoa. Savinen maaperä soveltuu maakeruuputkille paremmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?