Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

Julkaistu:

Ketkä yksityiset omistavat eniten Suomen vihreää kultaa? Taloussanomien keräämistä tiedoista käy ilmi, keillä on suurimmat metsäomistukset ja paljonko puuta pitää olla että sillä elää.
Suomen metsillä on yli 600 000 omistajaa, mutta harva elää yksin puusta – edes suurimmat metsänomistajat. Sadan suurimman metsänomistajan lista paljastaa, että suuret metsänomistajat ovat usein yrittäjiä ja yritysjohtajia.

Metsätilojen hoitajista vain joka neljäs on nainen. Vihreän kansallisomaisuuden top 100 -listan huipulla on kuitenkin nainen, Lontoossa kirjoilla oleva lakifirman osakas Anna Huilaja.


Huilaja omistaa metsää 8 160 hehtaaria, suunnilleen Kehä I:n sisäänjäävät suur-Helsingin alueen, saaret pois lukien (katso havainnekuva).

Kakkosena on tunnettu pohjois­karjalainen liikemies Yrjö Laakkonen. Hänellä on 7 330 hehtaarin metsä­omistus. Perhe tunnetaan auto­kaupasta ja kirjapaino- ja kiinteistö­omistuksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Luvut käyvät ilmi Suomen Metsä­keskuksen Talous­sanomille toimittamista tiedoista, jotka pohjaavat Maanmittaus­laitoksen kiinteistö­rajakanta-aineistoon.

Suurimpien metsänomistajien aineistosta uutisoi ensimmäisenä Metsälehti.

Kymmenen kärkeen mahtuu vielä toinenkin nainen, Irma Harvia, joka on kolmanneksi suurimman metsän­omistajan Pertti Harvian puoliso. Muuramelaisen kiuas­perheen yhteen­laskettu yksityinen metsä­varallisuus on Suomen suurin, 10 080 hehtaaria.

Ei kartanoa ilman metsää, kartanonomistajia listalla ovat Laakkosen ohella muun muassa Albert Grotenfelt Joroisissa ja Ilkka Brotherus Hausjärvellä. Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin Thomas-pojalla, joka omistaa Joensuun kartanon, on metsää 1 810 hehtaaria.

Suurmetsänomistajia ovat myös hallitusammattilainen Harri Suutari ja ammattimetsänhoitaja Ari Vastamäki.

 

Minusta aina on hyvä aika omistaa metsää. Ari Vastamäki

Vastamäellä on 4 080 hehtaaria metsää, joka on pääosin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mänty on pääpuulaji.

– Metsät olen itse ostanut ja käyttänyt niihin myös pankkirahoitusta. Tavoitteena on yhä kasvattaa metsäpinta-alaa ja harjoittaa aktiivista ja monipuolista metsätaloutta. Hakkuut tehdään ajallaan, ja metsänhoitotöistä ei tingitä, Vastamäki kertoo.

– Olen perustanut myös suurehkon yksityisen suojelualueen, koska luontoarvot, hyvät riista- ja kalakannat ovat itselleni tärkeitä.

Vastamäki kertoo, että puukauppatilanne ei ole ollut Pohjois-Suomessa kovinkaan hyvä varsinkaan kuitupuussa Stora Enson Kemijärven sellutehtaan alasajon jälkeen. Nyt kiinalaiset kaavailevat alueelle uutta tehdasta.

– Toivottavasti alueelle syntyy uutta puunjalostuskapasiteettia. Puun olen kuitenkin aina saanut myytyä, mistä kiitos puun ostajille. Markkinatalous määrittelee hinnan. Alhainen korkotaso kenties houkuttelee nyt metsän ostamiseen, mutta minusta aina on hyvä aika omistaa metsää.


Paljonko metsää pitää olla, että pääsee edes keskituloiseksi?

Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila sanoo, että tulot riippuvat paljon siitä, missäpäin Suomea metsät ovat. Pohjoisessa hehtaari tuottaa huomattavasti vähemmän kuin etelässä.

Uotila teki laskelman, paljonko tilakoon oli oltava viime vuonna, että se tekee samaa liiketulosta kuin suomalaisten keskimääräiset tulot ennen veroja (vuonna 2015).

Itä-Suomessa riitti 165 hehtaaria ja Länsi-Suomessa 203 hehtaaria. Oulusta ja Kainuun korkeudelta pohjoiseen metsää pitää olla jo reilusti enemmän eli 694 hehtaaria, jotta pääsee keskituloille.

– Puun reaalihintojen kehitys ei ole ollut kovin hyvä, vaikka tänä vuonna on ollut vähän nousua. Vahvoilla puuntuotantoalueilla kysyntä on ollut parasta, ja kuusisahatavaralla hyvä menekki. Pohjoisessa hinnat notkahtivat viime vuonna, kun varsinkin mäntypuusta on ollut paljon tarjontaa, Uotila kertoo.

Yksityiset henkilöt omistavat 61 prosenttia, eli reilut 12 miljoonaa hehtaaria Suomen metsämaasta. Valtion metsiä on noin viisi miljoonaa eli neljäsosa pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsää on myös yhtiöillä, osakkailla yhteismetsänä, kunnilla ja seurakunnilla.

Metsäomistus on hyvin pirstaloitunutta (katso kuva alla). Alle 20 metsähehtaarin tiloja on 60 prosenttia, ja yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia, niiden osuus metsäalasta oli lähes 30 prosenttia. 40 % metsänomistajista asuu tilalla.

– Puuntuotannon ja metsäteollisuuden näkökulmasta se ei ole hyvä asia. Mutta jos ajattelee metsien monimuotoisuuden kannalta, niin voi olla ihan hyväkin, että välissä on metsää, jonka omistajat ovat unohtaneet, Uotila huomauttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Eläkeikä nousi juuri – näillä ehdoilla voit yhä päästä eläkkeelle 63-vuotiaana

    2. 2

      Iskikö Kardashian-kirous? Kylie Jennerin yksi tviittaus romahdutti Snapchatin arvosta yli miljardin

    3. 3

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    4. 4

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    5. 5

      Bernerin kritisoitu väyläyhtiö haudattiin – työryhmältä uusi ehdotus teiden rahoittamiseen

    6. 6

      EKP varoittaa: Pohjois-Korean tukemisesta syytetty pankki on vaarassa kaatua

    7. 7

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    8. 8

      Nyt puhuu Suvi Lindénin veli ja liikekumppani: ”Ihan hyvällä asialla tässä ollaan”

    9. 9

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    10. 10

      Vakava sairaus pysäytti hotellinomistaja Katriina Pilppulan työt: ”Oli järkyttävä ajatus, etten voisi enää koskaan palata töihin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Eläkeikä nousi juuri – näillä ehdoilla voit yhä päästä eläkkeelle 63-vuotiaana

    2. 2

      Iskikö Kardashian-kirous? Kylie Jennerin yksi tviittaus romahdutti Snapchatin arvosta yli miljardin

    3. 3

      Headhunter varoittaa koodareita: CV-keräilijät vaanivat LinkedInissä – osaava tekijä tienaa pk-seudulla 5000–7000 e/kk

    4. 4

      Nyt puhuu Suvi Lindénin veli ja liikekumppani: ”Ihan hyvällä asialla tässä ollaan”

    5. 5

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    6. 6

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    7. 7

      Vakava sairaus pysäytti hotellinomistaja Katriina Pilppulan työt: ”Oli järkyttävä ajatus, etten voisi enää koskaan palata töihin”

    8. 8

      Bernerin kritisoitu väyläyhtiö haudattiin – työryhmältä uusi ehdotus teiden rahoittamiseen

    9. 9

      EKP varoittaa: Pohjois-Korean tukemisesta syytetty pankki on vaarassa kaatua

    10. 10

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    3. 3

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    4. 4

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    5. 5

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    6. 6

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    7. 7

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    8. 8

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    9. 9

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    10. 10

      Aktiivimallin ensimmäinen leikkuri lähestyy: 5 tapaa välttää tuen vähennys

    11. Näytä lisää