Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

Julkaistu:

Ketkä yksityiset omistavat eniten Suomen vihreää kultaa? Taloussanomien keräämistä tiedoista käy ilmi, keillä on suurimmat metsäomistukset ja paljonko puuta pitää olla että sillä elää.
Suomen metsillä on yli 600 000 omistajaa, mutta harva elää yksin puusta – edes suurimmat metsänomistajat. Sadan suurimman metsänomistajan lista paljastaa, että suuret metsänomistajat ovat usein yrittäjiä ja yritysjohtajia.

Metsätilojen hoitajista vain joka neljäs on nainen. Vihreän kansallisomaisuuden top 100 -listan huipulla on kuitenkin nainen, Lontoossa kirjoilla oleva lakifirman osakas Anna Huilaja.


Huilaja omistaa metsää 8 160 hehtaaria, suunnilleen Kehä I:n sisäänjäävät suur-Helsingin alueen, saaret pois lukien (katso havainnekuva).

Kakkosena on tunnettu pohjois­karjalainen liikemies Yrjö Laakkonen. Hänellä on 7 330 hehtaarin metsä­omistus. Perhe tunnetaan auto­kaupasta ja kirjapaino- ja kiinteistö­omistuksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Luvut käyvät ilmi Suomen Metsä­keskuksen Talous­sanomille toimittamista tiedoista, jotka pohjaavat Maanmittaus­laitoksen kiinteistö­rajakanta-aineistoon.

Suurimpien metsänomistajien aineistosta uutisoi ensimmäisenä Metsälehti.

Kymmenen kärkeen mahtuu vielä toinenkin nainen, Irma Harvia, joka on kolmanneksi suurimman metsän­omistajan Pertti Harvian puoliso. Muuramelaisen kiuas­perheen yhteen­laskettu yksityinen metsä­varallisuus on Suomen suurin, 10 080 hehtaaria.

Ei kartanoa ilman metsää, kartanonomistajia listalla ovat Laakkosen ohella muun muassa Albert Grotenfelt Joroisissa ja Ilkka Brotherus Hausjärvellä. Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin Thomas-pojalla, joka omistaa Joensuun kartanon, on metsää 1 810 hehtaaria.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurmetsänomistajia ovat myös hallitusammattilainen Harri Suutari ja ammattimetsänhoitaja Ari Vastamäki.

 

Minusta aina on hyvä aika omistaa metsää. Ari Vastamäki

Vastamäellä on 4 080 hehtaaria metsää, joka on pääosin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mänty on pääpuulaji.

– Metsät olen itse ostanut ja käyttänyt niihin myös pankkirahoitusta. Tavoitteena on yhä kasvattaa metsäpinta-alaa ja harjoittaa aktiivista ja monipuolista metsätaloutta. Hakkuut tehdään ajallaan, ja metsänhoitotöistä ei tingitä, Vastamäki kertoo.

– Olen perustanut myös suurehkon yksityisen suojelualueen, koska luontoarvot, hyvät riista- ja kalakannat ovat itselleni tärkeitä.

Vastamäki kertoo, että puukauppatilanne ei ole ollut Pohjois-Suomessa kovinkaan hyvä varsinkaan kuitupuussa Stora Enson Kemijärven sellutehtaan alasajon jälkeen. Nyt kiinalaiset kaavailevat alueelle uutta tehdasta.

– Toivottavasti alueelle syntyy uutta puunjalostuskapasiteettia. Puun olen kuitenkin aina saanut myytyä, mistä kiitos puun ostajille. Markkinatalous määrittelee hinnan. Alhainen korkotaso kenties houkuttelee nyt metsän ostamiseen, mutta minusta aina on hyvä aika omistaa metsää.


Paljonko metsää pitää olla, että pääsee edes keskituloiseksi?

Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila sanoo, että tulot riippuvat paljon siitä, missäpäin Suomea metsät ovat. Pohjoisessa hehtaari tuottaa huomattavasti vähemmän kuin etelässä.

Uotila teki laskelman, paljonko tilakoon oli oltava viime vuonna, että se tekee samaa liiketulosta kuin suomalaisten keskimääräiset tulot ennen veroja (vuonna 2015).

Itä-Suomessa riitti 165 hehtaaria ja Länsi-Suomessa 203 hehtaaria. Oulusta ja Kainuun korkeudelta pohjoiseen metsää pitää olla jo reilusti enemmän eli 694 hehtaaria, jotta pääsee keskituloille.

– Puun reaalihintojen kehitys ei ole ollut kovin hyvä, vaikka tänä vuonna on ollut vähän nousua. Vahvoilla puuntuotantoalueilla kysyntä on ollut parasta, ja kuusisahatavaralla hyvä menekki. Pohjoisessa hinnat notkahtivat viime vuonna, kun varsinkin mäntypuusta on ollut paljon tarjontaa, Uotila kertoo.

Yksityiset henkilöt omistavat 61 prosenttia, eli reilut 12 miljoonaa hehtaaria Suomen metsämaasta. Valtion metsiä on noin viisi miljoonaa eli neljäsosa pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsää on myös yhtiöillä, osakkailla yhteismetsänä, kunnilla ja seurakunnilla.

Metsäomistus on hyvin pirstaloitunutta (katso kuva alla). Alle 20 metsähehtaarin tiloja on 60 prosenttia, ja yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia, niiden osuus metsäalasta oli lähes 30 prosenttia. 40 % metsänomistajista asuu tilalla.

– Puuntuotannon ja metsäteollisuuden näkökulmasta se ei ole hyvä asia. Mutta jos ajattelee metsien monimuotoisuuden kannalta, niin voi olla ihan hyväkin, että välissä on metsää, jonka omistajat ovat unohtaneet, Uotila huomauttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    2. 2

      1,4 miljardin investointi Aasiaan on Nesteen historian suurin – ”Tulemme olemaan se, joka johtaa muutosta”

    3. 3

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    4. 4

      Joulupostimerkin hinta melkein kaksinkertaistui 10 vuodessa – Postijohtaja: ”Sähköposti on halvin tapa lähettää joulukortti”

    5. 5

      Luke: Tällaiset ovat Suomen lähivuosien hiilinielut – Luonnonsuojeluliitto suhtautuu epäilevästi

    6. 6

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Talous- ja sijoitusnäkymät ovat kymmeneen vuoteen kehnoimmat

    8. 8

      Amazon perustaa datakeskusalueen Ruotsiin

    9. 9

      Aktia: Suomen talous heikkeni syksyllä – ennuste huononi selvästi

    10. 10

      Jarin ja Arin jätti­rekka Kenworth VW900A sai kylkiinsä 10 800 valoa – yli 20 vuotta vanha ilmiö Suomeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    3. 3

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    4. 4

      Eikö veronpalautus tullut tilille? Verottaja: 22 000 suomalaista sai rahat vasta iltapäivällä

    5. 5

      Puolustus­voimat ostaa uusia koti­maisia kenttä­radioita

    6. 6

      Jarin ja Arin jätti­rekka Kenworth VW900A sai kylkiinsä 10 800 valoa – yli 20 vuotta vanha ilmiö Suomeen

    7. 7

      Kaikkien aikojen suurimmat veronpalautukset pamahtivat tileille – katso tästä miten suomalaiset maksavat veronsa

    8. 8

      Kommentti: Joulupukkiralli peruttu – onneksi sijoittajilla on uusi juhannus

    9. 9

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Talous- ja sijoitusnäkymät ovat kymmeneen vuoteen kehnoimmat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alle 3 euron kulutuksesta 95 euron lasku – multialaiselta Matilta paloi käämi, kun sähkö­yhtiö muisti kirjeellä

    2. 2

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    4. 4

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    5. 5

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    6. 6

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    7. 7

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    8. 8

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    9. 9

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    10. 10

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    11. Näytä lisää