Tutkija: Ongelmapelaaja repii rahaa sieltä mistä saa – kerjää, varastaa, kerää pulloja ja kavaltaa työpaikalta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija: Ongelmapelaaja repii rahaa sieltä mistä saa – kerjää, varastaa, kerää pulloja ja kavaltaa työpaikalta

Kun pelaaminen riistäytyy käsistä, voitosta voi tulla suurin tappio.

9.11.2017 16:02

Peliongelmat ovat osa jo yli 120 000 suomalaisen rahapelaajan todellisuutta. Valtaosan ongelmista aiheuttavat ne kauppoihin, kioskeihin ja muihin arkisiin paikkoihin sijoitetut 18 000 rahapeliautomaattia. Vuosina 2011–2015 riskipelaajien osuus kasvoi Suomessa 11 prosentista 15 prosenttiin. Viidennes maamme rahapelituloista tulee heiltä.

Peliklinikalla työskentelevän tutkija Maria Heiskasen pian tarkastettava väitöskirja ongelmapelaajista pureutuu etenkin rahapeleihin koukkuun jääneiden keinoihin hankkia rahaa sekä talousvaikeuksiin ja niistä selviämiseen. Keinoihin ja selviytymiseen vaikuttavat suuresti pelaajan sosioekonominen tausta ja kuten pelaajien taustat, myös keinot hankkia rahaa ovat moninaiset.

Tutkija Maria Heiskasen väitöskirja käsittelee ongelmapelaajien keinoja hankkia rahaa ja selviytyä vaikeuksistaan. Suomessa ongelmapelaajia on jo yli 120 000.

Runsaaseen pelaamiseen yhdistyy huono-osaisuutta, mutta moni ongelmapelaaja on hyvin toimeentuleva. Vakavat peliongelmat koskettavat niin miehiä kuin naisia, sekä nuoria että ikäihmisiä.

Kuten ennestään tiedetään, myös Heiskasen tutkimuksessa selvä enemmistö peliongelmasta kärsivistä on kuitenkin miehiä. Heitä oli 17 haastateltavasta 12. Peliklinikan avohoidon asiakkaista kolme neljännestä on miehiä.

Niin Peliklinikan asiakkaista kuin tutkimuksessa haastatelluista miehistäkin monet ovat työssä käyviä, melko nuoria, perheellisiä miehiä, jotka menestyvät työelämässä hyvin.

– Kun pelaaminen alkaa olla liiallista, raha ottaa erilaisia rooleja pelaajan arjessa. Kun rahaa menee pelaamiseen yhä enemmän, se aiheuttaa puutteita muualla elämässä, jota täytyy alkaa paikata. Jos on hyvä työpaikka ja säännölliset tulot, on mahdollisuus saada esimerkiksi isompia lainoja ja sitä kautta velkaantua lisää, Heiskanen kuvailee.

 Jos on hyvä työpaikka ja säännölliset tulot, on mahdollisuus saada esimerkiksi isompia lainoja ja sitä kautta velkaantua lisää.

Tällaisilla pelaajilla on mahdollisuus myös käyttää omaisuuttaan lainojen vakuutena tai he saattavat myydä omaisuuttaan.

– Tätä kautta taloudelliset menetykset voivat olla todella isoja.

Käytössä äärimmäisiäkin keinoja

Tutkimuksessa selvisi, että ongelmapelaajat voivat sortua erittäin kyseenalaisiin ja epätoivoisiinkin keinoihin rahoittaakseen pelaamistaan.

– Monet olivat varastaneet rahaa läheisiltään tai töistä. Oli kerätty pulloja ja jopa kerjätty kadulla. Oli myös tehty veropetoksia ja käytetty jonkun läheisen luottokorttia, Heiskanen kertoo.

Heiskanen sanoo, että jos ongelmapelaajalla on pääsy esimerkiksi työpaikkansa rahoihin, pelaaja saattaa sortua kavaltamaan rahaa työnantajaltaan. Jälkikäteen pelaajat ovat olleet epäuskoisia omaan käytökseensä.

– Usein ongelmapelaajat kertovat, että heillä on erillinen pelaajaminä, joka on päätynyt näihin tekoihin.

Moni aloittanut jo lapsena

Heiskasen tutkimusta varten haastattelemien ongelmapelaamisesta kärsivien ihmisten taustat vaihtelevat laidasta laitaan. Tämä kertoo siitä, että peliongelma voi iskeä keneen tahansa.

– Osa heistä oli töissä ja osa myös johtavassa asemassa, osa oli esimerkiksi työkyvyttömyys­eläkkeellä tai eläkkeellä. Jotkut olivat opiskelijoita, Heiskanen kertoo.

Joillekin tutkimuksessa haastatelluille pelaamisen aiheuttamat talousvaikeudet olivat lähinnä maksamattomia laskuja. Suurin osa heistä oli kuitenkin velkaantunut ongelmaksi saakka.

 Pelaamisen aloittaminen hyvin nuorena on yksi riskitekijöistä pelaamisen kehittymisessä ongelmaksi.

Monet pelaajista olivat aloittaneet pelaamisen jo hyvin varhain, osa lapsena vanhempiensa seurassa. Varsinkin nuorten miesten kohdalla yhdistävä tekijä oli kaveripiiri, jossa harrastettiin esimerkiksi pokerin pelaamista.

– Pelaamisen aloittaminen hyvin nuorena on yksi riskitekijöistä pelaamisen kehittymisessä ongelmaksi, Heiskanen sanoo.

Voitosta tulee pahin tappio

Heiskasen haastattelemat pelaajat kertovat, että onnenkantamoiset – pienet ja isot – ovat saaneet heidät jatkamaan pelaamista. Voitto on tekijä, minkä vuoksi pelaaminen lisääntyy.

– Kun pelaaminen on jo kehittynyt ongelmaksi ja vaikeuksia tullut, pelaaja alkaa helposti ajatella, että pelaamalla saadun voiton avulla veloista voi selvitä.

Pienet voitot vahvistavat ongelmapelaajan uskoa siihen, että isompikin voitto tulee ennen pitkää ja pelaamalla on mahdollista selviytyä talousvaikeuksista.

– Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Jos voitto tulee, se laitetaan hyvin nopeasti takaisin peleihin, toteaa Heiskanen.

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan reilu viidennes Suomen rahapelituloista tulee ongelmapelaajilta. Heiskasen tutkimuksestaan ja Peliklinikalta saamansa kokemuksen mukaan yksi parhaimmista keinoista ottaa rahapelihaitat haltuun olisi pakollinen tunnistautuminen kaikissa Veikkauksen peleissä – sekä verkossa että pelipisteillä. Lisäksi pelaajalla pitäisi olla mahdollisuus asettaa pelaamiselleen tappiorajat ja halutessaan estää pelaaminen kokonaan.

– Ongelmapelaamisen ehkäisemistä pohdittaessa ja palveluita kehitettäessä pitäisi asiaa ajatella myös rahan kautta. Ongelma pitäisi liittää pelaajien talousosaamiseen ja talousasioiden ymmärryksen kasvattamiseen, Heiskanen lisää.

THL:n ministeriön alaisuudessa toiminut työryhmä ottaisi haittojen kaitsemisessa lisäksi mallia Norjasta, jossa rahapeliautomaatit poistettiin kaupoista vuonna 2007. Työryhmä luovutti raporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) keskiviikkona. Ehdotus liittyy tulevaan arpajaislain muutostyöhön. Rahapelipolitiikan tavoitteena on arpajaislain mukaan peliongelmien vähentäminen.

Heiskasen väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa joulukuussa.

Apua liialliseen pelaamiseen saa: www.peliklinikka.fi / www.peluuri.fi ja Peluurista 0800 100 101 (ark. 12-18).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?