Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

Kiinan talouden huiman loikan taustalla on monta tekijää ja tarinaa, tuore kirja osoittaa. Kiinan pitäisi monen asiantuntijan mielestä muuttaa nykyistä talousmalliaan, jotta kriisiltä vältyttäisiin.

Piensijoittajat vastaavat valtaosasta Shanghain pörssin vaihdosta.

16.10.2017 15:06

Shanghailainen Jia on yksi lukuisista kiinalaisista eläkeläisistä, jotka harrastavat osakesijoittamista. Hän on sijoittanut rahojaan osakemarkkinoille parinkymmenen vuoden ajan.

Runsaat kaksi vuotta sitten kesäkuussa Kiinan osakekupla puhkesi, ja kurssit romahtivat 40 prosenttia kymmenessä viikossa. Seuraavan vuoden tammikuussa Shanghain pörssin pääindeksi rojahti syvemmin kuin kertaakaan sitten syyskuun 2008, jolloin finanssikriisi iski. Jälkimmäinen shokki johti siihen, että Jian osakkeiden arvosta pyyhkiytyi noin 110 000 euroa.

Jian mukaan noin 40 prosenttia summasta meni hänen säästöistään. Isomman asunnon hankinta ja suunnitteilla ollut ensimmäinen ulkomaanmatka jäivät haaveiksi.

Tarina on Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin toimittajan Eeva Erosen tuoreesta kirjasta Jättiläisen askeleet. Matka Kiinan talouteen (Gaudeamus, 2017), joka kuvaa Kiinan talouden kehitystä ja ilmiöitä.

Eronen huomauttaa kirjassa, että Kiinan pörssejä ei voi verrata länsimaiden pörsseihin. Niiden kytkös Kiinan reaalitalouteen eli yritysten tuotantoon ja kansalaisten kulutukseen on ohut eivätkä pörssit ole maan taloudessa niin merkittävä tekijä kuin voisi luulla.

Pörssikurssit heiluvat Kiinassa runsaasti muun muassa siksi, että kaupasta peräti 80 prosenttia on piensijoittajien varassa. Ja heistä suuri osa on eläkeläisiä, jotka eivät ole kovin perillä pörssien toiminnasta. Tämä joukko säikähtää tai innostuu helposti, minkä takia kurssiliikkeet voivat olla rajuja.

Ihmiset kuuntelevat opastusta osakemarkkinoiden trendeistä ”katuosakesalongissa” Shanghaissa.

Tästä hyvä esimerkki on Guizhou Redstar Developing -kemikaaliyhtiön osakkeen hurja nousu viime vuoden keväällä. Syypää oli tv-sarja Oodi ilolle (Huan Le Song), jossa yksi päähenkilöiden työnantajista yritti ostaa kuvitteellisen Redstar-nimisen yhtiön.

Jotkut piensijoittajat arvelivat, että tv-sarjassa on annettu heille sijoitusvihje.

Betonikuutio 216 000 eurolla

Kuuman rakennusbuumin ja kummituskaupunkien maassa asuntomarkkinoillakin on omat erikoispiirteensä. Uudet asunnot esimerkiksi myydään usein eräänlaisina raakaversioina, eli ostajan on huolehdittava pinnoista sekä keittiön ja kylpyhuoneen varusteista, kirjassa kerrotaan.

Shanghailainen Tao käy katsomassa kerrostaloasuntoa, jonka olohuoneen lattia on betonipintaa ja keittiön seinät rappausta. Keittiössä on vain pari apupöytää, keittolevy ja jääkaappi. 55 neliön asunto maksaisi tässä kunnossa 1,6 miljoonaa juania eli lähes 216 000 euroa. Neliöhinta on siis liki 4 000 euroa.

Tämä asunto ei kuitenkaan ole uusi, vaan kymmenen vuotta vanha. Asunto on ollut vuokralla, ja omistaja on huomannut, että asukkaita löytyy ilman remonttiakin.

Kiinalaisten varallisuus on pitkälti kiinni asunnoissa, minkä taustalla on 1990-luvulla alkanut asuntomarkkinoiden yksityistäminen. Tuolloin kymmenet miljoonat kaupunkilaiset saivat ostaa asuntonsa hyvin halvalla.

Tavallisilla ihmisillä on myös ollut vain vähän keinoja säästää ja sijoittaa.

Hinnat kipusivat nopeasti vuosina 2003–2013, jolloin vuosinousu oli keskimäärin yli 13 prosenttia, Eronen kertoo. Tämän takia monilla kiinalaisilla on varaa ostaa kalliita asuntoja, kun taas toisilla ei.

Tuloerot uhkaavat Kiinan kehitystä

Eriarvoistuminen onkin yksi talouden ilmiöistä, jotka leimaavat Erosen mukaan nyky-Kiinaa. Dollarimiljardöörejä on Kiinassa jo enemmän kuin Yhdysvalloissa: Kiinassa lasketaan olevan jo 609 miljardööriä, kun Yhdysvalloissa heitä on ”vain” 552.

Samaan aikaan maassa on ainakin 70 miljoonaa köyhää, ja eriarvoisuus on paisunut poikkeuksellisen suureksi poikkeuksellisen nopeasti. Tuloerot ovat haitaksi paitsi köyhille itselleen, myös Kiinan kehitykselle ja talouden vakaudelle. Viime kädessä ne voivat heiluttaa yhteiskunnan rauhaa.

Yksi Kiinan talouden perimmäisistä ongelmista on sen talousmalli, joka on johtanut muun muassa isoon velkaantumiseen ja ympäristön pilaantumiseen. Vanhan mallin teho myös talouskasvun takaamisessa on hiipunut.

Moni asiantuntija onkin povannut, että edessä on paha kriisi, jos Kiina ei muuta malliaan.

Kiinan talouden tulevaisuudelle on tärkeää, pystyykö Kiina viemään läpi tarpeellisia talousreformeja, kuten uudistamaan valtionyhtiöitään ja vähentämään velkaantumistaan, Eronen kirjoittaa.

Kiinassa alkaa keskiviikkona kommunistisen puolueen puoluekokous, joka antanee osviittaa maan tulevasta suunnasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?