Syyskuussa espoolaisella Artolla, 62, paloi lopullisesti pinna. Hän sai te-toimistolta sähköpostiinsa kutsun kaupungin työllistämishankkeeseen, jossa työttömille tarjotaan palkattomia työkokeilujaksoja paikallisissa yrityksissä kuten ruoka- ja vaatekaupoissa.
Hankkeessa pyritään auttamaan nuoria ja pitkään työttömänä olleita pääsemään työelämään kiinni. Arto sanoo pitävänsä tarkoitusta hyvänä, muttei kokenut itse olevansa kohderyhmää.
Hän ehti työskennellä vuosikymmenten ajan esimerkiksi henkilöstöjohtajan ja ylitarkastajan tehtävissä, kunnes hän jäi pari vuotta sitten työttömäksi.
– Kyllä se suoraan sanoen loukkaavalta tuntui, että minun työhistoriallani lähetetään tuollaisia tarjouksia, sanoo Arto, joka ei halua esiintyä haastattelussa omalla nimellään.
Hän kertoo vuositulojensa olleen työuran aikana parhaimmillaan 180 000 euroa vuodessa.
– Saan ansiosidonnaista työttömyysturvaa 3 500 euroa kuukaudessa, ja minulle ehdotetaan jotain palkattomia kärrypojan hommia.
Eläkepäivät kutsuvat
Aiemmat te-toimiston yhteydenotot eivät olleet miellyttäneet sen enempää: elokuussa oli tullut ensin ehdotus hakea keittiökalusteasentajakoulutukseen ja heti perään ehdotus osallistua yrittäjäpohjaiseen keittiökalustemyyjän valmennukseen.
Yhteydenotot eivät olleet velvoittavia, joten Arto ei hakematta jättämisen vuoksi menettänyt työttömyysturvaansa.
Hän ei kuitenkaan kokenut, että te-toimisto olisi millään tavoin edesauttanut hänen työllistymistään.
– Nuo kolme yhteydenottoa olivat ainoat, jotka 500 päivän aikana sain. Hain itse jonkin verran töitä, mutta nyt jään työttömyysturvan lisäpäiviltä eläkkeelle.
Te-toimisto: ”Joskus voi tulla huteja”
Palvelupäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan te-toimistosta sanoo, että yhteydenotot pyritään kohdistamaan sopiville työnhakijoille mahdollisimman hyvin.
– Joskus voi tulla myös huteja. Varsinkin markkinointikirjeitä lähetetään laajemmilla kriteereillä, joten joskus sellaisia saattaa lähteä henkilöille, jotka eivät koe kuuluvansa kohderyhmään.
Te-toimistossa työskentelee yksi työntekijä 300:aa asiakasta kohden, Koukkunen kertoo. Heidän työtään vaikeuttaa hänen mukaansa hieman se, että te-toimistojen asiakastietojärjestelmä on peräisin vuodelta 1998.
– Se ei parhaalla mahdollisella tavalla sovi työnhakijoiden ja heille sopivien palveluiden ”matchaamiseen”, mutta siihen on toivottavasti tulossa muutos.
Pyrkivätkö yritykset hyötymään ilmaistyöstä?
Työkokeilut herättävät ylipäätään paljon tunteita. Joidenkin mielestä työttömiä ei pitäisi lainkaan ohjata palkattomiin hommiin.
Espoon kaupunki on vastannut pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun lisäämällä työkokeiluiden ja kuntouttavan työtoiminnan määrää selvästi.
Esimerkiksi Työllisyyskonsertti- ja Sektori-hankkeissa työttömiä ohjataan 1–6 kuukauden mittaisiin työkokeiluihin yksityisiin yrityksiin.
Espoon työllisyyspalveluiden päällikkö Heidi Nihtilä on tietoinen kritiikistä, mutta sanoo hankkeiden tuottaneen hyviä tuloksia.
– Työllisyyskonsertti-hankkeessa työkokeiluihin osallistuneista työttömistä noin 70 prosenttia on kokeilujakson jälkeen työllistynyt joko samaan tai johonkin toiseen yritykseen, Nihtilä sanoo.
Hän pitää työkokeiluja sekä työnantajalle että työntekijälle järkevänä tapa selvittää, soveltuuko henkilö alalle.
Nihtilän mukaan työnantajat eivät käytä työttömyysturvalla työskenteleviä pienentääkseen palkkakustannuksiaan. Espoolainen Arto ei tähän usko – enää.
– Minähän niin sanotusti putosin korkealta, ja sen jälkeen näkemykseni on muuttunut. Kyllä ihminen on sen verran raadollinen, että jos ilmaista työvoimaa on tarjolla, niin sitä myös käytetään, Arto sanoo.
