Taloussanomissa perjantaina julkaistussa jutussa kerrotaan, että miltei joka neljännen työttömän kohdalla syy patistaa työtön kuntouttavaan työtoimintaan oli viime vuonna se, että ”henkilön tarpeen mukaista työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei hänelle ollut tarjolla”.
– Toisin sanoen 10 000 työtöntä patistettiin osallistumaan palkattomaan työtoimintaan vain siksi, ettei muutakaan ollut tarjolla, jutussa todetaan.
Suuri osa juttua kommentoineista lukijoista suhtautuu kuntouttavan työtoiminnan käyttöön kielteisesti. Monet ovat sitä mieltä, että kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on vain kosmeettinen.
Esimerkiksi nimimerkki Työtön 62v kirjoittaa näin:
”Hallituksemme tavoite tällä hetkellä ei ole työllistää vaan putsata tilastoja, koska vaalit lähestyvät. Erilaisilla kikkailuilla aiheutetaan karensseja vain lakimääräisten työttömyyskulujen säästämiseksi. Hallitus ei mitenkään noteeraa Euroopan Neuvoston huomautuksia alimitoitetuista tuista. Olen tehnyt yli 40 vuotta palkallista työtä, orjatöihin en lähde, piste!”
Työkyvytön työtön puolestaan kertoo omasta kokemuksestaan.
”Vuoden kokemus kuntouttavasta eli ketjutettiin kolmen kuukauden jaksoja, juodaan kahvia neljä tuntia päivässä kerran viikossa. Ei auta työllistymiseen. Ei mahdollisuutta kieltäytyä, koska muuten olisi paukkunut karenssi päälle. Itsellä ei ole ongelmia arjessa, ongelmana ainoastaan työpaikan puuttuminen. Kunnat, kierrätyskeskukset ym. pyörivät palkattomalla työvoimalla eli kuntouttavalla vuosikausia. Ei puhettakaan palkkaamisesta, miksi maksettaisiin palkkaa kun palkatonta työvoimaa on tarjolla rajattomasti.”
Ilmiö on tuttu myös vuosituhannen vaihteen takaa.
”Tämä on tuttu ilmiö 90-luvun lamasuomesta - järkyttävät työttömyysluvut puhdistellaan ja valkopestään mitä erilaisimmilla koulutus ja työ- ja harrastepaja toiminnalla. Tämä myös elinehto ja härski ’piilotuki’ monelle kunta-alan palvelulle, kun niiden toimintoja ylläpidetään ’ilmais-voimin’”, yksi lukijoista tuumaa.
Pennanen-nimimerkin kanta on, että pitkässä juoksussa käytännöstä on yhteiskunnalle haittaa.
”’Vuoden 2017 Suomessa pitäisi olla itsestään selvää, ettei työkykyisiä ihmisiä voida pakottaa palkatta töihin.’ Niin pitäisi, mutta todellisuus on muuta. Tällä mallilla saadaan vaan lisää eriarvoistumista”, hän kirjoittaa.
Nimimerkillä piipa kirjoittava on toinenkin näkökulma kuntouttavaan työtoimintaan.
”Kuntouttavaan toimintaan ohjataan myös henkilöitä, jotka eivät todellakaan ole työkykyisiä, edes osittain. Heitä ’seisotetaan/juoksetetaan’ pitkäaikaistyöttömien seassa jopa vuosia, koska eivät pääse eläkkeelle. Kukahan tekisi tämän joukon hyväksi edes jotain..?”
”Ilmaistyöläisten lahjoittamista”
Jutussa kerrotaan, että kuntouttava työtoiminta johtaa ani harvoin työllistymiseen. THL:n selvityksen perusteella muutaman kuukauden työtoimintajakso päättyy yleisimmin uuden samanlaisen alkamiseen.
Ongelman ratkaisemiseksi hallitus aikoo ensi vuonna kokeilla uutta työelämäkokeilua, joka voisi tapahtua kuntien lisäksi yrityksissä.
Osa lukijoista pitää selvänä, että tämä vain vähentäisi yritysten haluja palkata työntekijöitä.
”Tulee ehdottomasti vastustaa ilmaistyöläisten lahjoittaminen yrityksille. Idioottikin tajuaa, että tämä vähentää yrityksessä palkalla työllistettyjen määrää.”
Samaa mieltä on Tim.
”Firmat kiittää kun saavat ilmaista työvoimaa!”
Osa juttua kommentoineista on kuitenkin sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta on kannatettavaa eikä tekijälleen täysin ilmaista.
”Kyllä työttömyyskorvaus voidaan katsoa palkaksi. Yhteiskunnallisesti parempi, sekä yhteiskunnalle että työttömälle, että tekee jotain”, kirjoittaa hk.
Samaa mieltä on Janne.
”Saavathan he tukea kuitenkin, hyvä että joutuvat tekemään sen eteen edes jotain.”
