Kommentti: Jo 40 000 työtöntä palkattomassa ”työtoiminnassa” – huolestuttava syy selvisi

Julkaistu:

Joka neljäs ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tarpeettomasti. Kuntien säästöpyrkimykset eivät voi olla syy patistaa työkykyisiä ihmisiä palkatta hommiin, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Kuntouttava työtoiminta on tunteita herättävä aihe. Kunnat järjestävät pitkäaikaistyöttömille enemmän tai vähemmän työtä muistuttavaa toimintaa, johon osallistumisesta henkilö saa vastineeksi työttömyysetuutta.

Työtoiminta voi olla miltei mitä tahansa aina ristikoiden täyttämisestä kunnan kirjastossa työskentelyyn, ja kieltäytyminen siihen osallistumisesta voi johtaa karenssiin eli tukien väliaikaiseen menettämiseen.

Myös näkemykset palvelun mielekkyydestä vaihtelevat. Joidenkin mielestä se on tarpeellista pitkäaikaistyöttömien auttamista, toisten mielestä taas turhaa pompottelua tai suoranaista orjuuttamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreesta raportista selviää, että kiistelty kuntouttava työtoiminta on osa yhä useamman suomalaisen elämää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viime vuonna siihen osallistui jo lähes 42 000 työtöntä, kun vielä vuonna 2013 vastaava lukumäärä oli 24 000 ja vuonna 2002 vain 3 000.

Kunnat hakevat säästöjä

THL:n raportin mukaan kunnat ovat ohjanneet selvästi aiempaa useampia pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan osin taloudellisista syistä.

Kuntien rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömien tuista laajeni toissa vuoden alussa niin, että kunnat maksavat yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden työmarkkinatuesta puolet ja yli 1 000 päivää työmarkkinatuella olleiden tuesta 70 prosenttia.

Jos taas työtön osallistuu johonkin aktivointitoimenpiteeseen – kuten kuntouttavaan työtoimintaan – valtio maksaa koko työmarkkinatuen.

Kuntien rahoittama osuus tuista tuplaantui muutamassa vuodessa 425 miljoonaan euroon, minkä vuoksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on houkuttanut kuntia aiempaa enemmän.

Tämä on voinut olla hyvä uutinen niiden pitkään työttömänä olleiden kannalta, jotka kokevat palvelun mielekkääksi ja jollain tavoin siitä hyötyvät.

Valitettavasti läheskään kaikki eivät kuulu tähän joukkoon.

Joka neljäs työtoiminnassa turhaan

THL:n selvityksen huolestuttavin löydös liittyy siihen, miksi työttömiä työnhakijoita ohjataan nimenomaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Miltei joka neljännen työttömän kohdalla syy oli viime vuonna se, että ”henkilön tarpeen mukaista työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei hänelle ollut tarjolla”.

Toisin sanoen 10 000 työtöntä patistettiin osallistumaan palkattomaan työtoimintaan vain siksi, ettei muutakaan ollut tarjolla.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä tiedostetaan ongelma. Hallitussihteeri Susanna Rahkonen sanoi haastattelussamme toukokuussa, että taloudellisten kannusteiden vuoksi kuntouttavaan työtoimintaan on ohjattu myös sellaisia täysin työkykyisiä henkilöitä, joille ”kyseinen palvelu ei välttämättä sovellu”.

Lain mukaan työtoimintaan voi osallistua kuka tahansa pitkään työttömänä ollut. Käytännössä tarkoituksena on kuitenkin ollut suunnata palvelu työkykynsä osittain menettäneille henkilöille, joiden on esimerkiksi opeteltava arjen rytmiin uudelleen.

Uusi palkaton kokeilu yrityksissä

Kuntouttava työtoiminta johtaa ani harvoin työllistymiseen. THL:n selvityksen perusteella muutaman kuukauden työtoimintajakso päättyy yleisimmin uuden samanlaisen alkamiseen.

On ilmeinen ongelma, että esimerkiksi kirjastossa, pesulassa tai hautausmaalla voi ketjutetusti joutua työskentelemään palkatta jopa vuosia. Mainitut esimerkit on poimittu Long Playn viime vuonna julkaisemasta artikkelista.

 

On ilmeinen ongelma, että esimerkiksi kirjastossa, pesulassa tai hautausmaalla voi ketjutetusti joutua työskentelemään palkatta jopa vuosia.

Ongelman ratkaisemiseksi hallitus aikoo ensi vuonna kokeilla uutta työelämäkokeilua, joka voisi tapahtua kuntien lisäksi yrityksissä.

Ajatuksena on, että työkykyiset ihmiset pääsisivät suoraan yritysmaailmaan näyttämään kykynsä ja heillä olisi parempi mahdollisuus työllistyä.

Kokeilu on herättänyt runsaasti vastustusta, ja muun muassa ammattiliitto Pron mukaan se kannustaa yrityksiä korvaamaan palkolliset ilmaiseksi työskentelevillä ”orjatyöläisillä”.

Palveluille on kysyntää, pakkotyölle ei

Ongelmista huolimatta kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen ei sekään olisi yksiselitteisen hyvä ratkaisu.

THL:n kyselyn perusteella yleisin syy työtoimintaan ohjaamiseen oli se, ettei henkilö ”työ- tai toimintakykynsä rajoitusten vuoksi” kykene osallistumaan työelämään tai muihin työnvälityspalveluihin.

Aiempien selvitysten perusteella enemmistö työtoimintaan osallistuneista on kokenut sen jollain tavoin hyödylliseksi.

Työttömien keskusjärjestö onkin ollut huolissaan siitä, että tulevan maakuntauudistuksen jälkeen kunnilla ei enää olisi taloudellisia kannusteita järjestää pitkäaikaistyöttömille palveluita.

Ensiarvoisen tärkeää on joka tapauksessa varmistaa se, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat vastaisuudessa vain sitä tarvitsevat.

Vuoden 2017 Suomessa pitäisi olla itsestään selvää, ettei työkykyisiä ihmisiä voida pakottaa palkatta töihin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    2. 2

      Kommentti: Suomi kulkee kohti synkkiä aikoja – tarvitsemme lisää maahanmuuttajia

    3. 3

      Suomeen saattaa syntyä uusi valtakunnallinen sähköyhtiö – heti 250 000 asiakasta

    4. 4

      Vain tyhmä asuu vuokralla – onko tämä totta vai tarua?

    5. 5

      Kiina laskee autojen tuontitullia selvästi

    6. 6

      Suomalaiset yritykset näyttävästi esillä New Yorkin designviikoilla – Napue-ginin Amerikan-valloitus alkamassa

    7. 7

      OP laski ennustettaan Suomen talouskasvusta

    8. 8

      Talvivaaran jätevesisoppa ei ole ohi – Pekka Perä yrittää korkeimpaan oikeuteen

    9. 9

      Tutkimus: Suomalainen johtaja ei osaa innostaa työntekijöitä

    10. 10

      Ministeriön laskelma sote-säästöistä lytättiin – talousneuvosto: rahanmeno voi lisääntyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    2. 2

      Suomeen saattaa syntyä uusi valtakunnallinen sähköyhtiö – heti 250 000 asiakasta

    3. 3

      Kommentti: Suomi kulkee kohti synkkiä aikoja – tarvitsemme lisää maahanmuuttajia

    4. 4

      Suomalaiset yritykset näyttävästi esillä New Yorkin designviikoilla – Napue-ginin Amerikan-valloitus alkamassa

    5. 5

      Mikä olisi Kojamon markkina-arvo? ”Noin kaksi miljardia voi olla hyvä arvio”

    6. 6

      Ministeriön laskelma sote-säästöistä lytättiin – talousneuvosto: rahanmeno voi lisääntyä

    7. 7

      Ryanair varoittaa jopa 14 prosentin tulospudotuksesta, povaa alalle konkurssiaaltoa

    8. 8

      Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo siirtyy Metson johtoon

    9. 9

      Piironki, papukaija tai hillopurkit – varatuomari kertoo, millaista omaisuutta suomalainen testamenttaa

    10. 10

      Vauramo perustelee siirtoaan pitkällä konepajaurallaan – Metson toimitusjohtajan eläkeikä nousee

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    2. 2

      Tällaiset tulot Susanna Koskella oli vuonna 2016 – tienaa yli 13 kertaa toimeentulotuen perusosan

    3. 3

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    4. 4

      Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

    5. 5

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    6. 6

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    7. 7

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    8. 8

      Juristi antoi neuvon, miten puhelinmyyjästä pääsee eroon – ”Klik, tuut-tuut...”

    9. 9

      EU-komissio suunnittelee uutta 30 miljardin tukijärjestelmää – joutuuko Suomi taas maksumieheksi?

    10. 10

      Syöpä sai Satun luomaan uuden tuotteen: ”Toivon sydämestäni, ettei kukaan tarvitse tätä”

    11. Näytä lisää