Etujärjestö Rakennusteollisuus (RT) arvioi, että rakentamisessa korjausvelka on noussut peräti 30–50 miljardiin euroon. Tämä on moninkertainen verrattuna liikenneinfrastruktuuriin, jossa velka on arviolta 5 miljardia euroa.
– Korjausrakentamisen tarve painottuu omakotitaloihin, kertoo RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.
Korjausrakentamisessa esillä ovat olleet enimmäkseen kerrostalojen putki-, julkisivu- ja muut remontit. Kerrostalojen tapaan myös omakotitalokanta on vanhenemassa.
Kerrostalovaltaisia alueita ovat pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupungit. Omakotitalot sijaitsevat tasaisesti ympäri maata.
– Omakotitaloasunto on kolme kertaa arvokkaampi kuin kerrostaloasunto, Pakarinen muistuttaa.
Omakotirakentamisessa piikki oli vuosina 1940–1959, kun kerrostalorakentamisessa huippu osui vuosiin 1970–1979. Seuraavalla vuosikymmenellä esiin astuivat rivitalot, jolloin omakoti- ja rivitalorakentaminen ohitti kerrostalorakentamisen. Tällä vuosikymmenellä omakoti- ja rivitalorakentaminen on sen sijaan taantunut selvästi.
RT:n suhdannekatsauksen yllätyksiä on, että Helsingissä suuntaus on muuttunut kohti suurempia perhekuntia, kun muualla kysyntä on edelleen pienempiin asuntoihin päin.
Pakarinen arvelee, että syynä on Helsinkiin muuttaneiden nuorten pääsy perheenlisäysikään. Alle 6-vuotiaiden osuus väestöstä on jyrkässä kasvussa. Tällöin kunkin on valittava, jääkö asumaan ahtaasti keskustaan vai lähteäkö etsimään tilaa etäämpää.
Asuntojen koko pienentynyt
Uusien omakotitalojen rakentaminen on edelleen vaatimattomalla tasolla 2000-luvun alkuun verrattuna. RT:n suhdannekatsauksen mukaan hienoista viriämistä on kuitenkin näkyvissä. Omakotitalojen aloitusmääräksi arvioidaan 7 500 tänä vuonna.
RT:n ennusteen mukaan uusissa kerrostaloasunnoissa ennuste on 43 000 asuntoaloitusta tänä ja 40 000 ensi vuonna. Määrä on 40 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.
Kuutiomäärissä jäädään kuitenkin keskimääräisen tason alapuolelle huolimatta asuntoaloitusten kappalemääräisestä huippulukemasta, sillä asuntojen keskikoko on pienentynyt viime vuosina huomattavasti.
Vuonna 2007 uusien kerrostalohuoneistojen keskikoko oli koko maassa keskimäärin 62 neliötä. Kymmenessä vuodessa keskikoko on pudonnut 45 neliöön.
Ylitarjontaa voi syntyä
Kerrostalorakentaminen painottuu hyvin vahvasti pääkaupunkiseudulle ja eräisiin muihin kasvukeskuksiin. Samalla on kuitenkin syntynyt vaara, että joissakin kaupungeissa voi syntyä ylitarjontaa uusista asunnoista. Tällaisia paikkakuntia ovat Pakarisen mukaan muun muassa Kuopio, Jyväskylä, Pori, Joensuu, Seinäjoki ja Rovaniemi.
– Keskisuurten kaupunkien tilanne on haasteellinen, hän arvioi.
