Venäjältä muuttanut nainen järkyttyi Tanskan ruokakaupoissa – kimmoke elämäntehtävälle tuli 90-luvun Moskovasta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Venäjältä muuttanut nainen järkyttyi Tanskan ruokakaupoissa – kimmoke elämäntehtävälle tuli 90-luvun Moskovasta

–Eräänä päivänä isoäiti tuli takaisin ruokakaupasta ja sanoi: Selina, kaupassa ei ollut mitään, se oli tyhjä. Meidän täytyy alkaa säännöstellä ruokaa. Tilanne oli kamala, Nordic Business Forumissa puhunut Selina Juul kertoo.

Julkaistu: 3.10.2017 12:46

Selina Juul taistelee Tanskassa ruokahävikkiä vastaan. Hän neuvoo kotitalouksia esimerkiksi ottamaan oppia supermarketeista ja sijoittamaan vanhentuvat tuotteet etualalle.

Ensiksi pari karmivaa lukua. Maailman ruokatuotannosta kolmasosa ei päädy syötäväksi. Maailma tuottaa 1,3 miljardia tonnia ruokaa kaatopaikalle joka vuosi. Ruokaa haaskataan, vaikka väestö kasvaa, osa näkee nälkää ja hävikkiruoka pahentaa ilmastonmuutosta.

Jotain hyvää on kuitenkin tapahtunut Tanskassa, sillä siellä on onnistuttu vähentämään ruokahävikkiä 25 prosenttia viidessä vuodessa.

Keskeinen ansio kuuluu Venäjällä syntyneelle, Tanskaan muuttaneelle aktivistille Selina Juulille, joka on ottanut elämäntehtäväkseen taistelun ruuan hävikkiä vastaan.

Kimmokkeen hän kertoo saaneensa Moskovassa 90-luvulla, kommunismin romahdettua.

– Eräänä päivänä isoäiti tuli takaisin ruokakaupasta ja sanoi: Selina, kaupassa ei ollut mitään, se oli tyhjä. Meidän täytyy alkaa säännöstellä ruokaa. Tilanne oli kamala, Nordic Business Forumissa puhunut Juul kertoo.

Kun Juul muutti äitinsä kanssa Tanskaan 25 vuotta sitten, ruuan runsaus kaupoissa oli eräänlainen shokki.

Yhdeksän vuotta sitten hän alkoi etsiä ratkaisuja ruuan ylituotantoon ja hävikkiin. Juul perusti Stop Wasting Food -liikkeen, joka alkoi nopeasti saada mediahuomiota.

Teollisuus ei vastusta

Nykyään järjestö tekee töitä hallitusten ja Euroopan unionin ruokahävikkihankkeiden kanssa, ideoi käytännön toimia kuluttajille ja ravintoloille ja tekee yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa. Tanskassa 800 ravintolaa käyttää Stop Wasting Food -liikkeen ideoimaa pahvirasiaa, ”dogibagia”. Juul on myös kirjoittanut keittokirjan hävikkiruoasta.

Vaikka Tanska on noussut hävikkiruuan esimerkkimaaksi, monet Juulin kertomat esimerkit ovat arkea Suomessakin. Aiemmin tanskalaiskaupoissa ei myyty vanhenevaa ruokaa alennuksella, mutta Suomessa käytäntö on jo vanha. Myös mobiilisovelluksia, joilla tanskalaisravintoloista saa ostaa ylijäämäruokaa alennuksella, on Suomessakin käytössä.

Juul kertoo toimittajille, että järjestö on juuri saanut vuoden rahoituksen hankkeelle, jossa hävikkiruoasta suunnitellaan elintarvikeyhtiöille uudenlaisia tuotteita myyntiin.

– Elintarviketeollisuus tuottaa paljon ylituotantoa. Ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, mikä on hyvä asia, mutta tuottajat alkavat yhä enemmän miettiä, miten hävikkiruoka käännetään tuottaviksi hävikkituotteiksi.

Juul sanoo, ettei ole juurikaan kohdannut vastustusta teollisuudelta. Liike tekee myös yhteistyötä isojen tuottajien, kuten Unileverin ja Nestlen kanssa.

– Emme osoittele ketään sormella.

Juulin vinkkejä kotitalouksille:

1. Kun menet keittiöön, käytä sitä, mitä kaapeista löytyy. Ei tarvitse ajatella Afrikan lapsia, vaan sitä miten paljon aikaa ja rahaa ruuan hävikistä koituu kuluttajalle. On arvioitu, että eurooppalainen kotitalous haaskaa vuosittain ruokaan keskimäärin 20 tuntia ostosaikaa ja 900 euroa vuodessa.

2. Tee kuten supermarketit tekevät. Laita jääkaapissa esille vanhenevat tuotteet.

3. Älä pakaste ruokaa, jota ei kukaan syö. Juul kutsuu näitä pakastimien löydöksiä, ufoiksi (unidentified frozen object).

4. Ennen kauppaan menoa ota kuva jääkaapista, jotta et osta turhaa ruokaa kaupasta.

5. Valmista vähemmän ruokaa. Sitä laitetaan usein turhan isoja määriä.

6. Älä lado juhlapöytää kaikkea ruokaa kerralla, vaan pitkin iltaa ja pienissä tarjoiluastioissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?