”Toimitusjohtaja” pyytää siirtämään nopeasti 40000 euroa – kokeneita suomalaisia työntekijöitä huijattu härskisti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Toimitusjohtaja” pyytää siirtämään nopeasti 40000 euroa – kokeneita suomalaisia työntekijöitä huijattu härskisti

Huijarit pyrkivät pitämään viestittelyn mahdollisimman lyhyenä.

Julkaistu: 2.10.2017 17:15

Sähköpostitse lähestyvät huijarit iskevät erikokoisten yritysten lisäksi myös liittoihin ja järjestöihin.

Muutama vuosi sitten maailmalta Suomeen rantautunut ilmiö niin kutsutuista toimitusjohtajahuijauksista ei näytä laantumisen merkkejä, päinvastoin. Kesän ja alkusyksyn aikana yhä useampi yritys on joutunut kavalluksen uhriksi.

– Se on globaali huijaustapa, joka on viime vuosien aikana kasvanut voimakkaasti ja levinnyt tietysti Suomeen asti, kertoo finanssiryhmä OP:n turvallisuuspäällikkö Elias Alanko.

Huijaus perustuu ideaan, jossa pitkäkyntinen ottaa yhteyttä yrityksen taloushallinnosta vastaavaan henkilöön esiintyen yrityksen toimitusjohtajana. Yhteydenotot tapahtuvat yleensä sähköpostitse.

Ilta-Sanomat uutisoi vastaavanlaisesta tapauksesta viime syksynä.

– Viestissä ”toimitusjohtaja” pyytää taloushallinnon henkilöä tekemään pikaisen tilisiirron liittyen johonkin kiireelliseen asiaan, kuten yrityskauppaan. Sen varjolla huijarin on helppo vedota työntekijää olemaan kertomatta maksusta kenellekään muulle, Alanko selittää.

Huijaus tapahtuu lyhimmillään muutamalla sähköpostilla. Viestit tulevat joko suomen tai englannin kielellä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä tekee mukisematta huijarin pyytämän siirron.

Viestit ovat lyhyitä ja yksioikoisia.

”Moi, voitko tehdä pankkisiirtoa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tänään”, huijari utelee.

Rahat siirretään ulkomaille

Toimitusjohtajahuijauksia tutkineen rikostarkastaja Jukkapekka Risun mukaan onnistuneita huijauksia oli pelkästään Helsingin alueella kesän ja alkusyksyn aikana yli kymmenen ja huijausyrityksiä vielä enemmän. Koko maan luku on vielä enemmän. Viimeisin meni lankaan vasta viime viikolla.

Risun mukaan viestien ja niissä lähetettyjen laskujen perusteella monet huijauksista kuuluvat samaan sarjaan.

– Useissa Helsingin alueen tapauksissa ulos maksettu summa on noin 40 000 euroa. Se on semmoinen summa, joka pienellä tai keskisuurella yrityksellä saattaa olla tilillään. Lähes kaikissa tapauksissa varat on siirretty Britanniaan, kertoo Risu.

Tutkinnanjohtaja muistuttaa, että myös liitot ja järjestöt ovat haavoittuvaisia huijauksille.

Eräässä viime aikojen tapauksessa huijari lähestyi liiton hallintopäällikköä toimitusjohtajan nimissä pyytäen tätä suorittamaan 44 000 euron tilisiirron.

Tällaisella viestillä liiton hallintopäällikköä lähestyttiin.

Sähköpostin lähettäjäksi oli merkitty liiton toimitusjohtaja, mutta nimen takana piileskeli epämääräinen sähköpostiosoite iphonemails01@aol.com. Se jäi hallintopäälliköltä huomaamatta.

– Aika moni huijausviesteistä tulee aol.com -päätteisistä osoitteista, Risu kertoo.

– Jos sähköpostiin yrittäisi vastata, näkisi lähettäjän todellisen sähköpostiosoitteen. Tästä syystä huijarit pyrkivät pitämään viestittelyn mahdollisimman lyhyenä.

Tässäkin tapauksessa liiton rahat päätyivät englantilaiseen pankkiin. Liitto huomasi tulleensa huijatuksi vasta muutama päivä tilisiirron jälkeen, kun röyhkeä huijari lähestyi heitä toistamiseen.

– Erikoista on, että nämä huijatuksi tulleet ovat olleet kokeneita työntekijöitä eivätkä mitään kesätyöntekijöitä.

Vaikka viestit on kirjoitettu melko sujuvalla suomenkielellä, Risun mielestä on selvää, että tekijät ovat ulkomaisia.

Selkeät toimintaohjeet yrityksiin

OP:n omat lukemat kulkevat käsi kädessä Risun kertoman kanssa. Suomen suurimman finanssiryhmän yritysasiakkaisiin on tänä vuonna kohdistunut 20 toimitusjohtajahuijausta, joissa on kavallettu yhteenlaskettuna satoja tuhansia euroja.

– Yleensä puhutaan kymmenistä tuhansista euroista tapausta kohden, mutta maailmalla pahimmat huijaukset ovat nousseet miljoonaluokkaan, kertoo Alanko.

Alangon mukaan yksinkertaisen oloisia huijauksia voidaan ehkäistä melko helposti. Turvallisuuspäällikkö kannustaa yrityksiä sopimaan selkeät pelisäännöt pikaisia toimeksiantoja, kuten rahansiirtoja varten. Myös sähköpostin lähettäjään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sekä soittaa erikoisissa tilanteissa varmistuspuhelu suoraan toimitusjohtajalle.

Maksuliikenne reaaliaikaistuu pikavauhtia, mikä tuo omat saumansa myös väärinkäytöille. Alanko kannustaakin yrityksiä asettamaan omiin järjestelmiinsä viiveen poikkeuksellisten maksujen varalle.

– Jopa muutama tunti maksuliikenteen viivästyksessä voi riittää, että joku yrityksen sisällä huomaa mahdollisen huijauksen.

Jos vahinko on kuitenkin jo ehtinyt tapahtua, siitä tulee ilmoittaa eteenpäin niin pian kuin mahdollista.

– Jos yritys tuollaiseen lankaan menee, niin tärkeintä on olla yhteydessä pankkiin mahdollisimman pian. Mitä nopeammin meihin ollaan yhteydessä, sitä todennäköisemmin pystymme jotain tekemään, muistuttaa Alanko.

Pankit ja poliisi tekevät ilmiön tiimoilta tiivistä yhteistyötä, mutta asian vakavuuden tulkitsemista hankaloittaa se, että kaikista huijauksista tai varsinkaan niiden yrityksistä ei ilmoiteta.

– Huijausten havaitsemista hankaloittaa se, että yritysten maksuliikenne saattaa olla hyvin laajaa. Teemme yhteistyötä kansainvälisesti eri pankkien kanssa, keskustelemme ilmiöistä ja sitä kautta pyrimme tunnistamaan riskipitoisia maksuja, joita sitten pysäyttelemme.

”Teot ja seuraamukset eivät ole tasapainossa”

Erilaiset huijausmenetelmät kehittyvät pikavauhtia, jonka takia Alanko toivoo, että kotimainen lainsäädäntö pysyisi ajassa mukana viitaten erityisesti tämän vuoden suurimpaan huijausilmiöön, valepoliiseihin.

– Lainsäädännön pitäisi pystyä paremmin vastaamaan tällaisiin digitaalisiin väärinkäytöksiin. Valepoliisitapausten tuomioissa vapaudenmenetysajat eivät ole olleet kummoisia. Seuraamukset eivät ole ihan tasapainossa tekojen kanssa, turvallisuuspäällikkö summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?