Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

Eläkeläinen Markku Kuutti haluaa neliöiltään pienen asunnon.

Julkaistu: 23.9.2017 8:21

Missä suomalaiset asuvat väljimmin, missä ahtaasti? Kuntakohtaiset erot ovat hurjia, samoin neliöiden kasvutahti vuodesta 1991, Taloussanomien selvityksestä käy ilmi.

Markku Kuutilla, 71, on erikoinen asumisen unelma: niin vähän neliöitä kuin mahdollista. Parhaillaan hän jonottaa Saton minikotiin, joissa unelma on viety äärimmilleen: neliöitä on vain 15,5 plus parvi.

Sato markkinoi mediahuomiota saanutta Vantaan Martinlaakson kerrostaloa ”yhteisöllisenä ja osallistavana”. Jos Kuutti saisi minikodin, ainakin hänen puolestaan toivoisi, ettei kyse ole vain markkinointipuheesta.

– Tällainen (minikoti) asumismuoto olisi kuin hajuvesi lihapullassa, juuri oikea paikka minulle. Olen niin sosiaalinen kuin ihminen vaan voi olla, eläköitynyt taksinkuljettaja kertoo.

Markku Kuutti.

Edellisessä taloyhtiössä Kuutti touhusi muun muassa pikkujoulut.

– Talossa viihtyy, jos ihmiset tekevät siitä viihtyisän. Mutta en ole missään nimessä sellainen että komennan tai kyttään muita ihmisiä osallistumaan. Yritän vain kääntää aina kaiken negatiivisen positiiviseksi.

Kuutti kertoo asuneensa kaikenlaisissa taloissa, omakotitalossa, kerrostalossa, luhtitalossa. Nykyelämässä neliöitä on ehdottomasti liikaa, Kuutti sanoo noin 50 neliön asunnostaan.

– Minulla on audiovisuaalinen keskus makuuhuoneessani, jossa on neliöitä 22, enkä tarvitsisi nytkään enempää.

Erot kasvavat

Asuinväljyyden erot ovat hurjia eri puolilla Suomea. Saton Vantaalla minikodit ovat jopa alle lain mukaista 20 neliön alarajaa ja vaativat poikkeusluvan. YIT on rakentanut pari viime vuotta minikokoisia asuntoja isoihin kaupunkeihin.

Taloussanomien keräämistä tilastoista käy ilmi, että vuosina 1991–2016 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala kasvoi kaikkialla muualla Suomessa paitsi Tampereella, jossa neliömäärä oli viime vuonna täsmälleen sama kuin 1991.

Asuntokunta tarkoittaa yksikköä, jossa asutaan vakituisesti samassa asunnossa.

  • Mikäli et näe yllä upotettua grafiikkaa, voit katsoa sen tästä.

Ahtaimpana kaupunkina jatkaa vuodesta toiseen Helsinki. Keskimäärin helsinkiläisellä asuntokunnalla on tilaa 63,9 neliötä eli 17,8 neliötä vähemmän kuin muualla Suomessa. Tampereella ja Turussa neliöitä on vajaat 70.

Tällä hetkellä väljimmin asutaan lounaissuomalaisessa Maskussa, joka nappasi kärkisijan vuonna 2016. Maskulaisella asuntokunnalla on tilaa 116,2 neliötä. Sitä ennen kärjessä oli Siuntio. Kauniainen oli väljin kunta vuonna 1991 mutta nykyään kuudentena 113,5 neliöllä.

Masku on ainakin viimeiset kymmenen vuotta ollut parin prosentin muuttovoittokunta. Kunnan teknisestä toimesta kerrotaan, että Maskussa on ollut linjana kaavoittaa isoja omakotitontteja, mikä selittänee ainakin osin asumisväljyyttä.

Vuosina 1991–2016 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala kasvoi koko maassa 5,3 neliötä. Isoissa kaupungeissa kasvu on ollut vähäistä, ja 2010-luvulla kääntynyt jopa pieneen laskuun.

Eurooppalaisittain ahtaasti asutussa Suomessa asuinneliöt kasvoivat vuosina 1991–2001 2,1 prosenttia ja 2001–2011 välillä 2,9 prosenttia. Vuodesta 2011 eteenpäin nousu on tyssännyt 0,3 prosenttiin.

 Taloja jää paikoin yksittäisille vanhuksille ja lapset muuttavat pois.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo, että suomalaista asumista leimaa kaksi kehityskulkua. Toinen on haja-asutusseutujen ja pienten kaupunkien muuttotappio. Se kaunistaa asumisväljyyden tilastoja monissa kunnissa.

– Ei ole todennäköisesti rakennettu välttämättä isompia asuntoja, vaan ne käyvät läpi kaupungistumisen rakennemuutosta. Taloja jää paikoin yksittäisille vanhuksille ja lapset muuttavat pois.

Se sotkee asumisen laatua neliöillä mittaavissa tilastoissa. On huomattava, että kerätty tilasto on suuntaa antava, sillä pienissä kunnissa eroja tulee helposti yksittäisistä asuinrakennuksista. Helsingissä yksinelävät ovat lisäksi suurin aikuisväestön ryhmä.

Tilastot eivät näytä sitä, että kasvukeskuksissa on Vaattovaaran mukaan monenlaista kehitystä.

Vuosina 1991–2016 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala kasvoi eniten Limingassa: 90,0 neliöstä kasvettiin 111,2 neliöön. Kasvua tuli 21,2 neliötä per keskimääräinen asuntokunta.

Myös väljässä Maskussa kaavoja piirretään nyt pienemmille, 500–700 neliön tonteille. Alkamassa on kaavahanke, jossa rakennetaan kahden hengen pieniä omakotitaloja.

Maskulainen Mika Nikula,45, muutti omakotitalosta pienempään rivitaloon muutama vuosi sitten. Pihan rapsutusta on vähemmän, mutta tilaa yhä mukavasti, 141 neliötä perheelle, jossa on kolme teini-ikäistä poikaa. Nikulan mukaan Masku hyvä asuinpaikka, koska tunnelma on maalaismaisen rauhallinen, mutta uutta moottoritietä pitkin ajaa vartissa Turkuun.

Talotekniikka-alan yritystä pyörittävä Nikula on havainnut Turussakin uudiskohteissa pienten asuntojen rakennusbuumin.

– Trendinä näyttää olevan, että ihmiset käyvät kotona suunnilleen vain nukkumassa. Koko kaupunki on olohuonetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?