Pitäisikö Suomeen päästä työn perässä nykyistä helpommin?

Julkaistu:

Työntekijöiden saatavuusharkinnasta haluavat luopua esimerkiksi EK ja osa kansanedustajista. Syyt vaihtelevat.
Alkusyksystä elinkeinoelämä ja kansanedustajat ovat jälleen tuoneet keskusteluun sanat tarveharkinta ja saatavuusharkinta. Toiset haluavat luopua saatavuusharkinnasta, koska se auttaisi yrityksiä palkkaamaan, toiset siksi, että se auttaisi työnhakijoita.

Monelle koko termistä on tullut populistinen heitto, jolla vaaditaan ihan eri asioita.

Yksinkertaisuudessaan saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että kun yritys haluaa palkata Euroopan unionin tai ETA-maiden ulkopuolelta suorittavan tason työntekijän, viranomaiset arvioivat, että löytyykö Suomesta tai EU-alueelta tämän alan osaajia.

Elinkeinoelämä on pitkään kannattanut saatavuusharkinnan poistoa. Tärkeimpänä perusteluna on käytetty sitä, että se lisäisi työvoimaa, jota Suomi kipeästi tarvitsee.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Syyskuun alussa kansanedustajat Emma Kari (vihr), Tytti Tuppurainen (sd) ja Juhana Vartiainen (kok) kertoivat Anna Kontulan (vas) johdolla allekirjoittaneensa lakialoitteen, jonka tarkoituksena on lakkauttaa saatavuusharkinta.

Kontulan perustelut tuntuvat olevan kuitenkin varsin erilaiset kuin Juhana Vartiaisen. Kontula kertoo, että aiheesta keskusteltiin viime tiistaina eduskunnan täysistunnossa.

– Kokoomuksessa aika moni kannatti sitä, koska Suomeen tarvitaan työvoimaa. Demareissa taas oli aika monta, jotka vastustivat, koska Suomessa ei tarvita lisää työvoimaa. Molemmat osapuolet ovat väärässä, Kontula kertoo Taloussanomille.

Kontula sanoo, että työvoiman määrä ei lisäänny merkittävästi, jos tarveharkinta poistetaan. Näin ei ole hänen mukaansa käynyt muissakaan maissa.

– Jos Suomessa on kysyntää kielitaidottomalle, halvalle työvoimalle, sitä on jo saatavilla ETA-alueilta.

Kontula kertoo myös, että kolmasosa saatavuusharkinnan kautta oleskelulupaa hakevista ihmisistä on jo Suomessa.

Kontulan näkemys saa tukea Elinkeinoelämän keskusliitosta. Työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen kertoo, että saatavuusharkintaa käyttää vuosittain vain noin 3 000 henkilöä.

Räsänen sanoo, että Suomessa työskentelee 50 000 EU-kansalaista päätoimisesti, 15 000–18 000 osan vuodesta ja 3 000 saa oleskeluluvan ilman saatavuusharkintaa.

– Vain hyvin pieni osa kuuluu saatavuusharkinnan piiriin. Ja niistä hakemuksista 85 prosenttia hyväksytään.

Räsäsen mielestä saatavuusharkintaan on jo lisätty niin paljon poikkeuksia, että se on turha jäänne ajasta, jolloin Suomessa oli paljon työntekijöitä tarjolla. Räsäsen mukaan monilla perinteisillä aloilla toimivien yritysten on jo vaikeuksia saada työntekijöitä.

Elinkeinoelämän heinäkuussa julkistaman huhti–kesäkuuta koskevan suhdannebarometrin mukaan rekrytoiminen oli vaikeutunut teollisuuden ja rakentamisen aloilla. Teollisuuden yrityksistä 12 prosenttia piti kasvun esteenä vaikeuksia löytää ammattityövoimaa ja rakentamisen alalla rekrytointivaikeuksista kärsi 37 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Palvelualallakin rekrytointivaikeuksista kertoi 16 prosenttia kyselyn yrityksistä, mutta lukema oli laskenut tammi–maaliskuun 21 prosentista.

Vaikka Räsänen pitääkin saatavuusharkintaa kokonaisuuteen nähden pienenä asiana, kannattaa EK sen poistoa. Räsäsen mukaan kokonaisuudessaan saatavuusharkinnan selvittäminen voi kestää jopa puoli vuotta.

– Se on ihan kohtuutonta. Siinä voi mennä yritykseltä töitä sivu suun.

SAK vastustaa

Saatavuusharkinnan säilyttämisen näkyvimpiä kannattajia on ollut monia työntekijäliittoja edustava keskusjärjestö SAK. SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä kertoi SAK:n verkkosivuilla elokuussa, että tarveharkinnan poisto voisi lisätä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Kyntäjä vetosi Malmön yliopiston tutkimukseen, jossa oli selvitetty, mitä vaikutuksia Ruotsin työmarkkinoiden vapautuminen aiheutti vuoden 2008 jälkeen.

Tutkimuksen mukaan monet EU-alueen ulkopuolelta Ruotsiin tulleet työntekijät työllistyivät aloille, joilla oli jo ylitarjontaa työntekijöistä. Maahanmuuttajien palkat olivat myös alempia kuin alalla keskimäärin.

Kontula välttäisi suoraa vertailua Ruotsiin. Hän muistuttaa, että Ruotsissa ei ole samanlaista yleissitovuutta kuin Suomessa.

Kontulan arvion mukaan saatavuusharkinnan poisto vähentäisi hyväksikäytön mahdollisuutta ja helpottaisi valvontaa. Hän kannattaa saatavuusharkinnan poistoa ensisijaisesti tästä syystä.

Kontula sanoo, että tällä hetkellä hyväksikäyttöä kokevien työntekijöiden ei kannata ilmoittaa väärinkäytöksistä poliisille, sillä työntekijän oleskelulupa loppuu lähes heti, kun hänet irtisanotaan. Poikkeuksena tähän ovat ihmiskaupan rikoksen uhrit.

– Vaikka viranomaiset pitäisivät selvänä, että ihmiskauppaa on tehty, mutta poliisi päättää tutkia vähäisempänä rikoksena, uhrilla ei ole oikeutta jäädä Suomeen.

Kontula kertoo, että hän tuntee suomalaiset tutkijat, jotka tutkivat siirtolaisten asemaa. Kontulan mukaan nämä tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että tarveharkinta pitäisi poistaa.

Vähentäisikö työntekijöiden pakkopalautuksia?

Viime viikolla kohuttiin tapauksesta, jossa poliisi haki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perheen Kyyjärvellä. Isä haettiin töistä ja perheen kaksivuotias lapsi päiväkodista.

Perheen isä oli töissä betonielementtejä valmistavassa Betsetissä kymmenen muun turvapaikanhakijan kanssa. Poliisin hakema mies oli hakenut oleskelulupaa työpaikan takia.

Vartiainen on Twitterissä useamman kerran muistuttanut, että saatavuusharkinnan poistaminen olisi auttanut perhettä tai ainakin estäisi vastaavia tapauksia. Kontula muistuttaa, että asia ei ole niin yksinkertainen.

Kontula kertoo, että turvapaikkaa ja perheen yhdistämistä hakevat ihmiset ovat ainoita, jotka voivat odottaa päätöstään Suomessa. Muilla ei ole oleskelulupaa Suomessa, ja heidät voidaan karkottaa.

Kontulan mielestä laajempi ongelma oleskelulupajärjestelmässä on, että ihmiset laitetaan vain yhteen kategoriaan. Lain mukaan oleskelulupaa hakeva on joko turvapaikanhakija, työntekijä, puoliso tai opiskelija.

– Useimmat ihmiset ovat kahta kolmea näistä. Olisihan jostain maasta paennut ihan pöllö, ellei hän yrittäisi hankkia työpaikkaa ja laittaa perheasioitaan kuntoon.

Näyttää siltä, että osa tarveharkinnan poistoa vaativista tahoista kritisoi esimerkiksi tätä hallinnollisen kategorisoinnin ongelmaa. Joskus kritiikin kärki puolestaan jää hämäräksi.

Torstaina Teknologiateollisuuden ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa vaati puheessaan tarveharkinnan poistoa, jotta osaajapula helpottaisi.

Tarveharkinta ei kuitenkaan koske suurinta osaa teknologiateollisuuden peräänkuuluttamia korkean tason osaajien työpaikkoja. Siksi Siilasmaan selkein kritiikki tuntui kohdistuvan asenteisiin.

Viimeaikaisen kehityksen valossa näyttää todennäköiseltä, että tarveharkinnan poistamista tullaan vaatimaan yhä äänekkäämmin. Yhtä todennäköiseltä näyttää, että tarveharkinnan poistolla ei saavutettaisi kaikkea sitä, mitä sen lukuisat kannattajat haluavat.

Mikä ihmeen saatavuusharkinta?

Kun työnantaja haluaa palkata Euroopan unionin tai ETA-maiden ulkopuolelta työntekijän, viranomaiset arvioivat, löytyykö Suomesta tai EU-alueelta tämän alan osaajia.

Jos paikallinen ely-keskus arvioi, että Suomessa tai Euroopassa on jo tämän alan osaajia työttömänä, ei ulkomaiselle työnhakijalle myönnetä työperusteista oleskelulupaa. Tällaisessa tapauksessa yrityksen pitää löytää osaaja Suomesta tai Euroopasta.

Harkintaan on monia poikkeuksia. Esimerkiksi erilaisia asiantuntijoita ja lukuisia korkean tason osaajia tämä harkinta ei koske.

Hieman yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että tarveharkinta koskee vain matalan osaamisen ja matalan palkan työpaikkoja.

Lisäksi alueelliset ely-keskukset ovat voineet lisätä ammatteja listalle. Esimerkiksi tänä vuonna Uudenmaan ely-keskus poisti tarveharkinnan monilta rakennusalan työntekijöiltä, kun se arvioi, että työvoimapula osaajista on niin suuri.

Ely-keskukset ovat lisänneet listalle lukuisia poikkeuksia.
Näitä luetaan!
  1. 1

    Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

  2. 2

    Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

  3. 3

    Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

  4. 4

    Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

  5. 5

    Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

  6. 6

    Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

  7. 7

    Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

  8. 8

    Ict-alan sovittelu jatkuu maanantaina

  9. 9

    Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

  10. 10

    Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

  2. 2

    Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

  3. 3

    Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

  4. 4

    Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

  5. 5

    Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

  6. 6

    Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

  7. 7

    Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

  8. 8

    Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

  9. 9

    Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

  10. 10

    Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

  2. 2

    Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

  3. 3

    Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

  4. 4

    Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

  5. 5

    Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

  6. 6

    Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

  7. 7

    Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

  8. 8

    Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

  9. 9

    Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

  10. 10

    Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

  11. Näytä lisää