Nordean tulo kasvattaa Suomen pankkisektorin riskejä

Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen merkitsee lisätyötä paikallisille rahoitusvalvontaviranomaisille.

7.9.2017 10:57

Nordean mukaan siirtyminen Suomeen tapahtuu alustavan aikataulun mukaan ensi vuoden lokakuun alussa.

Jatkossa Nordeaa valvovat Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta (Fiva), jonka apulaisjohtajan Jyri Heleniuksen mukaan Nordean on ensimmäisenä haettava suomalaista pankkitoimilupaa.

– Finanssivalvonta valmistelee toimilupapäätöksen. Koska Suomi on mukana EU:n pankkiunionissa, menee asia EKP:hen päätettäväksi, Helenius toteaa Taloussanomille.

Hän vastaa Fivassa finanssisektorin riskienvalvonnasta. Tässä tapahtuu Nordean kohdalla suuri muutos.

– Tämän kokoluokan pankki menee EKP:n suoraan valvontaan. Vetovastuu on EKP:lla ja päätökset tehdään keskuspankin valvontaneuvostossa.

Käytännössä noin 75 prosenttia käytännön valvontatyöstä tapahtuu kuitenkin Suomen finanssivalvonnassa.

– Tämä merkitsee sitä, että meidän työmme lisääntyy ja lisäresursseja tarvitaan, Helenius sanoo.

Fiva tekee yhteistyötä myös muiden pohjoismaisten rahoitusvalvontaviranomaisten ja etenkin Ruotsin finanssivalvonnan kanssa.

Heleniuksen mukaan Nordean siirtyminen Suomeen kasvattaa pankkisektorin riskejä. Hän muistuttaa kuitenkin, että mahdollisessa kriisitilanteessa kriisiä ratkoisi yhteinen kriisinratkaisumekanismi, koska Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin.

– Kolmesta palasesta eli yhteisestä pankkivalvonnasta, yhteisestä kriisinratkaisusta ja yhteisestä talletussuojasta kaksi ensimmäistä ovat jo olemassa. Talletussuoja on edelleen työn alla.

EKP:n valvontaan siirtyville pankeille tehdään myös taseen arviointi ja stressitesti. Tämän Nordea läpäissee kirkkaasti.

Viime vuonna julkistetussa Euroopan pankkiviranomainen EBA:n stressitestissä Nordea selvisi puhtain paperein. Ydinvakavaraisuussuhde laski kaikkein huonoimman talouskehityksen koeoloissa vuoden 2015 lopun 16,5 prosentista 14,1 prosenttiin vuoden 2018 lopussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?