Aalto-yliopiston Halme: Köyhyyden vähentäminen kasvattaa yritysten liiketoimintaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Professori: Köyhyyden vähentämisellä voi tehdä voittoa – suomalaisia vaivaa ”nihkeä happamuus”

Yritysten kannattaa parantaa maailmaa, sillä se näkyy kasvavana liiketoimintana. Suomessa asioita ei kuitenkaan osata lähestyä niin, että liiketoiminnalla voidaan ratkaista maailman ongelmia, professori Minna Halme sanoo.

Asiakas käyttää mobiilimaksusovellusta Nairobissa, Keniassa.­

1.9.2017 15:52 | Päivitetty 15.9.2017 13:42

Vanha väite, että yritysten ainoa tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, on vanhentumassa. Monet yhtiöt ovat heränneet siihen, että ne voivat vähentää köyhyyttä – ja tehdä samalla voittoa.

– Se on todella isoa liiketoimintaa. Esimerkiksi Afrikan sähköistäminen hajautettujen energialähteiden avulla, erityisesti aurinkovoimalla, etenee vauhdilla. Siellä on käynnissä kilpajuoksu, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta Taloussanomille.

Halme kertoo, että myös esimerkiksi vedensäästämisen, viljelyn tehostamisen, sanitaation ja maksupalveluiden ratkaisuille on maanosassa kova kysyntä.

Halme kertoo, että esimerkiksi tanskalainen vesipumppuja valmistava Grundfos löysi maanosasta täysin uudet markkinat, kun yhtiö päätti kehittää vesijakeluun täysin uuden palvelujärjestelmän. Yhtiön eräänlaisissa vesikioskeissa vettä saa sirukortilla, johon käyttäjä lataa rahaa kännykällään.

Ajantasainen tieto vedenkulutuksesta ja vedenlaadusta kulkeutuu mobiiliverkon avulla.

– Afrikan talous kasvaa, vaikka meille helposti muuta kuvaa välitetäänkin. Pikemminkin nämä meidän kehittyneet markkinat ovat sellaisia, että täällä voi odottaa taantumaa tai korkeintaan pieniä kasvulukuja.

Halmeen mielestä yritysten kannattaa olla kehitysmaissa läsnä puhtaasti liiketoiminnallisista syistä. Esimerkiksi yhdessä erilaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen tai vaikkapa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestöjen kanssa tehdyt projektit lisäävät yhtiön ymmärrystä markkinoista ja tekevät yrityksen brändiä tunnetuksi.

– Kun vähävaraiset alkavat sitten vaurastua, tuntevat he jo yrityksen tuotteet.

Suomalaiset yritykset lapsenkengissä

Siinä missä monet yhtiöt maailmalla ovat huomanneet mahdollisuuden vähentää köyhyyttä ja kasvattaa liiketoimintaa, ovat suomalaiset yritykset Halmeen mukaan lapsenkengissä.

Tämä näkyy karusti myös YK:n tilastoista. YK:n eri järjestöt ostivat palveluita tai tuotteita suomalaisilta yrityksiltä tai järjestöiltä viime vuonna 7,8 miljoonalla eurolla, kun esimerkiksi Tanskasta niitä ostettiin 621 miljoonalla eurolla.

Halme kertoo, että suomalaisilla olisi hyvä edelläkävijä, josta ottaa mallia. Nokian matkapuhelimet olivat halpoja, kestäviä ja erittäin suosittuja Afrikassa. Matkapuhelimien ympärille myös muodostui uusia palveluita, kuten säätiedotuksia tekstiviesteinä sekä mobiiliraha.

Nokian jälkeen on kuitenkin ollut hiljaista.

Halme muistuttaa, että suomalaisissa yrityksissä olisi monista asioista teknologiaa ja osaamista, jota voitaisiin myydä uusille markkinoille. Erityisesti kiertotalousratkaisuille olisi kysyntää.

– Tässä on joku suomalaisen liiketoiminnan nihkeä happamuus. Asioita ei osata lähestyä niin, että liiketoiminnalla voidaan ratkaista maailman ongelmia.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet kompassina

Vastuullinen liiketoiminta tai kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta ei ole yhtiöillekään vieras asia. Halme kertoo kiertäneensä 20 vuotta yrityksissä puhumassa asiasta.

Parin viime vuoden aikana asia on kuitenkin saanut uutta kiinnostusta, kun YK julkisti syyskuussa 2015 kestävän kehityksen tavoitteet. YK teki selväksi alusta lähtien, että niiden saavuttamiseksi tarvitaan yritysten apua.

Tavoitteita on kaikkiaan 17, joista kunnianhimoisimmat ovat köyhyyden ja nälänhädän poistaminen. Tavoitteissa on myös muun muassa ilmastoystävällisiä toimia ja tasa-arvon lisäämistä.

Nyt näyttää, että nämä tavoitteet on omaksuttu edelläkävijäyrityksissä ohjenuoriksi, joiden avulla liiketoimintaa kehitetään vastuullisemmaksi.

Konsulttiyhtiö GlobeScan on selvittänyt syitä, miksi yhtiöt eri puolilla maailmaa ovat ottaneet ohjenuorakseen jonkun kestävän kehityksen tavoitteen. Suomalainen yritysvastuuverkosto Fibs ry teki saman kyselyn suomalaisille yrityksille.

Kyselyistä selvisi, että 31 prosenttia kansainvälisistä yhtiöistä pyrki kestävän kehityksen tavoitteisiin, koska näki sen mahdollisuutena kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa uusille markkinoille. Suomalaisista yhtiöistä näin koki 23 prosenttia.

Mainehyötyjä koki puolestaan saavansa kansainvälisistä yhtiöistä 23 prosenttia, kun suomalaisista yhtiöistä näin koki vain kahdeksan prosenttia.

– Suomessa ei ehkä ole vielä havahduttu tavoitteiden liiketoimintapotentiaaliin, kommentoi tuloksia Fibsin päällikkö Ulla Roiha elokuun lopulla kyselytulosten julkistustilaisuudessa.

Tilaisuudessa paikalla ollut asiantuntijayritys Fountain Parkin yritysasiakkuuksista vastaava Hanna Ali-Melkkilä sanoi, että hän on kiertänyt kertomassa näistä asioista kymmenissä yrityksissä.

– Ennen kuin näitä asioita voi mitata, niihin ei oikeasti yrityksissä herätä.

Mittarina taloudellinen tulos

Yksiselitteistä selkeätä mittaria tuskin onnistutaan luomaan. Tämä johtuu Halmeen mukaan siitä, että yritykset voivat toteuttaa tavoitteita monin eri tavoin. Jotkut yritykset tekevät hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa yhteistyötä, toiset kehittävät täysin uusia tuotteita tai liiketoimintamalleja.

Halme sanoo, että asiaa on kuitenkin tutkittu paljon. Muutaman sadan tutkimuksen tuloksista tehdyt koontitutkimukset osoittavat, että kestävän kehityksen tai vastuullisen liiketoiminnan mukainen liiketoiminta auttaa positiivisen tuloksen saavuttamisessa.

– Ja mitä pidempi seurannan ajanjakso sitä suurempi on vaikutus.

Fountain Parkin Ali-Melkkilän mielestä ylimääräisiä mittareita ei toisaalta ole edes tarpeen kehittää, sillä vastuullinen liiketoiminta pitää olla yrityksen strategian keskiössä. Tällöin taloudellista menestystä mitataan tutuilla mittareilla.

Halme korostaa, että kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintamahdollisuuksia on vain, jos yritykset toimivat tarpeeksi ajoissa. Halmeen mielestä yritykset jäävät kilpailijoista jälkeen, jos uudenlaisiin liiketoimintamahdollisuuksiin ei tartuta.

– On tutkimuksellisesti todistettu, että yritysten kannattaa toimia ennen lainsäädäntöä ja vakiintuneita käytäntöjä. Meidän pitää ehdottomasti kansakunta olla näissä tavoitteissa mukana, sillä meillä on hyvää osaamistakin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?