Kommentti: 2 kuvaa kertoo, minne Suomen rahat oikeasti menevät – vastaus ei ole Kreikka tai maahanmuutto

Julkaistu:

Kymmenessä vuodessa julkiset menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja valtionvelka on tuplaantunut. Kreikan kriisi ja maahanmuutto ovat hallinneet julkista keskustelua, mutta ne selittävät menojen kasvusta vain murto-osan, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Suomalaista politiikkaa on 2010-luvulla ohjannut se, että tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä menojen kattamiseen.

Pystyäkseen maksamaan palvelut ja etuudet valtio sekä kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa kiihtyvällä tahdilla. Kymmenen viime vuoden aikana valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut yli 110 miljardiin euroon.

Velkaantuminen ei johdu siitä, että tulot olisivat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen hitaan kasvun jakson aikana. Päinvastoin, valtion ja kuntien tulot ovat nykyisin suuremmat kuin ne olivat ennen kriisin alkua.

Velkaantuminen taustalla on siis julkisten menojen voimakas ”paisuminen”, kuten muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja presidentti Sauli Niinistö ovat ilmiötä kuvanneet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2007 noin 87 miljardia euroa, vuonna 2015 ne nousivat jo 120 miljardiin.

Vain kahdeksassa vuodessa vuotuiset julkiset menot ovat siis kasvaneet nimellisesti 33 miljardia ja ostovoimakorjattuna 20 miljardia euroa. Minne kaikki nämä rahat oikein menevät?

Julkista keskustelua ovat viime vuosina hallinneet ennen kaikkea Kreikan kriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Tämä on omiaan synnyttämään harhakuvia siitä, että leijonanosa suomalaisten verovaroista ohjattaisiin Kreikan pelastuspakettien ja maahanmuuton kustannusten rahoittamiseen.

Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Kreikka-vastuut eivät ole vielä langenneet maksuun

Euromaat ovat 2010-luvulla parsineet talousvaikeuksissa painineelle Kreikalle kolme suurta tukipakettia, joihin Suomikin osallistuu.

Niiden kautta Suomella on useiden miljardien eurojen takausvastuut, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan takaisin.

Lisäksi Suomi on myöntänyt Kreikalle miljardin verran kahdenvälistä lainaa. Tulevaisuudessa Suomi saattaa siis joutua maksamaan Kreikan veloista suuria summia, mutta tämän hetken voimakas velkaantuminen ei liity Kreikkaan.

Merkittävä osuus ei ole myöskään maahanmuutolla, vaikka siihen osoitetut budjettimenot ovatkin viime vuosina olleet selvästi aiempaa korkeammat.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton suorat kustannukset nousivat viime vuonna noin 800 miljoonaan euroon, kun ne vielä vuonna 2015 olivat monta kertaa pienemmät.

Nämä summat eivät silti selitä sitä, miksi julkiset menot nousivat vuosina 2007–2015 yli 30 miljardia euroa.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se täältä.


Lähes puolet rahoista sosiaaliturvaan

Yllä oleva Tilastokeskuksen tiedoista koottu taulukko näyttää, mihin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot ovat vuosina 2007 ja 2015 kohdistuneet. Luvut ovat ostovoimakorjaamattomat.

Niin julkishallintoon, terveydenhuoltoon kuin elinkeinoelämän edistämiseenkin kohdistuvat menot kasvoivat kahdeksassa vuodessa jonkin verran, mutta selvästi eniten ovat kohonneet sosiaaliturvan menot.

Ne vastaavat jo lähes puolta kaikista julkisista menoista.

Runsas viidennes sosiaaliturvan kustannuksista koostuu esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta, mutta yli 40 miljardia euroa menee eri sosiaalietuuksiin.

Etuusmenojen erittely kertoo suurimman syyn julkisten menojen ”paisumiseen”.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se täältä.


Eläkemenot kasvaneet räjähdysmäisesti

Osaltaan etuusmenoja on kasvattanut työttömyys: Vuosina 2007–2015 niin maksettujen työttömyystukien kuin asumistukienkin määrät tuplaantuivat.

Osa tuista menee toki esimerkiksi maahanmuuttajille, mutta suurimmaksi osaksi kehitystä selittää kantaväestön heikko työllisyyskehitys.

Huomionarvoista joka tapauksessa on, että maksussa oleviin eläkkeisiin menee jo lähes kolminkertainen määrä rahaa kuin kaikkiin muihin sosiaalietuuksiin yhteensä.

Kun mukaan lasketaan työeläkkeet, kansan- ja takuueläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet sekä leskeneläkkeet, eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 jo 28 miljardin euron edestä.

Summa vastaa lähes neljännestä kaikista julkisen talouden menoista, ja eläkkeet selittävät yksin kolmasosan kaikista julkisten menojen kasvusta.

Hanojen kiinni kääntäminenkään ei poistaisi ongelmia

EU:n ongelmat ja kotimaan vaisu talouskasvu peittävät helposti alleen sen, etteivät Suomen talousvaikeudet liity niinkään EU:n kriiseihin tai taloussuhdanteisiin kuin väestön ikääntymiseen.

Toistaiseksi ovat kasvaneet eläkemenot, ja tulevina vuosikymmeninä pomppaavat hoiva- ja terveysmenot. Näiden kehityskulkujen kääntäminen inhimillisellä tavalla on lähes mahdotonta, minkä vuoksi päättäjät toivovatkin pelastusta satumaisesta työllisyysasteen noususta.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole millään tavoin ottaa kantaa siihen, mitä Kreikka- tai maahanmuuttopolitiikalle tulisi tehdä tai olla tekemättä. Poliittisen väännön keskellä on silti hyvä muistaa, että Suomen talouden ongelmia niillä ei ratkaista – ei, vaikka Kreikkaan tai maahanmuuttoon ei ohjattaisi enää senttiäkään.

Jutun taulukkoja on korjattu 4.9. klo 12: Luvut ovat miljoonia euroja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    2. 2

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    3. 3

      Yandexin data­keskuksen hukka­lämpö lämmittää Mäntsälää – kauko­lämpö­asiakkaiden lasku pieneni merkittävästi

    4. 4

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    5. 5

      Venäläinen hakukoneyhtiö perusti suuren datakeskuksen Mäntsälään – toimii vain 17 työntekijän voimin

    6. 6

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    7. 7

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    8. 8

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    9. 9

      Venäjän talouskasvu hidastui 1,3 prosenttiin

    10. 10

      ”Firman piikkiin!” – Kuuluuko alkoholi pikkujouluihin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    2. 2

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    3. 3

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    4. 4

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    5. 5

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    6. 6

      ”Firman piikkiin!” – Kuuluuko alkoholi pikkujouluihin?

    7. 7

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    8. 8

      OP:n yt-neuvottelut ohi – 700 tehtävää katoaa, yli 1000 syntyy

    9. 9

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    10. 10

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    2. 2

      Silja ja Juhani ovat yrittäneet saada omakotitaloaan kaupaksi jo kolmatta vuotta: ”Ei ole kysyntää”

    3. 3

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    4. 4

      Tältä näyttää talo, joka on ollut myynnissä yli 3 vuotta – ”Ilmaiseksi pitäisi antaa”

    5. 5

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    6. 6

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    7. 7

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    8. 8

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    9. 9

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    10. 10

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    11. Näytä lisää