Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

Julkaistu:

Euro
Uuden suomalaisen riippumattoman tutkimuksen mukaan Suomen lähtö eurosta olisi vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Suurin hidaste olisi uuden maksujärjestelmän pystytys.
Jos Suomi päättäisi erota euroalueesta, merkittävin hidaste olisi uuden maksujärjestelmän luominen, kertoo uusi suomalaisten tutkijoiden julkaisema How to leave Eurozone: The case of Finland (Miten lähteä euroalueesta: Suomen tapaus).

Osalle tutkijoista tuli yllätyksenä, että Suomi siirtyi asteittain vuoteen 2014 mennessä järjestelmään, jossa kaikki maksut kierrätetään Euroopan kautta. Laskut ja palkat maksetaan SEPA-tilinsiirtoina Suomessa. Tutkimuksen mukaan uuden maksujärjestelmän luominen Suomelle voisi viedä aikaa puolesta vuodesta vuoteen.

Tutkimuksen tekoon osallistunut valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen ylijohtaja Peter Nyberg oli mukana kun Suomi luopui omasta maksujärjestelmästään.

– Euroalueella on siirrytty yhteiseen maksujen välitykseen ja selvitykseen, mikä merkitsee, että euromaksut hoidetaan EKP:n valvonnassa olevan maksusiirtojärjestelmän kautta, Nyberg kertoo Ilta-Sanomille. Maksut selvitetään nyt ulkomailla eikä enää Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ennen euroon siirtymistä Suomella oli omat maksujärjestelmät, mutta niistä luovuttiin asteittain euroon liittymisen jälkeen. Ensin luovuttiin vähittäismaksujen ja myöhemmin suurempienkin maksujen osalta Suomen omasta järjestelmästä. Päätöstä perusteltiin kustannussäästöillä.

– Aika nopeasti päätettiin, että kaikkien edun mukaista oli siirtyä EKP:n maksujärjestelmään, koska systeemit olivat halvemmat osana eurojärjestelmää. Se oli pankkien kannalta ennen kaikkea kustannuskysymys, ja viranomaisten kannalta tällainen eurouskovaisuus, Nyberg kertoo.

Tutkimuksen tekijät korostavat, että tutkimus ei ole onnistunut saamaan puolueetonta rahoitusta miltään taholta, eikä ehdota Suomen eroamista eurosta.

Huoli osaamisesta Suomessa

Tutkimuksen tekoon osallistunut Suomen Pankin entinen rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston päällikkö Heikki Koskenkylä kertoo, että muutos maksujärjestelmästä toi huolen, että osaaminen siirtyy Suomesta kun järjestelmä rakennetaan ulkomailla.

– Moni on ollut huolissaan uudesta järjestelmästä, mutta minullekin tuli yllätyksenä, että se on hallittu yllättävän hyvin, Koskenkylä kertoo.

Hänen mukaansa oli pelkoja, että jos järjestelmään tulee vika, kaikki maksut lakkaavat kerralla kun ollaan suuressa järjestelmässä.

– Suurta järjestelmää on ajateltu riskialttiimpana, mutta se on hallittu hyvin. Yhtään isoa riskiä ei ole toteutunut, Koskenkylä kertoo.

Asiasta ei käyty juurikaan julkista keskustelua, mutta Nyberg korostaa, että asiaa ei tarkoituksella salattukaan.

– Oma käsitykseni on, että Suomessa kuten monessa muussakin maassa pidettiin siirtymistä euroon lopullisena. Siirtyminen toiseen maksujärjestelmään nähtiin lähinnä luonnollisena seurauksena, Nyberg kertoo.

– Lisäksi kiinnostus infrarakenteisiin usein syntyy vasta siinä vaiheessa, kun jotain menee näkyvästi pieleen, eikä mitään sellaista ole toistaiseksi tapahtunut, hän toteaa.

Euroeron vaikeutumisesta EKP:n maksujärjestelmään siirtymisen vuoksi ei Koskenkylän mukaan keskusteltu.

– Vasta viime vuosina on herätetty henkiin se ajatus, että ehkä tällainen valuuttaunioni ei ole kaikkien paras välttämättä kaikille. Jos euroalue mistä syystä tahansa joutuu vaikeuksiin, olisi hyvä olla omakin maksujärjestelmä, jonka voisi ottaa käyttöön, Nyberg kertoo.

Suomessa on Nybergin mukaan edetty omien järjestelmien luovuttamisessa vähän pidemmälle kuin muissa euromaissa.

– Ei muissakaan euromaissa yksinomaan omia järjestelmiä ole, mutta Suomessa ei ole mitään jäljellä. Suomi on tapansa mukaan ollut hyvä koulupoika, Nyberg kertoo.

”Euro voi muuttua ihan muuksi, jos yhteisvastuuta tulee”

Koskenkylä korostaa, että Suomella ja etenkin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksella voi olla edessään kova paikka, jos EU:ssa lähdetään tiivistämään integraatiota ja yhteisvastuuta.

– Euro voi muuttua ihan muuksi mitä se oli alunperin, jos yhteisvastuuta tulee. Hallitusohjelman mukaan yhteisvastuuta ei saisi tulla lisää. Se on kova paikka hallitukselle, jos EU:ssa päätetään yhteisestä talletussuojasta ja suhdannerahasto, Koskenkylä sanoo.

Tutkimuksen tekivät Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Malinen, valtiotieteiden tohtori Peter Nyberg, valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä, taloustieteen tohtori Elina Berghäll, Aalto yliopiston emeritustutkija Ilkka Mellin, neuvotteluasiantuntija Sami Miettinen, Euronomics Oy:n konsultti ja toimitusjohtaja Jukka Ala-Peijari ja Ålandsbanken Asset Managementin entinen toimitusjohtaja Stefan Törnqvist.

Tutkimus julkaistaan ajatuspaja EuroThinkThankin verkkosivuilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisten keskiansio on 2 600 € – riittääkö se elämiseen?

    2. 2

      Nuorilta kysyttiin, millaiseen työpaikkaan he haluaisivat – suomalaisten vastaukset pomoista yllättivät

    3. 3

      Työllisyysasteen trendi jäi alle hallituksen tavoitteen – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”

    4. 4

      Lähes 8 500 vartijaa menossa lakkoon – turvallisuusalan johtaja varoittaa: ”Vaikutukset voivat näkyä melkein missä vaan”

    5. 5

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    6. 6

      Lähihoitajien opettaja epäilee soveltuvuuskokeita: ”Psykologi ei suositellut opiskelijaa alalle, itse näin hänessä mahdollisuuksia”

    7. 7

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    8. 8

      Wärtsilän tulos parani, tilauskertymä vain hieman

    9. 9

      Tuomari ei kumonnut Roundupin syöpätuomiota

    10. 10

      KKV moittii apteekkialan kilpailuavauksia – reseptilääkkeiden myynti 32 %, apteekkeja sama määrä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten keskiansio on 2 600 € – riittääkö se elämiseen?

    2. 2

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    3. 3

      Lähes 8 500 vartijaa menossa lakkoon – turvallisuusalan johtaja varoittaa: ”Vaikutukset voivat näkyä melkein missä vaan”

    4. 4

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    5. 5

      Verkkouutiset: Työmarkkina­järjestöiltä tulossa ehdotus irtisanomis­kiistaan

    6. 6

      Vartiointialan lakko alkaa keskiviikkona

    7. 7

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    8. 8

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    9. 9

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    10. 10

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää