Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

Yhteiskunta natisee, kun nuoret kustantavat pienenevistä tuloistaan kasvavia eläkkeitä. Se ei ole eläkeläisten syy, mutta sukupolvien taakanjako on ratkaistava, Teemu Muhonen kirjoittaa.

20.8.2017 8:35

Keskustelu suomalaisten eläkkeistä aaltoilee puolelta toiselle: vielä keväällä puhutti Kimmo Kiljusen kansalaisaloite eläkkeiden korottamisesta, ja nyt kuohuttavat Bengt Holmströmin varoittelut järjestelmän kestävyydestä.

Nobel-voittajan mukaan nuoret jäävät ylivoimaisen maksutaakan alle, jos eläkkeitä ei korottamisen sijaan voida leikata.

Eläkejärjestelmän edustajien mukaan ei ole syytä panikoida, sillä järjestelmä on tänä vuonna voimaan tulleen uudistuksen jälkeen ”tasapainossa”.

Vaikka tilanne on tällä hetkellä vakaa, Holmströmin huoli nuorista on enemmän kuin aiheellinen. Itse asiassa eläkkeiden maksutaakka on jo nyt niin suuri, että siitä kärsivät nuorten lisäksi kaikki muutkin.

Seuraavat kolme kuvaa kertovat, miten kasvavat eläkemenot ovat osaltaan johtaneet julkisen talouden ongelmiin ja valtion leikkauspolitiikkaan.

Eläkemenot paisuneet valtaviksi – työssä käyvät maksavat

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä kukin sukupolvi maksaa pääosin edeltäjiensä eläkkeet.

Lasku on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna eläkemenot nousivat jo noin 29 miljardiin euroon. Niistä 25 miljardia oli työeläkkeitä.

Summaa voi verrata valtion noin 54 miljardin euron budjettiin.

Eläkemenot ovat kohonneet suorastaan räjähdysmäisesti, sillä vielä vuonna 2007 eläkkeisiin meni yhteensä ”vain” vajaat 18 miljardia euroa.

Ilmeinen selittävä tekijä on se, että eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin on kasvanut selvästi. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, huoltosuhteen heikkeneminen on kuitenkin vasta pääsemässä vauhtiin.

Menot nousevat siis vastaisuudessakin, sillä samaan aikaan kuin eläkeläisväestö kasvaa, työikäinen väestö supistuu.

Jos grafiikka ei näy laitteellasi, katso se täältä.

Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin suuri osa työikäisistä

Toistaiseksi eläkemenoja on kasvattanut väestön ikääntymisen lisäksi se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana eläköityneille ikäluokille maksetaan parempia eläkkeitä kuin heidän edeltäjilleen.

Siitä kertoo esimerkiksi se, että vuosina 2007–2014 eläkemenot kasvoivat reaalisesti kolmanneksen mutta eläkkeensaajien määrä vain kymmenyksen.

Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäävä suomalainen saa noin 1 800 euroa kuukaudessa, kun kymmenen vuotta sitten luku oli 1 500 euroa.

Erot sukupuolten välillä ovat suuret, sillä miesten alkavat eläkkeet nousevat noin 2 100 euroon kuukaudessa.

Summa ei ole hurja, mutta silti korkea verrattuna työikäisten tuloihin: Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaista noin 42 prosentin veronalaiset tulot jäivät vuonna 2014 alle 2 080 euroon.

Esimerkiksi lähihoitajan keskimääräinen perupalkka kuntasektorilla oli samana vuonna 2 070 euroa.

On tärkeää muistaa, että eläkkeet eivät ole saajiensa omia säästöjä: Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan nykyiset eläkeläiset saavat noin neljä euroa eläkettä jokaista työuransa aikana maksamaansa maksueuroa kohden.

Jos grafiikka ei näy laitteellasi, katso se täältä.

Eläkkeet on suojattu, joten kaikkialta muualta leikataan

Työeläkkeitä ei rahoiteta veroilla vaan pakollisilla eläkemaksuilla. Siksi monien mielestä eläkkeillä ei ole yhteyttä valtion velkaantumiseen tai leikkauspolitiikkaan.

Se ei pidä paikkaansa.

Eläkemaksut ovat nousseet 24,4 prosenttiin palkoista, ja enemmistö työntekijöistä maksaa palkastaan jo enemmän eläkemaksuja kuin veroja.

Sitä mukaa kun eläkemaksuja on korotettu, päättäjät ovat keventäneet työn verotusta estääkseen palkasta perittävien lakisääteisten maksujen nousun. Asia käy ilmi oheisesta kuviosta.

Kasvavat eläkemenot ja -maksut ovat ”vieneet tilaa” verotukselta, joten valtion ja kuntien kassoihin virtaa vähemmän veroeuroja kaikkien muiden etuuksien ja palveluiden rahoitukseen.

Kun tulot eivät ole riittäneet menoihin, velkaantumisesta huolestuneet päättäjät ovat viime vuosina leikanneet esimerkiksi lähes kaikista pienituloisille myönnettävistä tulonsiirroista.

Maksussa olevat työeläkkeet eivät muista tulonsiirroista poiketen jousta, sillä ne on tulkitaan Suomessa perustuslain tarkoittamaksi ”omaisuudeksi”, joka on tiukasti suojattu.

ETK:n ennusteiden mukaan eläkemaksuja tarvitse enää juuri nykyisestä nostaa, koska menojen kasvuun on varauduttu kerryttämällä rahastoja. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos odotukset talouskasvusta eivät toteudu.

Jos grafiikka ei näy laitteellasi, katso se täältä.

Syyllistäminen on turhaa, mutta ratkaisuja on etsittävä

Bengt Holmström nosti huolen eläkkeistä esiin syystä, mutta hän ohjasi keskustelun väärille urille syyttämällä sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia ”itsekkäiksi”.

Kokonaisten ikäluokkien syyllistäminen ei ole kovin hedelmällistä – etenkään, kun Suomessa on satojatuhansia pienituloisia eläkeläisiä.

Todellinen ongelma ei ole kenenkään ahneus vaan se, että talouskasvu on hidastunut ja nuorten tulokehitys on jäämässä aiempia sukupolvia heikommaksi.

Viimeisten vuosien ajan 25–35-vuotiaiden tulot ovat historiallisesti olleet pienemmät kuin 65–74-vuotiaiden.

Kun edellisiä pienempien ikäluokkien pitää pienemmistä palkoista kustantaa aiempaa paremmat eläkkeet ja tulevina vuosikymmeninä kasvavat terveys- ja hoivamenot, hyvinvointivaltio ajautuu yhä ahtaammalle.

Ennemmin tai myöhemmin meidän on ratkaistava, mikä on paras ja oikeudenmukaisin tapa jakaa riskit eri sukupolvien kesken.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että nuorten harteille on jäämässä raskas taakka.

Tässä artikkelissa esitetyt luvut on alun perin koottu Teemu Muhosen ja Jari Hanskan Eläketurma-kirjaan (Vastapaino 2016).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?