Budjettiriiheen valmistautuvassa hallituksessa ei ole vielä kantaa, rohkeneeko se seurata edellisen hallituksen päätöstä ja keventää rikkaiden verotusta.
Kateusveroksikin kutsuttu ”solidaarisuusvero” ei ole tuonut kovin suurta helpotusta budjettivajeeseen pelkillä euroilla mitattuna, vaan sen on jopa arveltu houkuttavan verojen välttelyyn.
Toisaalta juuri töihin palanneiden pienituloisten lomarahaleikkaukset kirvelevät yhä mieliä. Rikkaiden erityisveron kevennys merkitsisi käännettä Kataisen-Stubbin-Sipilän kausina tehdyille solidaarisuusveron korotuksille.
Viime vuonna solidaarisuusveroa, kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa marginaaliveroa, on pitänyt maksaa, jos verotettavaa vuosituloa on yli 72 300 euroa. Tänä vuonna inflaatiotarkastus nosti rajan 73 100 euroon.
Kahden vuoden määräaikaisuus päättyy vuoden lopulla. Jos hallitus ei tee uutta päätöstä jatkaa tiukennusta, raja palautuu aiemmalle tasolle ja koskee 90 000 euron verotettavaa vuosituloa.
Solidaarisuutta vasta kahdeksassa tonnissa
Verotettava vuositulo on eri asia kuin vuosipalkka. Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola laskee, että tällä hetkellä solidaarisuusvero iskee noin 81 500 euron vuosipalkalla, jolloin verotettavat ansiotulot ovat yli alarajan (73 100 euroa). Se tarkoittaa noin 6 520 euron kuukausipalkkaa.
Jos alaraja nousee, erityisvero koskee vasta 8 000 euroa kuussa eli yli sata tonnia vuodessa, tienaavia.
Solidaarisuusveroa maksavia on runsaat 120 000 henkeä. Jos alaraja nousee 90 000 euroon, se puolittaa solidaarisuusveron maksajien määrän 60 000:een, ministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen kertoo.
– Nämä eniten tienaavat eli alarajan ylittävät muodostavat noin viisi prosenttia ansiotuloveron maksajista ja maksavat 25 prosenttia veroista.
Ansiotuloveroja kertyy vuosittain noin 26 miljardia euroa yhteensä. Puhtaan solidaarisuusveron osuus on vaatimaton, viime vuonna 60 miljoonaa euroa. Jos alaraja nousee, valtio menettää solidaarisuusveroa 30 miljoonaa euroa.
Veronmaksajissa lasketaan, että budjettiehdotuksessa solidaarisuusveron ansiosta isoin tulotaso eli 8 800 euroa tienaavat säästyvät veronkiristykseltä ensi vuonna. Liitto patistaa hallitusta lisäkevennyksiin, jotka kohdistuvat pieni- ja keskituloisille.
Kevennyksiä odotellaan myös pienituloisille
Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on Helsingin Sanomien mukaan näkemyseroja solidaarisuusverosta. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on pysynyt suunnitelmasta muutoin hiljaa mutta toistellut, että pelkästään suurituloisten veronkevennys ”ei tule kuuloonkaan”.
Muista hallituspuolueista Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmä vastustaa solidaarisuusveron keventämistä. Keskustan eduskuntaryhmä ja puoluejohto käsittelee budjettiesitystä tänään tiistaina.
– Hallitus asian ratkaisee, mutta pidän ajoitusta huonona, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen viestitti Taloussanomille.
”Raippaveroa” maksaa noin 8 000 eläkeläistä
Veromuutokset koskettavat myös osaa eläkeläisistä. Solidaarisuusveroa maksavia eläkeläisiä on Kirkko-Jaakkolan mukaan noin 8 000 henkeä.
Raippaveroksikin ristitty verotus koskettaa niitä, joilla on yli 45 000 euron verotettava eläketulo. Lisävero on 5,85 prosenttia alarajan eli 47 000 euron ylittävästä tulosta. Lisäveroa on perusteltu solidaarisuudella sekä sillä, että isotuloisilla eläkeläisillä ei ole palkansaajien pakollisia maksuja.
– Eläkeläisten ansiotuloverotusta käsitellään varmasti myöskin budjettiriihen yhteydessä, Pylkkänen huomauttaa.
Oikaisu 15.8. kello 16.10. Ansiotuloveroja kertyy vuosittain noin 26 miljardia euroa, mutta yhteensä, ei valtion kassaan, kuten jutussa luki aiemmin. Kunnat keräävät noin 18,6 miljardia euroa, valtio noin 5,5 miljardia.
