Missä on kaikki Suomen käteinen? Edes Suomen Pankki ei tiedä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Missä on kaikki Suomen käteinen? Edes Suomen Pankki ei tiedä

Inflaatio on ollut hyvin pieni ja käteinen on säilyttänyt arvonsa hyvin, ja toisaalta pankkitalletuksille on maksettu vain vähän korkoa. Sen takia säästöjä on kerätty maailmanlaajuisesti yhä enemmän käteisenä rahana sukanvarteen, säästölippaisiin ja kassakaappeihin.

Julkaistu: 11.8.2017 15:25

Suomalaiset maksavat käteisellä yhä harvemmin, vaikka käteisvarojen määrä on kasvanut viime vuosina. Suomen Pankki arvioi, että käteistä olisi Suomessa noin 1 600 euroa jokaista suomalaista kohti.

Suomalaiset maksavat ostoksensa yhä useammin kortilla tai kortteihin kytketyillä kännykkäsovelluksilla.

Minne käteinen raha on kadonnut? Paljonko sitä edes on Suomessa?

Euroalueella käteinen kulkee rajojen yli vapaasti, ja siksi Suomessa olevan käteisen määrää on hyvin vaikea arvioida, kertoo neuvonantaja Jussi Kangas Suomen Pankin rahahuolto-osastosta.

– Markka-aikanahan tiedettiin tasan tarkkaan, kuinka paljon markkaseteleitä on kierrossa, ja suurin osa oli tietysti Suomessa. Siitä saatiin tarkat tilastot. Nyt meillä on tarkat tilastot euroseteleiden kokonaismäärästä maailmassa, mutta niiden jakautumisesta eri maihin kellään ei ole tarkkaa tietoa, Kangas sanoo.

Suomessa liikkeelle lasketun käteisen rahan määrät tiedetään tarkasti, mutta seteleitä virtaa ulkomaille valtavasti. Esimerkiksi muualle Eurooppaan matkustavat suomalaiset vievät mukanaan Suomessa nostettua rahaa.

Setelien uudistuminen auttaa

Suomen Pankki on pyrkinyt arvioimaan Suomen käteisen rahan määrää käyttämällä muun muassa Tilastokeskuksen lukuja sekä pankkien ja käteisautomaattien tilastoja.

Myös setelien ajoittainen uudistuminen on antanut mahdollisuuksia arvioida käteisen määrää yksittäisessä maassa.

Esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014 Suomen Pankki laski liikkeelle tietyn määrän uusia viiden ja kymmenen euron seteleitä. Sen jälkeen on voitu tehdä satunnaisotantoja, joiden uusien ja vanhojen seteleiden määristä on pystytty laskemaan arviot kaikkien Suomessa käytettävien vitosten ja kymppien määristä. Liikkeellä olevien vitosten kappalemäärä vaihtelee noin 10–11 miljoonassa, kymppien noin 7–8 miljoonassa.

Miljardien käteispotti

Suomen Pankin suuntaa antavan arvion mukaan Suomessa on käteistä rahaa kaikkiaan noin yhdeksän miljardia euroa. Se tarkoittaa yli 1 600 euroa yhtä suomalaista kohti.

Jussi Kangas korostaa, että arvio on hyvin karkea. Silti käteistä rahaa on joka tapauksessa miljarditolkulla – jossain.

Missä käteinen siis piileksii? Esimerkiksi pankkien ja kauppojen hallussa on vain pieni murto-osa koko potista.

Todennäköinen vastaus löytynee Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta. Sen lukujen mukaan kotitalouksilla oli vuonna 2016 yli 8,4 miljardia käteisvaroja hamstrattuna jonnekin. Summa on yli kolminkertaistunut edeltävän vuosikymmenen aikana.

Käteistä on, mutta kortti viuhuu

Vuosina 2002–2003 käteistä rahaa nostettiin Suomessa enemmän kuin koskaan, 20,5 miljardia euroa vuodessa. Siitä lähtien on laskettu melko tasaista, loppua kohden kiihtyvää alamäkeä, ja enää käteistä ei nosteta vuodessa edes 15 miljardin edestä.

Viime vuonna tehdyn kyselyn perusteella suurin osa suomalaisista pitää mukanaan alle 50 euroa käteistä. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat pitkälti luopuneet käteisellä maksamisesta, kun taas eläkeläiset kantavat mukanaan eniten rahaa.

Jo 76 prosenttia suomalaisista kertoo suosivansa maksamisessa korttia.

Suomalaisilla on siis kotonaan tai lompakoissaan käteistä, mutta yhä useammin sitä ei käytetä maksaessa. Mistä on kysymys?

Maailmantalous voi vaikuttaa

Viime vuosina toisaalta inflaatio on ollut hyvin pieni ja käteinen on säilyttänyt arvonsa hyvin, ja toisaalta pankkitalletuksille on maksettu vain vähän korkoa. Sen takia säästöjä on kerätty maailmanlaajuisesti yhä enemmän käteisenä rahana sukanvarteen, säästölippaisiin ja kassakaappeihin.

Koko maailmassa kierrossa olevien eurosetelien määrä ja arvo ovat kasvaneet viime vuosina jatkuvasti. Erityisesti liikkeellä olevien 50 ja 100 euron setelien määrä on kasvanut.

Kankaan mukaan juuri käteissäästäminen selittää osan eurosetelien määrän kasvusta.

– Kun korot ovat olleet alhaalla ja inflaatio euroalueella pieni, käteistäkin käytetään säästämisen muotona, Kangas selittää.

Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, kuinka paljon ilmiö koskee Suomea.

Käteinen ei katoa nopeasti

Vaikka käteisellä maksetaan jatkuvasti harvemmin kuin korteilla, sitä tarvitaan edelleen paljon: Suomessa se on mukana noin 40 prosentissa maksutapahtumista.

Erityisen mielellään suomalaiset käyttävät käteistä kioskilla, matkoilla ja jakaessaan käyttörahaa muille perheenjäsenille.

– Siihen suhteutettuna, kuinka paljon käteisen kuolemasta on viime aikoina puhuttu, käteisen rooli on edelleen hyvin merkittävä. Nopealla aikataululla se ei ole häviämässä mihinkään, Kangas sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?