OP:n Reijo Karhinen petti lupauksensa talkoista – ei leikannutkaan palkkaansa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

OP:n Reijo Karhinen petti lupauksensa talkoista – ei leikannutkaan palkkaansa

Reijo Karhinen lupasi kaksi vuotta sitten alentaa palkkaansa ”kohtuullisuustalkoissa”. Hän viestittää jättäneensä palkka-alen tekemättä, koska kilpailukykysopimus ei täytä tavoitteita. Ministerit puolestaan leikkasivat palkkojaan viime vuoden alussa.

Reijo Karhisen mukaan lopullinen kilpailukykysopimus ei leikannut yritysten työvoimakustannuksia riittävästi.­

8.8.2017 6:01 | Päivitetty 8.8.2017 11:19

Kesäkuussa 2015 kolme eturivin suomalaista yritysjohtajaa teki näyttävän ulostulon.

Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Reijo Karhinen kertoivat Helsingin Sanomien yhteishaastattelussa tinkivänsä omista palkoistaan ja kehottivat muitakin yritysjohtajia liittymään ”kohtuullisuustalkoisiin”.

Kolmikko toivoi voivansa vauhdittaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen syntyä näyttämällä, että myös kaikkein hyvätuloisimmat ovat valmiita tinkimään omista eduistaan.

Alahuhta ja Herlin sanoivat aikovansa lahjoittaa viisi prosenttia tuloistaan koulutukseen.

OP:n pääjohtajan Karhisen lupaus oli vieläkin selkeämpi: hän sanoi leikkaavansa viisi prosenttia säännöllisestä kuukausipalkastaan.

Elokuussa 2015 Taloussanomat kysyi Karhiselta, onko palkanalennus jo toteutettu. Silloin hän vastasi alennuksen tapahtuvan vasta sitten, kun yhteiskuntasopimus on syntynyt.

Pitkän väännön jälkeen valmista tuli kesäkuussa 2016, jolloin kilpailukykysopimukseksi loppuvaiheessa ristitty palkanalennuspaketti sai sinettinsä.

Karhinen ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan säännöllisen kuukausipalkkansa leikkaamisesta.

OP:n vuosikertomuksen mukaan hänelle maksettiin viime vuonna säännöllistä rahapalkkaa 754 392 euroa, eli 62 866 euroa kuukautta kohden. Summa on sama kuin kahtena edellisenäkin vuotena.

Jos Karhinen olisi alentanut säännöllistä kuukausipalkkaansa viisi prosenttia, se olisi pienentynyt runsaat 3 000 euroa.

Karhinen vastaa: Kiky-sopimus ei täyttänyt tavoitteita

Taloussanomat pyysi Karhiselta haastattelua siitä, miksi hän jätti palkka-alensa toteuttamatta. Karhinen kieltäytyi haastattelusta, mutta viestitti OP:n viestinnän välityksellä seuraavan vastauksen:

– Yhteiskuntasopimus ei toteutunut kesäkuussa 2015 tavoitellun mukaisena. Tavoitteena oli 5 prosentin kilpailukykyparannus.

Karhinen siis katsoo, että lopullinen kilpailukykysopimus ei leikannut yritysten työvoimakustannuksia riittävästi.

Sopimus pidentää työaikoja ja siirtää eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi sekä leikkaa määräaikaisesti yli 500 000 julkisen sektorin työntekijän lomarahoja.

Toimien ansiosta työnantajien yksikkötyökustannukset laskevat kuluvan vuoden ja seuraavien vuosien aikana arvioiden mukaan 3–4 prosenttia.

Koska alkuperäinen viiden prosentin tavoite ei täyty, Karhinen ei ole alentanut omaa palkkaansa.

Sen sijaan OP:n viestinnästä sanotaan, että ”Karhinen on 2015 alkaen lisännyt selvästi lahjoituksiaan ja ajankäyttöään kolmannelle sektorille ja yliopistoille”.

Karhisen kokonaisansiot ovat kahden edellisen vuoden aikana olleet nousussa, koska hänelle on maksettu aiemmilta vuosilta kertyneitä tulospalkkioita.

Yhteensä OP maksoi Karhiselle vuonna 2015 noin 1,7 miljoonaa ja vuonna 2016 reilut 1,6 miljoonaa euroa, kun vielä vuonna 2014 Karhisen kokonaisansiot jäivät alle 1,1 miljoonan.

Johtajien palkat ennätyssuuria – ministerit leikkasivat omiaan

Karhisen, Alahuhdan ja Herlinin lanseeraamiin kohtuullisuustalkoisiin ilmoittautui kaksi vuotta sitten alustavasti mukaan parisenkymmentä yritysjohtajaa ja muuta päättäjää.

Koska suurin osa heistä puhui määrittelemättömien suuruisten summien lahjoittamisesta erilaisiin kohteisiin, on vaikea sanoa, kuinka paljon yritysjohtajat ovat lopulta palkoistaan tinkineet.

Helsingin Sanomien mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset nousivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Yksi ryhmä joka tapauksessa piti lupauksensa palkka-aleen liittymisestä: pääministeri Sipilä ja muut hallituksen ministerit leikkasivat omia kuukausipalkkojaan viime vuoden alussa seitsemän prosenttia.

Viime syyskuussa Sipilä sanoi eduskunnan kyselytunnilla olevansa pettynyt siihen, miten vähän hyvätuloisimmat suomalaiset ”ovat vapaaehtoisesti lähteneet tekemään toimia”.

Sipilä vastasi opposition syytöksiin siitä, että hallitus leikkaa pienituloisilta ja suosii suurituloisia.

– Me emme pysty ottamaan etuja pois niiltä, joilla menee kaikkein parhaiten, vaan he päättävät itse esimerkiksi palkoistaan. Me täällä olemme yrittäneet näyttää esimerkkiä leikkaamalla ministereiden palkoista, Sipilä sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?