Paperialan mahdolliset palkankorotukset huolestuttavat – pelkona muiden halut seurata perässä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Paperialan mahdolliset palkankorotukset huolestuttavat – pelkona muiden halut seurata perässä

Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n väliset työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät toukokuun ensimmäisen kokouksen jälkeen uudelleen tällä viikolla ja avaavat siten syksyn liittokierroksen.

Paperikone Stora Enson paperitehtaalla Varkaudessa.­

7.8.2017 8:31

Neuvottelutulos saattaa asettaa tason, johon myöhemmin neuvottelevat liitot pyrkivät, kun ainakin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tavoittelee Talouselämän mukaan paperiteollisuuden korotuksia.

Paperiliitto on kertonut, että se tavoittelee parannuksia ehtoihin työajasta, palkkatasosta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

– Jos ajatellaan Suomen talouden tilaa, niin olemme palanneet kasvuun, joka on ollut kohtalaisen vakaata jo pidemmän aikaa. Tämä tietenkin ruokkii ajatuksia palkankorotuksista työntekijäpuolella, Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius sanoo.

– Työntekijäpuoli on vetänyt nollalinjalla, ollut luopumispuolella ja tätä on kestetty jo hyvän matkaa. Nyt olisi ikään kuin takaisinmaksun aika. Paperiteollisuuden suurinvestoinnit on tehty, sellun kysyntä näyttää hyvältä ja hintakehitys kohtuulliselta. Siitähän tämä kumpuaa.

Heleniuksen mukaan kiinnostava asia neuvotteluissa onkin nähdä, ovatko työnantajat valmiita suostumaan runsaskätisempiin palkankorotuksiin saadakseen toivomiaan joustoja työaikaan ja työpanoksen käyttöön.

Pääekonomisti ei ole erityisen huolissaan hyvin pärjäävän paperiteollisuuden mahdollisista korotuksista, mutta varoittaa korotuksien valumisesta muille toimialoille.

– On aika huolestuttavaa, jos se johtaa kohtalaisen koviin palkankorotuksiin läpi toimialojen ja erityisesti, jos mennään julkisen talouden puolelle, Helenius sanoo korostaen Suomen paperitoimialan yksilöllistä tilannetta.

– Siinä on vaara, että palkat inflatoituvat uudelleen samantyyppisesti, kuin vuosina 2007–2008, jolloin nähtiin että palkat nousivat aika reippaasti, mutta kiihtyvä inflaatio oikeastaan aikalailla söi korotukset. Reaalipalkkakehitys jäi dramaattisen paljon heikommaksi. Tätä vaaraa pidän keskeisenä.

Pitkällä oleva taloussykli lisää uhkakuvia voimakkaasta inflaatiosta, sillä markkinat ovat jo jonkin aikaa odottaneet seuraavaa laskusuhdannetta.

– Täytyisi olla tietynlainen varovaisuus ja nähdä, että tämä on pitkä suhdannenousu, johon me olemme tulleet hyvin myöhäisessä vaiheessa mukaan. Jos inflatoimme palkat nyt, niin se tarkoittaa seuraavassa taantumassa sitä, että työpanoksen käytön kautta joustetaan normaalia voimakkaammin, kuten vuosien 2008–2009 syöksyssä, Helenius varoittaa.

Hänen mukaansa kokonaisuutena talouden tilanne on lähtenyt parantumaan, mutta vieläkään ei olla tasoilla, joista lähdettiin ennen finanssikriisiä vuonna 2008.

Helenius selvitti pyynnöstä palkkakehityksen suhteen yhtiöiden liikevoittoprosentteihin. Suomalaisten yhtiöiden liikevoittoprosentti oli yhdeksän prosenttia vuotta 2008 alempana. Inflaatiokorjatut palkat olivat nousseet kaksi prosenttia.

Euron viimeaikainen vahvistuminen tuo mukanaan omat haasteensa, sillä euron noustessa suomalaisten työntekijöiden tuottavuus on laskenut. Yhteisvaluutta on vahvistunut dollariin verrattuna lähes 13 prosenttia.

– Vahvempi euro tekee haastavammaksi kasvunäkymät ensi vuoden osalta. Jos katsotaan koko kansantalouden tasolla tuottavuuden kasvua, niin trendi on heikentynyt ja se täytyy huomioida.

Euroopan keskuspankin politiikan piirissä olevien kansallisten keskuspankkien mahdollisuudet devalvoida valuuttaa, ja siten nostaa tuottavuutta on kadonnut. Palkkojen lasku onkin jäänyt jäsenvaltioiden keinoksi hallita inflaatiota ja tehokkuutta.

– Sisäisen devalvaation suhteen Euroopasta löytyy ongelmamaita, jotka ovat päässeet siinä eteenpäin, kuten Espanja. Kilpailukyky työn yksikkökustannuksien osalta on tätä kautta korjaantunut. Täytyy miettiä sitä, kuinka tärkeää kustannuskilpailukyky on tässä tilanteessa Suomelle, Helenius sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?