Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asuntojen hintakehityksessä valtavat erot – onnekas omistaa hyvältä alueelta

Kasvukeskusten ja muun Suomen asuntojen hinnat ovat liikkuneet tyystin eri suuntiin pian kymmenen vuotta. Vedenjakaja oli finanssikriisi. Osalla asuntoja on enää käyttöarvo, kukaan ei niitä osta.

26.7.2017 6:06

Asuntojen hinnat nousivat 1990-luvun laman jälkeen pitkään samanlaisia latuja koko maassa, mutta vuonna 2008 alkanut finanssikriisi riuhtoi maaseutujen ja kaupunkien kehityksen eri urille.

Kun kasvukeskuksissa asunnoista maksetut hinnat ovat nousseet kymmeniä prosentteja ja nousseet kaikkien aikojen ennätyksiin, maaseuduilla on laskettu selvää alamäkeä.

Tämä käy ilmi Hypon käyttämästä hintaindeksitilastosta, joka on koostettu Tilastokeskuksen aineistoista.

– Ero on ollut hyvinkin selvä varsinkin finanssikriisin jälkeen, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

1990-luvun lamasta finanssikriisiin asuntojen hinnat nousivat käytännössä koko maassa. Brotheruksen mukaan maaseudulla hintakehitys oli alkanut jäädä kasvukeskuksista hieman jälkeen jo ennen finanssikriisiä, mutta suunta oli sama ja ero melko pieni.

– Nyt haarukka levenee kovaa vauhtia.

Jos grafiikka ei näy alla, voit katsoa sen tästä.

Vaikka hintaindeksikäyrät osoittavat nyt tyystin eri suuntiin, nekin antavat harvaan asutusta Suomesta liian ruusuisen kuvan. Käytännössä asuntojen hinnat ovat paenneet vieläkin kauemmiksi toisistaan, sillä tilastoinnissa mukana ovat vain ne asunnot, joista ylipäätään syntyy kaupat.

– Varsinkin harvaan asutuilla alueilla on paljon asuntoja, jotka ovat jääneet tyhjilleen ja joista ei tahdo saada mitään hintaa, Brotherus sanoo.

Tämä ei ole hyvä uutinen niille, jotka omistavat asuntoja taantuvista maaseutukunnista ja haluavat ansaita niillä. Ongelma koskee kuitenkin erityisesti haja-asutusalueiden omakotitaloja. Brotheruksen mukaan niille jää usein käytännössä vain käyttöarvo.

Kainuu edustaa maaseutua

Tilastokeskus ei julkista tilastotietoja, joista pystyisi suoraan vertailemaan kaupunkien ja maaseudun asunnonhintojen kehitystä. Luvut puuttuvat maaseutumaisten alueiden osalta. Siksi Brotheruksen laatimassa vertailussa kaupunkeja edustaa Helsinki ja maaseutumaista Suomea Kainuu.

– Paremman datan puutteessa se antaa osviittaa siitä, mitä kehitys on ollut.

Helsingin hintakehitys antaa melko hyvän kuvan kaupunkiasuntojen hintakehityksestä – joskin viime vuosina asunnoista maksetut summat ovat nousseet suhteessa enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kainuu puolestaan antaa melko realistisen kuvan kasvukeskusten ulkopuolisesta Suomesta.

– Kainuu on selvästi maaseutumainen, ja sieltä ei löydy selkeää kasvukeskusta, kuten vaikkapa Pohjois-Savosta Kuopio tai Lapista Rovaniemi.

Kahden kehityssuunnan maa

Suomi ei jakaudu asuntojen hinnankehityksen näkökulmasta yksinkertaisesti vain maaseutu-Suomeen ja kaupunki-Suomeen, vaan pikemminkin kasvukeskuksiin ja taantuvaan Suomeen.

Paikoin asuntojen hinnat ovat kivunneet ylöspäin maaseudullakin, Brotheruksen mukaan erityisesti rannikkoseudun maaseutumaisissa kunnissa. Vastaavasti muuttotappioalueita voivat olla myös kaupungit, esimerkiksi entiset teollisuuspaikkakunnat.

– On esimerkiksi Kouvolan kaltaisia kaupunkeja, joissa väestö on laskenut. Se näkyy asuntojen hinnoissa, Brotherus huomauttaa.

Kun esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaltaisissa keskuksissa asuntojen hinnat ovat kohonneet viidenneksen vajaassa vuosikymmenessä, vaikkapa juuri Kouvolassa ne ovat pudonnet lähestulkoon yhtä jyrkästi kuin Kainuussa.

Jos grafiikka ei näy alla, voit katsoa sen tästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?