Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

Julkaistu:

Vakavan sairauden voi hyväksyä, läheisen kuolemastakin selvitä. Mutta kun surun keskellä törmää viranomaisiin, joiden toiminta tuntuu vain nöyryyttävältä ja turhalta, voimat alkavat loppua.
Helsinkiläisellä Virva Muotkalla, 47, ei ole ollut helppo kesä. Keväällä hän huomasi, ettei hänen 72-vuotias äitinsä itse asiassa omista viranomaisen silmissä mitään perheen kodista.

– Äiti on omassa avioliitossaan vain eräänlainen isän sihteeri ja asuu talossa vähän kuin vuokralla, Virva Muotka tiivistää asian Taloussanomille.

Tilanne paljastui, kun äiti lähti hakemaan maistraatista tytärtään Virva Muotkaa miehensä edunvalvojaksi. 76-vuotias puoliso kärsii muistisairaudesta ja asuu palvelutalossa.

– Äidillä on parantumaton syöpä ja muutama kuukausi elinaikaa. Hän ajatteli, että ennen kuolemaansa hän ehtii opettaa minulle, miten hoidetaan isän pankkitilejä ja muita käytännön asioita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maistraatista tuli äidille kylmää kyytiä. Virkailija alkoi tutkia isän pankkitilejä. Virkailija ihmetteli, miksi miehen tililtä oli tehty monenlaisia rahansiirtoja.

Maistraatin silmissä vanhempien omaisuus tilillä ja asuinkiinteistössä on isän nimissä. Se määräsi isän edun mukaisesti yhteisen omaisuuden hukkaamis- ja käyttökieltoon, kun kävi ilmi, että äiti oli siirtänyt lapsille miehensä tililtä joululahjarahaa.

Muotka on myös tuohtunut tavasta, jolla maistraatti ryhtyi ajamaan edunvalvontamenettelyä alettuaan epäillä äitiä puolisonsa varojen väärinkäytöstä. Häntä loukkaa, että maistraatti penkoo taustoja ja tilitapahtumia selvittäessään sopivuutta edunvalvojaksi.

Perheenjäsenen edunvalvonta ongelma

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas tutustui tapaukseen naisen kertoman perusteella. Kangas puolustaa maistraattia, koska sen pitää selvittää edunvalvojan kelpoisuus. Perheenjäsenelle luovutettu edunvalvonta on ylipäätään ongelmallinen, koska omia etuja on usein perheen varallisuuteen nähden.

Puutteita on laissakin.

– Päämiehen yksityisyys on holhoustoimilaissa niin vahva, että se vaikeuttaa sukulaisten oikeutta hoitaa perheen yhteisiä asioita. Lain säätäjä ei aivan ymmärtänyt, että jos on puoli vuosisataa kestänyt avioliitto, asiat ovat peruuttamattomasti yhteen kietoutuneita silloin, kun toinen on edunvalvontatilanteessa.

Kangas neuvoo yleisesti, että aina edunvalvojaa ei tarvita, vaan pelkillä valtuutuksilla moni voi hoitaa heikkokuntoisen vanhemman asioita. Jos edunvalvontaa tarvitaan, holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa joustavampaa on, että päämies määrää itselleen valtuutetun, kun vielä pystyy siihen.

Toisaalta perheen tilanne kuulostaa kohtuuttomalta Kankaan mielestä.

– Virkamies ei oikein ole ymmärtänyt syöpäsairaan naisen tuskaa ja surua, vaan on ruvennut vähän tärkeilemään turhassa paikassa. Rouvalla pitäisi olla samat oikeudet kuin silloin, kun molemmat osapuolet olivat terveitä, eikä hänen taloudellisen aseman pitäisi heikentyä.

Kenen talo?

Harva nykyinen eläkeläispari on aikoinaan tonttikauppoja tai vuokrasopimuksia tehdessään tajunnut allekirjoitusten merkitystä. Muotkan kotitalon kiinteistöverotodistuksen mukaan isä on ainoa omistaja, vaikka myös äiti on vuoden 1975 kauppakirjan mukaan toinen omistaja.

Maanmittauslaitokselta tarkistetaan, että kyseisen kiinteistön vuokratontin vanha sopimus todella on vain isän nimellä, joten sillä perusteella isä on kiinteistön ainoa omistaja. Viranomaisten näkemys on, että äiti on oikeastaan varaton.

Muotka suree, että näin ollen äiti on tällä hetkellä omassa avioliitossaan kuin ”sihteeri” ja asuu muistisairaan miehensä omistamassa talossa ”vähän kuin vuokralla tai armosta”.

– Isä on kirvesmies. Hänellä on paremmat tulot äidillä, joka on ammatiltaan siivoja. Isä oli sen tarkemmin miettimättä tehnyt verotodistukseen talon omistajan kohtaan 1/1 merkinnän.

Maanmittauslaitoksen ja oikeusaputoimiston virkailijat valaisivat Virva Muotkaa, ettei omakotitalon omistajuutta voi muuttaa pelkällä ilmoituksella.

– Isäni pitäisi joko lahjoittaa tai myydä puolet omaisuudestaan äidille. Äitini pitäisi maksaa lahjoituksesta lahjavero tai myynnistä käypä hinta.

Omakotitalossa äidillä on nyt pienet mahdollisuudet päästä yhteisen kodin toiseksi omistajaksi.

Hän löysi laatikoiden pohjalta talon alkuperäisen kauppakirjan vuodelta 1975. Kauppakirjassa on molempien vanhempien nimet ja allekirjoitukset.

Nyt äiti hakee oikaisumenettelyllä vahvistusta, että talo on hänenkin. Muotka on kuullut, että tapauksia on muitakin, että tuohon aikaan naimisiin menneet pariskunnat luulevat usein, että kaikki on yhteistä, vaikka nimiä ei ole papereissa.

Kankaan mukaan naiset ovat olleet usein ”sinisilmäisiä”.

– Vanhan patriarkaalisessa maailmassa omaisuutta hankittiin miehen nimiin, vaikka omaisuutta hankittiin yhteisestikin, Kangas vahvistaa.

Kankaan mukaan kiinteistöveron tietokannan omistajatieto ei määritä, kuka talon omistaa. Kankaan mukaan verottaja on niputtanut yhteen omistuksia, koska joissakin taloissa veron alaraja oli aikoinaan niin pieni, että puolikkaina kummankaan ei olisi tarvinnut maksaa veroa.

– Näitä tietokantavirheitä verottajalla on aika paljon.

 

Epäkohta on syvällä Suomen verojärjestelmässä. Puolisoiden väliset oikeustoimet ovat kaikkialla muualla Pohjoismaissa verovapaita.

Kangas huomauttaa, että vanhoja omistajakirjauksia ei voi jälkikäteen noin vain korjailla yhteisomistukseksi. Siihen tarvitaan oikeustoimea eli lahjaa tai kauppaa. Vaihtoehdot ovat kuitenkin huonoja, koska molemmista on maksettava veroa.

– Epäkohta on syvällä Suomen verojärjestelmässä. Puolisoiden väliset oikeustoimet ovat kaikkialla muualla Pohjoismaissa verovapaita.

Kankaan mukaan tällaisessa tilanteessa voi yrittää vain sinnitellä. Ongelma väistyy, kun toinen osapuoli kuolee. Kaikkien omakotitaloja omistavien pariskuntien pitäisi ylipäätään tarkastaa, että omistajakirjaukset ovat sekä lainhuutorekisterissä että osakasluetteloissa ja verotuksessa oikein.

Yhteinen tili pitää perustaa

Kolmas ongelma syntyi yhteisistä pankkivaroista. Molemmilla on oma tili, johon toisella on käyttöoikeus. Maistraatin näkemyksen mukaan avioliitossa ei ole olemassa käsitystä ”yhteinen omaisuus ja yhteiset rahat” vaan ajatus on kuulemma vanhanaikainen, Muotka kertoo.

Kankaan mukaan kohtuulliset lahjasiirrot, varsinkin jos sellaisia on ollut perheessä tapana tehdä, eivät ole oikeudettomia tilinostoja.

Muotka neuvoo ikäihmisiä tarkastamaan tilisopimukset ajoissa ennen kuin sattuu jotain. Hänen mukaansa pankkikin olisi voinut neuvoa ikääntyneitä vanhempia, kun nämä asioivat siellä alkuvuonna.

– Yhteiset rahat ovat vain niitä, joille on tehty yhdessä niin sanottu taloustili. Se on ainoa selkeä tilisopimus esimerkiksi tällaisissa vakavissa sairaustapauksissa. Silloin mitään ongelmaa ei olisi ollut maistraatin mielestä.

Hän toivoisi jotain kevyempää vaihtoehtoa siihen, että lähiomaiset saisivat muistisairaan verkkopankkitunnukset ja voisivat hoitaa tämän juoksevat asiat, kun sen aika koittaa.

Muotka purkautui perheensä piinasta Kansan Uutisten blogissa.

Maistraatti vastaa: Asia on keskeneräinen

Taloussanomat tiedusteli Kemin maistraatin virkailijalta kommenttia iäkkään avioparin kohtelusta.

Virkailija kehotti ottamaan yhteyttä esimiesportaaseen Lapin maistraattiin.

Lapin maistraatin mukaan se ei kommentoi yksittäistä tapausta.

– Asia on keskeneräisen, henkikirjoittaja Alpo Hyvönen Lapin maistraatista perustelee.

Yleisellä tasolla hän sanoo, että tilanteet ovat erilaisia.

Hyvönen sanoo edunvalvonnasta, että maistraatin perustehtävä on selvittää, onko tarpeen määrätä edunvalvoja. Oikeus sitten ratkaisee asian.

– Mikä omaisuus on kenenkin nimissä, ei ole suoraan maistraatin asia. Laissa on nimiasia. Tili on sen, kenen nimissä on tili. Yhteinen omaisuus on yhteistä omaisuutta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    2. 2

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    3. 3

      WSJ: Yhdysvallat harkitsee kiinalais­tuotteiden tuonti­tullien höllentämistä

    4. 4

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    7. 7

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    8. 8

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    9. 9

      KKV:ltä ehdollinen hyväksyntä Postin ja Transvalin kaupalle

    10. 10

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    4. 4

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    5. 5

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    6. 6

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    9. 9

      Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa vajota taantumaan jo tänä vuonna

    10. 10

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää